Ero sivun ”Ilmee” versioiden välillä
Kohteesta SshyWiki
(→Kylät) |
p (typo) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Takaisin | + | '''Takaisin paikkakuntahakemistoon''' [http://sushi.kvy.fi/wiki/index.php/Muuta_tietoa] |
== Tietoja kirkonarkistosta == | == Tietoja kirkonarkistosta == | ||
| − | Ilmeen | + | Ilmeen kappeliseurakunta kuului Hiitolan [http://sushi.kvy.fi/wiki/index.php/Hiitola] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, oli vuosina 1896–1897 Kirvun alaisuudessa, ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897. |
* Arkistolaitos [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkistonmuodostaja?amtunnus=20671.KA&language=fin&pub=true] (Hiitola). | * Arkistolaitos [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkistonmuodostaja?amtunnus=20671.KA&language=fin&pub=true] (Hiitola). | ||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
* Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=116] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/ilmee.html] | * Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=116] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/ilmee.html] | ||
* Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=92] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/hiitola.html] | * Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=92] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/hiitola.html] | ||
| − | * Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690 | + | * Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690–1708 (TK 354). [http://www.genealogia.fi/genos/58/58_217b.htm] |
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Venäjälle jääneitä asiakirjoja: | Venäjälle jääneitä asiakirjoja: | ||
| − | * Rippikirjat 1774 | + | * Rippikirjat 1774–1782, 1806–1819, 1839–1860 |
| − | * Lähde: Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä, Raimo Viikki | + | * Lähde: Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä, Raimo Viikki – Sukutieto 1995:4, s. 18. |
== Historiaa == | == Historiaa == | ||
| − | Ilmeen kylä liitettiin Hiitolaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Tämän jälkeen Ilmee oli lähes 600 vuotta (1323 | + | Ilmeen kylä liitettiin Hiitolaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Tämän jälkeen Ilmee oli lähes 600 vuotta (1323–1896) enemmän tai vähemmän kiinteästi osana Hiitolaa. Seuraavat yli 40 vuotta (1897–1940) Ilmee kuului kokonaan Rautjärveen. Moskovan rauhassa Ilmee jakaantui taas kahtia, tällä kertaa Metsäkylän kohdalta, josta suurin osa sekä Torsankylä Ilmeestä jäivät Suomen puolelle. Koko muu Ilmee jouduttiin luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle. |
Lähde: | Lähde: | ||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
== Asukasluku == | == Asukasluku == | ||
| − | Iso Ilmeen asukasmääriä. | + | Iso-Ilmeen asukasmääriä. |
| − | Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista | + | Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista, 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli n. 600. |
Lähde: Hiitolan historia. | Lähde: Hiitolan historia. | ||
== Kylät == | == Kylät == | ||
| − | Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen. | + | Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan: Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen. |
1930 nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakaantuneet useaan pienempään kylään. | 1930 nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakaantuneet useaan pienempään kylään. | ||
| Rivi 89: | Rivi 89: | ||
'''Lisätietoja:''' | '''Lisätietoja:''' | ||
| − | * Hiitolan maakirja [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1300]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875 | + | * Hiitolan maakirja [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1300]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875–1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto). |
* Uudistushakemisto [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1806]: Viipurin lääni (Antrea-Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston Digitaaliarkisto). | * Uudistushakemisto [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1806]: Viipurin lääni (Antrea-Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston Digitaaliarkisto). | ||
| Rivi 95: | Rivi 95: | ||
== Kirjallisuus == | == Kirjallisuus == | ||
| − | * Hiitolan historia: V.H. Vainio, Pieksämäki 1959. | + | * Hiitolan historia: V. H. Vainio, Pieksämäki 1959. |
* Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958. | * Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958. | ||
* Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972. | * Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972. | ||
Versio 18. lokakuuta 2005 kello 21.58
Takaisin paikkakuntahakemistoon [1]
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Ilmeen kappeliseurakunta kuului Hiitolan [2] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, oli vuosina 1896–1897 Kirvun alaisuudessa, ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897.
- Arkistolaitos [3] (Hiitola).
- HisKi, Suomen Sukututkimusseura [4], (Hiitola).
- Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [5] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [6]
- Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [7] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [8]
- Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690–1708 (TK 354). [9]
Venäjälle jääneitä asiakirjoja:
- Rippikirjat 1774–1782, 1806–1819, 1839–1860
- Lähde: Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä, Raimo Viikki – Sukutieto 1995:4, s. 18.
Historiaa
Ilmeen kylä liitettiin Hiitolaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Tämän jälkeen Ilmee oli lähes 600 vuotta (1323–1896) enemmän tai vähemmän kiinteästi osana Hiitolaa. Seuraavat yli 40 vuotta (1897–1940) Ilmee kuului kokonaan Rautjärveen. Moskovan rauhassa Ilmee jakaantui taas kahtia, tällä kertaa Metsäkylän kohdalta, josta suurin osa sekä Torsankylä Ilmeestä jäivät Suomen puolelle. Koko muu Ilmee jouduttiin luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle.
Lähde:
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
- Ilmeen historiaa ja perinnettä.
Asukasluku
Iso-Ilmeen asukasmääriä.
Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista, 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli n. 600.
Lähde: Hiitolan historia.
Kylät
Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan: Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen.
1930 nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakaantuneet useaan pienempään kylään.
Iso-Ilmeen kylät:
- Koskenkylä
- Keskikylä
- Salokylä
- Metsäkylä
- Torsankylä
Rautjärven Ilmeen kylät:
- Wanha-Ilmee
- Siisiälä
- Hynnilä
Lähde:
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
- Ilmeen Historiaa ja perinnettä.
Talot
Kirjoitusasu ja -järjestys vuoden 1875 maakirjan mukainen.
- 1. Ojala
- 2. Waris
- 3. Wellonen
- 4. Lankinen
- 5. Koinvarko
- 6. Wanhalankinen
- 7. Jääkallio
- 8. Metsäkylä
- 9. Punasvaara
- 10. Savolaisenmäki
- 11. Kemppisenmäki
- 12. Hovi
- 13. Myllys
- 14. Juosonnotko
- 15. Kesseli
- 16. Ylimäisenjärvi
- 17. Salokylä
- 18. Mehtomäki
- 19. Kerminen
- 20. Latumäki
- 21. Ritamäki
- 22. Kankosenmäki
- 23. Saunasappi
- 24. Jäppinen
Lisätietoja:
- Hiitolan maakirja [10]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875–1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
- Uudistushakemisto [11]: Viipurin lääni (Antrea-Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
- Hiitolan historia: V. H. Vainio, Pieksämäki 1959.
- Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958.
- Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972.
- Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.
Sukukirjoja
Huomioita suvuista
Vanhoja Hiitolan Ilmeen sukuja
- Auvinen
- Javanainen
- Joronen
- Karvinen
- Kemppinen
- Kerminen
- Kervinen
- Kesseli
- Kontiainen
- Kukkonen
- Lankinen
- Lattu
- Myllys
- Ojalainen
- Savolainen
- Suutari
- Tiippana
- Varis
- Vellonen
Vanhoja Rautjärven Ilmeen sukuja
- Hallikainen
- Huuhtanen
- Häyhä
- Kykkänen
- Pajari
- Vilkko
Lähde: Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
