Tulkintatukea kaipaisin

[Sirkku]

Tulipa taas hyviä vinkkejä, kiitos Ihmettelinkin, että onko julkirippi ollut ainoa rangaistus, koska mitä netistä luin niin karjavarkaudesta on aiemmin jopa hirtetty. Tämä asian selvittäminen kiinnostaa kyllä, tuomiokirjassahan saattaa olla hyvinkin perusteelliset selvitykset todistajalausuntoineen, jotka antavat lisätietoa Abrahamin elämästä. Ruotsin puolelta olen saanut tiedon vuodelta 1816, missä Abram oli sotilaana Piteån komppaniassa, että "utbytt emot Olof Andersson Norrbottning", mutta ei ole tietoa erosiko hän itse vai erotettiinko eikä tiedossa mainintaa karjavarkaudesta. Suomen puolelta en ole nähnyt sotilastietoja, itse asiassa eihän mulla ole edes varmaa tietoa siitä, oliko hän Suomessa sotilas kuten veli Pehr, olen vain olettanut näin olleen.

Pitääpä heti ensi kerralla pyytää ne tilakatselmukset nähtäväksi, että voin ottaa niistä valokuvakopiot, koska nekin paperit vaikutti sen verran haurailta, että saattavat joutua käyttökieltoon päivänä minä hyvänsä. Abram tosiaan asettui Tyrnävälle viljelemään kruununtilaa, jonka viljelyä poika myöhemmin jatkoi ja Abram vaimoneen eli syytingillä kuten tapaan kuului.

[Sirkku]

Olen Abramia paljon ajatellut ja ihmetellyt elämäntarinaansa. Vielä on auki useampi vuosi, että missä hän on ollut ja mitä tehnyt. Hän muutti tässä Muhokselta v. 1806 Iihin (numero 5), mistä en sitten häntä löytänyt. Samaan suuntaan kuitenkin mihin isoveli Pehr aiemmin, joka myöhemmin ilmaantui takaisin Muhokselle sotilas Pehr Piikkinä (Piik):

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 123/57.htm

Tästä ajattelin, että hän on seurannut isoveljensä jälkiä sotilaana ja myös siitä, että Ruotsissa Abramin nimi ilmoitettiin muodossa Blanksvärd Abraham Brandt josta päättelin, että hän on ollut sotilaana jo Suomessa ollessaan Brandt-nimellä. Onko sitten näin. Rupesin pohtimaan tuota levotonta aikakautta. Suomen sota käytiin v. 1808 - 1809, jolloin varmasti on ollut sotilaille kysyntää. Noin v. 1811 Abram värvättiin Ruotsissa Piteån komppaniaan sen jälkeen kun Ruotsi hävisi sodan Venäjälle, jolloin suomalaisia sotilaita muutti käsittääkseni Ruotsin puolelle ja osa palasi takaisin Suomeen myöhemmin.

Abramin tarkka muuttovuosi takaisin Suomeen, tai kuten pappi Ruotsissa oli kirjoittanut rippikirjaan"till Ryssland", ei ole tiedossa. Hän on kuitenkin Muhoksella Wauhkolan talon uudisasukkaana ainakin vuodet 1819 - 1820, mutta Muhokselta ei löydy muuttomerkintää milloin ja mistä on sinne muuttanut. Löytyy kuitenkin merkintä, että muuttanut Liminkaan 1820, jonne myös veli Pehr muutti (numerot 18 ja 19). Merkintää karjavarkaudesta tai muustakaan ei ollut Muhoksen rippikirjassa:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 123/27.htm

Tämän jälkeen on tapahtumat väliltä 1820 - 1828 vielä avoimet kunnes v. 1828 Abram muuttaa perheineen Tyrnävälle. Tarkistinkohan varmasti aiemmin löytyikö veljekset Limingasta, kun muistelen, että eivät löytyneet, mutta en ole merkannut tietoa mihinkään. Että mitä tästä oppii, pitää laittaa ylös myös tieto, joka ei löydy. Sitä myös ihmettelin, että Abram osti talon muuttaessaan Tyrnävälle, josta sitten muutti kruununtilalliseksi, että mistä hän sai varat talon ostoon ja onko kruununtilakaan ilmainen ollut. Olikohan muuten se ensimmäinenkin talo kruununtila, siitä on lainhuuto olemassa, että ilmeisesti ei. Tuon ensimmäisen talon kauppakirjasta selvisi muuten Abramin sotilasnimi Blanksvärd, jolla hän oli kauppakirjan allekirjoittanut ja löysin sillä Abramin Ruotsista!

Ihan vain pohdiskelen ja siksikin, että jos joku huomaa, että olen ihan väärillä jäljillä tuumailuissa esim. tuosta Abramin mahdollisesta sotilasurasta Suomessa.

[Sirkku]

Tässä muuten kun Abram muuttaa Muhokselta v. 1806 (nro 5 on Abram) niin siinähän lukee selvityksessä, että "Abr flyttat till Ijo...", mutta tuosta lopusta en saa mitään selvää. Saisiko joku muu, on kyllä minusta vaikeaselkoista:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 123/57.htm

[Sirkku]

Abramin isännöimästä kruununtilasta löytyy kolme katselmusta, vuosilta 1833, 1843 ja 1853 eli kymmenen vuoden välein on tilalla tehty katselmus. Viime kerralla kun katsoin näitä katselmuksia en älynnyt vielä ottaa valokuvia, mutta nyt aion ottaa kameran mukaan. Voin niitä tietoja sitten ihmetellä kotona tietokoneella, jos vaikka jonkun sanan ymmärtää. Vielä on muutenkin paljon tutkittavaa. Abramin elämänvaiheet vuosilta 1806 - 1811 ennen Ruotsiin muuttoa ja 1820 - 1828 Ruotsista paluun jälkeen ennen Tyrnävälle muuttoa. Asiaa auttaa varmaan eniten se kunhan löydän oikean tuomiokirjan. Kruununtilan isäntänä Abramin on pitänyt hoitaa tila ja maksaa verot säännöllisesti, joten luulisin, että karjavarkaus ja siitä saatu tuomio on toteutunut ennen sitä vaan luulo ei ole tiedon väärti. Huh, onneksi hirttotuomio ei ole ollut tuolloin enää käytössä, silloin en minäkään istuisi tässä ihmettelemässä.

[Maija]

Tässä muuten kun Abram muuttaa Muhokselta v. 1806 (nro 5 on Abram) niin siinähän lukee selvityksessä, että "Abr flyttat till Ijo...", mutta tuosta lopusta en saa mitään selvää. Saisiko joku muu, on kyllä minusta vaikeaselkoista:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 123/57.htm

Tekstin voisi lukea seuraavasti:
Återflyttat til Ijo, svag ---
ej communicerat, oförlovad
Joidenkin muiden kohdalla näyttäisi lukevan svag läsare. Ehkä sotkuinen rivin loppu tarkoittaa tuota samaa. Ei ole ilmeisesti käynyt ehtoollisella Muhoksella asuessaan eikä ole ketään luvannut naida. Sopisiko tämmöinen tulkinta?

[Sirkku]

Sopii kyllä, kiitos Maija Luulin, että tuo tekstiä ei voi tulkita! Voipi olla, että kirkko ja lukutaidon opettelu rippikirjamerkinnöistä päätellen ei ollut lähellä Abramin sydäntä nuorukaisena ja hän avioitui tiettävästi vasta Ruotsissa ollessaan Piteån komppanian sotilaana. Vihkitiedoissa oli myös merkintä, että koska Abramilla ei ollut jotain todistusta ilmeisesti Suomen puolelta piti kihlauksesta ilmoittaa lehdessä ja kun estettä ei ilmaantunut, Abram ja Greta Lena vihittiin puolta vuotta myöhemmin.

Muoks: Ihmettelen myös sitä, että miten Abram pärjäsi Ruotsissa Suomen kielellä vai oppiko hän sitten ruotsin kieltä armeijassa ollessaan.

[Sirkku]

Nämä esivanhemmat teettävät myös työtä ja askarruttavat mieltä eli sotilas Tobias Henricsson (myös Tobias Tobiasson -nimellä rk:ssa) Stare ja vaimo Sigrid Ericsdr. Tobias on syntynyt v. 1724 ja Sigrid v. 1703, mikä herättää kysymyksiä. Onko Sigrid ollut aiemmin naimisissa ja mistä hän on kotoisin, samoin ei ole tietoa mistä Tobias on kotoisin. Heidän lapsensa Maria Tobiasdr, s. 15.4.1745, syntymätiedot löytyvät täältä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 1-2/32.htm

Olen nyt ymmärtänyt, että kummeista voi olla paljon apua vanhempien syntyperän jäljittämisessä, koska kummeina on usein jomman kumman vanhemman sukulaisia. En saa kuin osin selvää kummien nimistä ja asemasta:

B Johan Johansson Manginen, mod (Johanin äitikö?) Anna ???
B Henric Henricsson Myllyaho, b. hustru Maria Ericsdr
inh enkl Eric Henricsson, pig Lisa Henrisdr

Onko nämä nyt sinne päinkään?

Niin onhan tässä huomioitava se, että Tobias oli sotilas ja sotilaathan sijoitettiin ruodun mukaan eikä sen mukaan, mistä he olivat kotoisin, että olisiko todennäköisempää, että Sigrid voisi olla Paavolasta kotoisin.Toisaalta voi olla, että he ovat molemmat muuttaneet jostain muualta.

[EevaH]

B Johan Johansson Manginen, mod (Johanin äitikö?) Anna ???
B Henric Henricsson Myllyaho, b. hustru Maria Ericsdr
inh enkl Eric Henricsson, pig Lisa Henrisdr

Nää lukisin muuten samoin, paitsi että:
- Ekan rivin mod:n olisin lukenut Mad[oisell]e, jota vastaan tosin todistaa se, että a-kirjain on näissä säännöllisesti piirretty kolmihuippuiseksi saksalaiseksi a:ksi. Joskus kylläkin säätyläisnimissä käytettiin latinalaista kirjaimistoa, vaikka muuten saksalaista. Sukunimi on mielestäni Roeström tai Raeström.
- Toisen rivin Maria on mielestäni Eliasdr
- Kolmannen rivin alussa ei mielestäni lue inh enkl, vaan ehkä unga karl.

Kruununtilojen asukasoikeuksien siirroista käytiin viime syksynä keskustelua täällä
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8457
Kymenkartanon immissioasiat löytyvät lääninkanslian diaareista läänin perustamisesta 1747 lähtien ja niiden alussa on hakijan nimen mukainen hakemisto. Vanhimmissa on hakemistoon merkitty myös anomus ja päätösdiaarin numero, uudemmissa on mentävä hakemistosta anomusdiaarin numeroon ja sieltä päätösdiaariin. Näistä on siis helpompi hakea juttua kuin tuomiokirjoista, joissa ei yleensä ole minkäänlaista hakemistoa. En tiedä, mihin lääniin Abramin isännöimä kruununtila kuului hänen ottaessaan sen haltuunsa, mutta sen saat varmaan helposti selville, ja läänindiaareiden rakenne lienee ollut samanlainen. Sieltä siis löytyy, millä perustein Abram sai tilan haltuunsa. Jos kruununvoudin arkisto on tallella tuolta ajalta (täällä ei ole), löytynee sieltä vielä tarkempaa tietoa.

Täytyy ihailla sitkeyttäsi tiedon etsinnässä, et pelkää käyttää monipuolista lähdeaineistoa ja puistelet niistä irti pienimmätkin tiedonmuruset. Oikea tutkijan asenne, hyviä tuloksia tulet saamaan!

[Sirkku]

Kiitos EevaH tiedoista, jota tuli taas paljon ja kannustuksesta, lämmitti mieltä ja antaa uskoa, että en ole ihan hukkatiellä sukututkimuksessa! Olisin kyllä ilman tätä palstaa. Sain viime maakunta-arkistokäynnillä kuvattua Abramanin tilan katselmustiedot ja kuten ajattelinkin, en ymmärrä niistä mitään muuta kuin sen, että katselmuksissa talon isännäksi on nimetty Abramin poika Abram Abramsson Wäli, jolle isännyys siirtyikin, mutta ensimmäisellä katselmuskerralla hän oli turhan nuori isännäksi. Niin paljon tietoa ja niin vähän ymmärrän sitä. Joku tunnettu sukututkija on kuulemma sanonut, että sukututkimus alkaa siitä kun rippikirjat loppuvat ja alan ehkä ymmärtää mitä hän tarkoitti.

Jottain sentään ymmärrän, perunkirjakortistosta on korvaamaton apu Sieltä on varmistunut moni asia ja löytynyt uutta tietoa. Perunkirjoista taas en paljoa ymmärrä, lähinnä nimiä sieltäkin katselen ja varmistan kuten lainhuudoistakin.

[Sirkku]

Tässä rippikirjassa näkyy Tobias Stare perheineen. Tulkitsenko päin prinkkalaa, että alimpana olisi nimi:

änk Lisa Niemelä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6073224

ja onkohan hän perheenjäsen. Voiko sitä tuosta rippikirjamerkinnästä edes päätellä? Jos nimen edessä lukee änk, eihän se kerro sukulaisuussuhteesta Tobiakseen tai Sigrediin.

Lisa on kuollut rk:n mukaan 15.11.1758, mutta en löydä hänestä merkintää vuodelta 1758, mikä ihmetyttää:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... o2-3/4.htm

Ja olenko kysynyt tätä aiemmin. Paljon mahdollista.

[EevaH]

Joo, näin minäkin sen lukisin. Titteli "leski" ei todellakaan kerro mitään sukulaisuudesta. Ikänsä puolesta hän voisi olla pikemminkin Topiaan anoppi kuin äiti, mutta jos tässä on ainoa tieto Liisan iästä, voi hän olla oikeasti useita vuosia nuorempi. Mutta näillä tiedoin ei voi varmasti sanoa, onko mitään sukua.

Hautausloki näyttää tosi harvalta. En tiedä, minkä kokoinen pitäjä on kyseessä, mutta kyllä haudattuja pitäisi kaikissa seurakunnissa olla useita kymmeniä per vuosi.

Tuli mieleen, että jos haluat lukuapua niihin katselmuksiin, voisit lähettää mulle jokusen sivun (onhan sulla kuvat?), voin joskus katsoa, kun ehdin.

[Sirkku]

Kiitos ja oho, osasin tulkita oikein Olen varmaan saanut apua aiemmin Liisan nimen tulkinnassa, koska se nimi Niemelä muodostui aivoihin ikään kuin muistista kun sen näin. Sukulaisuussuhde jää sitten avoimeksi, ehkä se vielä joskus selviää. Pidän siitä, että on paljon avoimia kysymyksiä, mutta siihen on vaikea tyytyä, että kaikkiin kysymyksiin ei löydy vastausta.

Onhan ne katselmukset mulla, laitan yv:n

[Sirkku]

Tässä on tovi vierähtänyt ja yksi sukulinja jota olen pitempään hakenut, ratkennut kun Limingan rippikirjat tulivat digitaaliarkistoon. Käytän nyt rinnakkain digi- ja digitaaliarkistoa, digiarkiston hakemistosta on suuri apu! Edelleen on paljon avoimia kysymyksiä, eikä niihin kaikkiin löydykään vastauksia. Anders Henricsson Kuula herättää paljon kysymyksiä. Hän oli itsellinen, torppari, ängsvakt eli niitynvahti ja enrolleringskarl, joka tarkoittaa laivaston palveluksessa olevia miehiä, jotka on tarvittaessa kutsuttu merivoimiin. Liittyköhän tässä oleva maininta näihin ammatteihin? En ymmärrä tuota tekstiä mikä lukee tässä syntymätiedoissa maaliskuussa syntyneen Eric-pojan kohdalla ennen Andersin nimeä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k50/37.htm

Tämän suomentaisin ängswakten eli kyseessä syntymämerkintä Andreas-pojan kohdalla, joka on sivun alussa toisena:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k50/28.htm

Arvoitus, jota edelleen ihmettelen on se, onko tämä Anders Junelius (alimmainen syntymämerkintä) sama mies joka muutti Kalannista Raaheen tammikuussa 1738 ja onko kyseessä Michel Trygg/Juneliuksen isä. Siinä sitä riittää ihmeteltävää Tämä on siitä mielenkiintoinen merkintä, että tässä näkyvät kummit, joiden kautta näyttäisi olevan selvä yhteys Raahen Junelius-sukuun:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k56/22.htm

Hm, tuli mieleeni, että pitäisikö perehtyä Raahen henkikirjoihin tuolta ajalta, rippikirjoja kun ei ole. Olisiko Anders Junelius ja vaimo Maria niissä. Se voisi poissulkea tai vahvistaa sitä, että kyseessä on Kalannista tulleet Anders ja Maria. Asiaa hankaloittaa se, että mainintaa asemasta ja elinkeinosta ei ole syntyneiden kirjassa, se auttaisi paljon. Anders Juneliukselle ja vaimolle syntyi Johannes v. 1740, mutta tämä tapahtui Siikajoella, että jos kyseessä on Kalannista tulleet Anders ja Maria he eivät olleet Raahessa ilmeisesti pitkään.

[Sirkku]

Sainkin jo vastauksen tähän, että mitä lukee Anders Kuulan edellä eli ängswachtn eli juuri se niitynvahti!

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... k50/37.htm

Olen yrittänyt selvittää mitä niitynvahti/-vartija on tehnyt, mutta aika laihoin tuloksin. Olettaisin, että kyseessä on ollut hieman samantyyppinen tehtävä kuin metsänvartijalla. Onko kyläläiset yhdessä palkanneet jonkun henkilön tähän tehtävään, sekin on auki. Antti on ollut siis torppari, niitynvahti ja laivaston palveluksessa varalla oleva mies. Oletan, että hän on lisäksi hankkinut lisäelantoa kalastamalla. Elämä on ollut rankkaa, sillä hän kuoli ilmeisesti keuhkotautiin, joka on voinut hivuttaa voimia vuosikausia.

[Sirkku]

En malta olla hehkumatta eikun siis hehkuttamatta. Olen nyt ensimmäisen kerran selannut maakunta-arkistossa henkikirjoja ja pyöritellyt sotilasrullia! Henkirjoista etsin Anders Pehrson Juneliusta, joka muutti Hailuodosta Siikajoelle 1781, mutta en löytänyt hänestä mainintaa Hailuodon henkikirjoista. Tarkistin vuodet 1775, 1778, 1780 ja 1781. Kävin samalla läpi Hailuodon henkikirjat vuosilta 1744, 1753 ja 1755, koska Anders Trygg/Junelius? on noina vuosina kadoksissa perheineen ja on edelleen. En löytänyt heitä Hailuodon henkikirjoista. Raahen henkikirjoja olisin samalla tarkistellut alkaen vuodelta 1738, jolloin Anders ja Maria muuttivat Kalannista Raaheen , mutta eihän niitä olekaan Raahesta noilta ajoilta. Alkavat vasta joskus 1790-luvulta. Merkillistä.

Kuninkaallisesta Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä Siikajoen pitäjän kohdalta löysin sen sijaan Henric Kuulan eli Kuhlan vuodelta 1749, sotilas nro 39!! Olin tietenkin innoissani, että nytpä löytyi Anders Henricsson Kuulan isä, vaan piti laittaa jäitä hattuihin. Revonlahdeltahan löytyy sotilastorppa nro 39 Kuhla/Kuhla, mutta ei Henriciä. On Hemming Kuula 1750-luvun jälkeen, jolloin on maininta myös Per-nimisestä sotilas Kuulasta. Myös Johannes Kuula niminen sotilas, jos oikein luin, taitaa vilahtaa kirjoissa aikaisempina vuosina, mutta ei Henric Kuula! Ja kun tuo numerokin kävisi eli Henric Kuhla sotilas numero 39 Siikajoen pitäjä. Eikö sotilaalla ja hänen asuttamalla sotilastorpallaan ole sama numero käytössä?