Digiarkiston keskustelufoorumi

Hei
Useita kertoja törmää siihen, että vaimo ilmestyy jostain. Sukunimeä ei aina patronyymiakaan ole kerrottu. Olisiko listalaisilla hyviä käytännön vinkkejä siihen, miten esiäitien juurille voi päästä - mistä ainakin kannattaa yrittää.
Terv. Eino

Näin opetettiin sukututkimuskurssilla noin 10v sitten,aloita etsiminen ensiksi alueelta josta päivässä kävelee paikkaan johon hän tulee

Sama ongelma koskee joskus myös taloon vävyksi tullutta miestä
Jos lasten kastetiedot kummeineen ovat käytettävissä, niistä voi kummien perusteella tehdä päätelmiä, joita sitten pyrkii vahvistamaan. Kummeinahan yleensä oli jomman kumman vanhemman sukulaisia, naapureita ja paikkakunnan silmäätekeviä.

Jaska

Tuomiokirjoista löytyy vaikka mitä.
Perukirjat ovat oivallisia lähteitä. Esimerkiksi vaimon kuollessa perunkirjoitukseen saapuu melko varmasti joku vaimon miespuolinen sukulainen lasten etua valvomaan. Perukirjoista kannattaa vilkaista myös velat ja saatavat, sillä sukulaisten keskenhän sitä avustusta usein annettiin.

Meillä kannattaa Itä-Suomessa ottaa vene käyttöön tai katsella kartasta, mihin veneellä pääsee. Emännät on haettu salmen toiselta puolelta. Pyörää ei ollut keksitty, ei ollut teitäkään eikä pienimmillä torpilla hevosiakaan? Meillä vaimoilla on oma sukunimi. Valitettavasti ei aina paronyymejä. Tosin pappi ei esim. lasten syntyessä kirjoittanut kuin etunimen (1700-luvun alussa), kummeista on koko nimi molemmilla sukupuolilla.