Munck af Fulkila

Munck af Fulkila on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Vanhempi, alun perin nimeä Munck af Fulkila (Uskelan Fulkkilan kylän mukaan) kantanut aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Nuorempi, nimeä Munck af Fulkila nykyisin kantava suku on lähtöisin Somerolta, ja sen yksi haara aateloitiin nimellä Munck af Sommernäs. 1700-luvulla Ruotsin ritahuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla. Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.[1]

Vanhempi Munck-suku

Vanhemman Munck-suvun kantaisä on Sääksmäen vouti Paavali Antinpoika (tunnettu myös nimellä Paavali kirjuri, k. joskus välillä 1575–1584). Hänen poikansa oli lainlukija, Pohja-Suomen vouti ja Turun linnan alipäällikkö, nimellä Munck af Fulkila vuonna 1585 aateloitu, Turun verilöylyssä vuonna 1599 mestattu Mikael Paavalinpoika Munck.[2][1] Suku sammui miehen puolelta vuonna 1778.[1]

Vanhemman Munck-Suvun jäseniä

• Mikael Paavalinpoika Munck (k. 1599), Turun linnanvouti, tuomarinsijainen, Vehmaan Nuhjalan ja Huovarin ja Uskelan Fulkilan omistaja[3]
  • Hans Munck (k. 1635), eversti, Käkisalmen käskynhaltija, Fulkkilan ja Nuhjalan kartanoiden omistaja, Mikael Paavalinpoika Munckin poika[4]
    • Johan Munck (1614–1663), Turun hovioikeuden presidentti, Hans Munckin poika[4]
  • Margareta Munck (k. 1677), Someron Jurvalan kartanon emäntä ja Someron Lahden kartanon perustaja, Mikael Paavalinpoika Munckin tytär[5][6]

Nuorempi Munck-suku

Nuoremman suvun kantaisä oli tanskalaissyntyinen ratsumies Anders Joninpoika Munck (k. 1634), joka oli syntyjään tanskalaista tai holsteinilaista aatelia. Vuonna 1611 hän suoritti ratsupalvelusta kahden Someron Hirsjärven kylän talon puolesta. Munck ansioitui sotilaana ja sai ansioistaan vuonna 1626 Someron Harjun, Palikaisten ja Hirsjärven kylät ostorälssinä ja 1628 tilan Liivinmaalta. Aatelisarvon Ruotsissa nimellä Munck af Sommernäs (vrt. Sommarnäs, suom. Somerniemi) sai kuitenkin vasta vuonna 1657 (toisen tiedon mukaan 1649) hänen nuorempi poikansa Anders, Someron Palikaisten herra, mutta ei jostain syystä vanhempi poika Johan. Näistä Andersin sukuhaara, aateloitu suku Munck af Sommarnäs, sammui jo tämän lapsiin joskus vuosina 1678–1681, mutta Johanista alkanut sukuhaara jatkui ja elää edelleen.[7][8] Aikojen kuluessa tieto tämän sukuhaaran alkuperästä hämärtyi ja sen jäsenet nauttivat aatelisia oikeuksia olematta tosiasiassa Ruotsin ritarihuoneen kirjoissa. 1700-luvulla suku vihdoin yhdistettiin virheellisesti ritarihuoneen kirjanpidossa toiseen Munck-sukuun nimellä Munck af Fulkila. Kun virhe 1900-luvulla huomattiin, muutoksia suvun asemaan ei enää tehty.[7][1]

Somerolla suku omisti säterin oikeuksia vuodesta 1628 nauttinutta Hirsjärven kartanoa vuoteen 1840. Suvun muita kartanoita Somerolla olivat Anders Joninpoika Munckin läänityksiin kuuluneet Harju vuoteen 1649 ja Palikainen vuoteen 1678[7][9] sekä lisäksi Someron Ihamäki eli Hovila 1660-luvulta vuoteen 1707 ja uudelleen vuosina 1796–1825[10] ja puolet Someron Kimalasta vuosina 1769-1796. Muualla suku omisti Härkälän kartanon Vihdissä vuosina 1691–1781 ja Irjalan kartanon niin ikään Vihdissä 1700-luvun alkupuolelta vuoteen 1859.[11][12]

Suvun tunnettuja jäseniä ovat muun muassa kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari ja kreivi, Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosikki, Adolf Fredrik Munck (1749–1831); jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja, vapaaherratar Ruth Munck (1886-1976); ja Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck (1858–1946). Muita merkittäviä suvun jäseniä ovat Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, vapaaherra Johan Henrik Munck (1748–1817); Ruotsin laivaston everstiluutnantti Carl Johan Munck (1758-1815); Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra Otto Magnus Munck (1764–1853); eversti Clas Johan Munck (1764–1839); Helsingin yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali ja vapaaherra Johan Reinhold Munck (1795-1865); senaattori Adolf Fredrik Munck (1800–1886); Ruotsin armeijan eversti Carl Jacob Munck (1808–1882); hovioikeudenneuvos Carl Fredrik Munck (1819–1900); sekä kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Lennart Fritiof Munck (1852–1941).

Nuoremman Munck-suvun jäseniä

• Anders Joninpoika Munck (n. 1580–1634), Wolmarin käskynhaltija, Someron Hirsjärven kartanon perustaja ja omistaja vuosina 1610–1634[7][8][13]
  • Hebla Munck (k. 1649), Anders Joninpoika Munckin tytär, Someron Harjun kartanon omistaja[14]
  • Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Anders Joninpoika Munckin poika, eversti, Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja vuosina 1649-1678[7][10][15][9]
    • Anna Katarina Munck (1670–1745), Anders Munck af Sommernäsin tytär, Someron Ihamäen kartanon omistaja vuosina 1678–1707
  • Johan Munck (k. 1639), ratsumestari, Anders Joninpoika Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
    • Anders Munck (1638–1675), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
      • Anders Erik Munck (k. 1709), kornetti, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1722–51[7]
        • Lorenz Anders Munck (1687–1744), luutnantti, Anders Erik Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
          • Lorenz Johan Munck (1710–1780), kersantti, Lorenz Anders Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
        • Johan Munck (1688–1759), kornetti, Anders Erik Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1752–59[7][13]
          • Lorenz Anders Munck (1712–1771, vänrikki, Johan Munckin poika[17]
            • Vilhem Fredrik Munck (1749–1806), vänrikki, Lorenz Anders Munckin poika[18]
              • Johan Fredrik Munck (1775–1839), kersantti, Vilhem Fredrik Munckin poika[18]
                • Carl Fredrik Munck (1819–1900), hovioikeudenneuvos, Johan Fredrik Munckin poika[18]
                • Johan Axel Munck (1825–1876), kapteeni, Johan Fredrik Munckin poika[19]
                  • Lennart Fritiof Munck (1852–1941), kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Johan Axel Munckin poika[19][20]
          • Johan Munck (1716–1780), luutnantti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1760–84[7][13]
            • Clas Johan Munck (1764–1839), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1806–1839 ja Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1794–1839[7][13][21]
              • Adolf Fredrik Munck (1800–1886), senaattori, Clas Johan Munckin poika[22][20]
          • Anders Erik Munck (1720–1779), everstiluutnantti, Johan Munckin poika, muutti Savoon[7][23][13]
            • Johan Henrik Munck (1748–1817), Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra vuosina 1790-1810, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[1][24]
              • Johan Reinhold Munck (1795-1865) yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali, vapaaherra, Johan Henrik Munckin poika[25][26]
                • Minette Donner (os. Munck, 1848-1922), Otto Donnerin puoliso, Kai Donnerin äiti[27]
                  • Alexander Carl Otto Munck (1853-1927), rautatieinsinööri, Lempäälän Innilän kartanon omistaja 1880-luvulla, vapaaherra, Johan Reinhold Munckin poika[25][28]
                    • Ruth Munck (1886-1976) Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja[29], Alexander Carl Otto Munckin tytär[28]
            • Adolf Fredrik Munck (1749–1831) kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari, Kustaa III:n suosikki, kreivi, Anders Erik Munckin poika[1][30][31]
            • Otto Magnus Munck (1764–1853), Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[32][20]
          • Claes Adam Munck (k. 1794), luutnantti, Johan Munckin poika, Someron Ihamäen kartanon vuokraaja, Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1781–1794[7][10][16][11]
      • Clas Munck (k. 1716), ratsumestari, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven[7] ja vuosina 1707–1716 Vihdin Härkälän kartanon omistaja[32]
        • Mårten Johan Munck (1699-1760), majoitusmestari, Clas Munckin poika[33][32]
          • Carl Fredrik Munck (1733-1800), luutnantti, Mårten Johan Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1772-1791[34]
            • Carl Johan Munck (1758-1815), Ruotsin laivaston everstiluutnantti, Carl Fredrik Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1791–1796, Someron Ihamäen kartanon omistaja 1796-1815[10][34][20]
              • August Carl Ludwig Munck af Fulkila (1789–1869), everstiluutnantti, Carl Johan Munckin poika[35]
                • Alexander Munck af Fulkila (1832–1892), kontra-amiraali, August Munckin poika[36]
                  • Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila (1867–1929), kenraalimajuri, Alexander Munckin poika[37]
              • Carl Jacob Munck (1808–1882), eversti, Carl Johan Munckin poika[10][20]
                • Ebba Munck (1858–1946), Ruotsin prinssi Oscarin puoliso, Carl Jakob Munckin tytär[10], kreivi Folke Bernadotten äiti
        • Clas Munck (1704–1761), kornetti, Clas Munckin poika, Vihdin Härkälän kartanon omistaja 1736-1761[38]

Muita Munck-sukuja

Muita Munck-sukuja ovat ruotsalainen aatelissuku Munck af Rosenschöld[39] sekä Säämingissä vaikuttanut suomalainen Munck-niminen rälssisuku[40]. Munk-niminen aatelissuku on lisäksi Tanskassa, ja nuoremman Munck af Fulkila -suvun sanotaan polveutuvan tästä.[1]

Lähteet

• Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
• Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finland riddarhus inskrivna ätterna., s. 734–751. Andra bandet H–R. Helsinki: Frenckellska tryckeri aktiebolagets förlag, 1958. (ruotsiksi)

Viitteet

• 1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Munck af Fulkila Riddarhuset. Viitattu 9.1.2010. (ruotsiksi)
• 2. ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–191
• 3. ↑ Munck, Mickel Pålinpoika Kansallisbiografiassa
• 4. ↑ 4,0 4,1 Munck, Hans Kansallisbiografiassa
• 5. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 14-15. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Jurvalan kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
• 6. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Lahden kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
• 7. ↑ 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 58-67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Hirsjärven kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
• 8. ↑ 8,0 8,1 Munck, Anders Joninpoika Kansallisbiografiassa
• 9. ↑ 9,0 9,1 Carpelan 1959: 735-736
• 10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 31. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Ihamäen kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
• 11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 Pipping, J. A.: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, s. 33-35, 39-40. Helsinki: Frenkell & Son, 1845. (ruotsiksi)
• 12. ↑ Soikkeli, Kaarle: Vihti. kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä, s. 412-413. Helsinki: K. F. Puromies, 1929.
• 13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 24-25. Helsinki: Kivi, 1945. Teoksen Hirsjärveä koskeva osuus Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 13.1.2010).
• 14. ↑ Carpelan 1959: 735.
• 15. ↑ Lorentz Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
• 16. ↑ 16,0 16,1 16,2 Carpelan 1958: 737.
• 17. ↑ Carpelan 1958: 737-738.
• 18. ↑ 18,0 18,1 18,2 Carpelan 1958: 738.
• 19. ↑ 19,0 19,1 Carpelan 1958: 739.
• 20. ↑ 20,0 20,1 20,2 20,3 20,4 Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
• 21. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918. Venäjän vallan aika, s. 37. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN. [952-90056-0-12 Teoksen verkkoversio].
• 22. ↑ Carpelan 1958: 743.
• 23. ↑ Carpelan 1958: 744.
• 24. ↑ Munck, Johan Henrik Kansallisbiografiassa
• 25. ↑ 25,0 25,1 Munck, Johan Reinhold Kansallisbiografiassa
• 26. ↑ Johan Reinhold Munck Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
• 27. ↑ Donner, Minette Kansallisbiografiassa
• 28. ↑ 28,0 28,1 Munck, Ruth Kansallisbiografiassa
• 29. ↑ Yksikön vahvuuteen ei virallisesti kuulunut naisia. Tästä huolimatta sekä Ruth Munck että hänen kollegansa Saara Rampanen on poikkeuksellisesti merkitty jääkärimatrikkeliin ja luettu jääkärijoukkoon.
• 30. ↑ Munck, Adolf Fredrik Kansallisbiografiassa
• 31. ↑ Reitwiesner, William Addams: The Ancestry of Adolf Fredrik greve Munck (1749-1831) wargs.com. William Addams Reitwiesner. Viitattu 11.1.2010.
• 32. ↑ 32,0 32,1 32,2 Carpelan 1958: 746
• 33. ↑ Durchman, Osmo: Finska anor inom furstehus. Genos, 1934, nro 5, s. 37-87. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 11.1.2010.
• 34. ↑ 34,0 34,1 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 79-86. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958.
• 35. ↑ August Karl Ludvig Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
• 36. ↑ Alexander Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
• 37. ↑ Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
• 38. ↑ Carpelan 1958: 751.
• 39. ↑ Ätt- och vapendatabas Riddarhuset. Viitattu 19.1.2010.
• 40. ↑ Hormia, Yrjö: Talonpoikaistuneita säätyläissukuja Säämingissä. Genos, 1953, 23. vsk, s. 1-11. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 12.1.2010.