Kkylakos (2. tammikuuta 2013 kello 11.06)

2013-01-02T11:06:29Z

Kkylakos (2. tammikuuta 2013 kello 10.23)

2013-01-02T10:23:31Z

Kkylakos: Raakakopio, muokattava

2009-05-11T05:53:59Z

Raakakopio, muokattava

Uusi sivu

Suosmeri on kylä Ulvilassa http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila

Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

S u o s m e r e n (A s i a k i r j o i s s a m y ö s k i n S v a r t s m a r k , S v a r t m a r , S v a r t i n x m a r e .) k y l ä s s ä oli ennen v a n h a a n seitsemän tilaa.
N ä i s t ä oli kaksi t a m m i k u u n 4 p ä i v ä s t ä 1600 e r ä ä l l ä Holger L a u r i n -
p o j a l l a r a t s u t i l o i n a . Kun P o r i n k r e i v i k u n t a v. 1651 perustettiin, l i i t
e t t i in tähän kolme tilaa, mutta muut olivat Niilo F i l i p i n p o j a n
k o m p p a n i a a n kuuluvien r a t s u m i e s t e n t i l o j a . Reduktsionissa tehtiin
S u o s m e r e n tiloista kolme r a t s u t i l a a , yksi r u m m u n l y ö j ä n e t u i s u u s -
t i l a j a yksi akumenttitila.
N ä i s t ä asui aluksi R o t k u s - (T i l a n nimi on e p ä i l e m ä t t ä johtunut e r ä ä s t ä K n u t K o t g e r i n p
o j a s t a , joka 1560-luvulla t a v a t a a n v e r o t a l o n p o i k a n a S u o s m e r e s s ä . .) eli K ä y r ä - n i m i s t ä r u s t h o l l ia
r a t s u m e s t a r i Gotthard J u h o Baranoff. Tämä kuoli v. 1691 ja t i l a a
v i l j e l i jonkin aikaa hänen leskensä Maria Elisabet Cronstjerna,
m u t t a siirtyi se sitten e r ä ä l l e „ h e r r a " K u s t a a B j ö r k m a n i l l e , (P u o l i s o : Helena Sheder, j o k a oli leskenä v i e l ä v. 1757.) j o n k a
j ä l k e l ä i s e t pitemmän aikaa ovat tilan omistaneet. Yllämainitun
K u s t a a B j ö r k m a n i n kuoltua joutui tila ensin hänen vanhemmalle
p o j a l l e e n K u s t a a B j ö r k m a n i l l e († 1751), j o k a oli lapseton, ja sitten
hänen n u o r e m m a l l e p o j a l l e e n J u h o B j ö r k m a n i l l e (P u o l i s o : M a r i a E e r i k i n t y t ä r .) . Tämän kuoltua
v. 1761 j a k o i v a t h ä n e n p o i k a n s a t i l a n . N ä i s t ä s a i toinen, J u h o B j ö r k man,
(P u o l i s o : M a r i a H e n r i k i n t y t ä r .) toisen p u o l e n j a toinen, Niilo B j ö r k m a n , (P u o l i s o : V a l b o r g A n t i n t y t ä r .) toisen puolen.
E d e l l i n e n osa, 5 / 6 m a n t t a a l i a , v a r s i n a i n e n K ä y r ä , joutui J u h o
B j ö r k m a n i n kuoltua hiukan jälkeen vuoden 1800 hänen p o j a l l e en
I s a k B j ö r k m a n i l l e (P u o l i s o : K a t a r i n a H e n r i k i n t y t ä r .) j a hä'nen j ä l k e e n s ä v. 1837 K u s t a a J a a k k o B j ö r k m
a n i l l e . (P u o l i s o : U l r i k a S o f i a Limnell (f 1867).) V i i m e k s i m a i n i t t u kuoli v. 1868 j a t i l a joutui hänen p o j a l lensa
K u s t a a Aadolf B j ö r k m a n i l l e (P u o l i s o : S o f i a P u u m a l a (s. 1850).) († 1907). Tämä j ä t t i j ä l k e e n s ä
k a k s i tytärtä, joista toinen Tekla K a r o l i n a B j ö r k m a n (s. 1884)
meni n a i m i s i i n v. 1908 J u h o E r l a n d Grönroosin k a n s s a (s. 1878), j o k a
p e r i m ä l l ä v a i m o n s a k a u t t a puolet t i l a a j a o s t a m a l l a k ä l y l t ä ä n puolet
tuli koko t i l an o m i s t a j a k s i . Vielä nytkin on se hänen h a l l u s s a a n .
Toinen puoli K ä y r ä ä , n. s. N o r d l u n d - K ä y r ä , 5/6 m a n t t a a l
i a , joutui Niilo B j ö r k m a n i n kuoltua v. 1788 hänen p o j a l l e e n Niilo
B j ö r k m a n i l l e . (P u o l i s o : Hedvig A n t i n t y t ä r) T ä m ä n k u o l t u a v. 1816, omistivat t i l an j o n k i n a i k a a
h ä n e n p e r i l l i s e n s ä , m u t t a v. 1823 se m y y t i i n e r ä ä l l e Aadolf F r e d r i k
V a l i n i l l e (P u o l i s o : U l r i k a N i i l o n t y t ä r (t 1850).) († 1849), j o k a v u o r o s t a n s a m y i sen K a a r l e Petter H o l l m a n ille.
Kun t ä m ä kuoli, meni hänen leskensä Maria L o v i s a Niilont
y t ä r († 1843) u u s i i n n a i m i s i i n I s a k Reinhold Nordlundin k a n s s a (†
1856). Tältä tila siirtyi Niilo I s a k i n p o i k a Nordlundille ja v. 1890
n a i m i s e n k a u t t a L a v i a s t a kotoisin olevalle F r a n s E m i l J a a k k o l a l l e (P u o l i s o : A l e k s a n d r a Nordlund.)
j o k a t a m m i k u u s s a 1914 74,250:stä m a r k a s t a myi rusthollin Ulvil
a n kunnalle k a n s a k o u l u t a l o k s i .
K l e e m o l a n rusthollin omisti v. 1722 Antti J a a k o n p o i k a
( † 1740) ja hänen puolisonsa, joka todennäköisesti oli nimeltä
S u s a n n a J u h o n t y t ä r Moliis († 1736). Rustholli j a e t t i in k a h t i a hänen
p o i k i e n s a lesken. Toisen o s a n omisti ensin J u h o K l e e m o l a , (P u o l i s o : Maria.) sitten
J u h o K l e e m o l a , (P u o l i s o : Regina.) j a vihdoin J u h o J u h o n p o i k a K l e e m o l a (P u o l i s o : Ulrika Gabrielintytär Brander S o i n i l a s t a (f 1867).) († 1832).
T ä m ä n a i n o a n tyttären K a t a r i n a J u h o n t y t ä r Kleemolan († 1873) nai
e r ä s K u s t a a P a a v o l a († 1860) ja tuli täten Kleemolan o m i s t a j a k s i .
T ä m ä n poika K u s t a a Maunu K l e e m o l a (P u o l i s o : I i d a K u u r i .) osti m a a l i s k u u n 24 p : n ä
1867 ä i d i l t ä ä n ja s i s a r i l t a a n tilan, jonka hän vuorostaan m a r r a s kuun
1 p:nä 1910 luovutti p o j a l l e e n F r a n s Robert K l e e m o l a l l e (P u o l i s o : V i i k k a K r e k u l a .) .
K l e e m o l a n toisen puoliskon, 1 3 / 2 4 m a n t t a a l i a , omisti ensin
Matti Kleemola (P u o l i s o : Maria.) sekä 1700-luvun kolmena v i i m e i s e n ä v u o s i k y m m e nenä
edellisen p o i k a Matti K l e e m o l a , (P u o l i s o : Maria.) sitten I s a k Matinpoika K l e e -
m o l a (P u o l i s o : K a t a r i i n a M a r g a r e t a E e r i k i n t y t ä r (s. 1792).) († 1829), l a u t a m i e s S a k a r i K l e e m o l a , (P u o l i s o : S o f i a .) E r l a n d K l e e m o l a , (P u o l i s o : J o h a n n a .)
K u s t a a K l e e m o l a (P u o l i s o : Anna M a t i n t y t ä r F o r s m a n .) ja nykyään omistaa sen vuodesta 1900 K a a r l e
K l e e m o l a . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a K u s t a a Maununtytär Kleemola.)
H o 1 g e r i , joka epäilemättä on Holger L a u r i n p o j a n entinen
t i l a , kulki aluksi monessa polvessa Moliis-suvussa, jotenka itse
t i l a a k i n u s e a s t i kutsuttiin Moliis-nimellä. Jo a i n a k i n v. 1655 a s u i vat
sitä Aleksanteri Volterinpoika Moliis († 1673) ja hänen vaim
o n s a Brita P a a v a l i n t y t ä r sekä sitten vuosina 1674—1694 hänen
p o i k a n s a , Porin k a u p u n g i n notario, J u h o Aleksanterinpoika Moliis
j a t ä m ä n vaimo Maria. Juho Moliis siirtyi v. 1694 Poriin ja Holgeri
joutui hänen p o j a l l e e n Aleksanteri Moliisille († 1746) sekä täm
ä n vaimolle Maria J u h o n t y t t ä r e l l e . Näiden tytär Maria Moliis
meni n a i m i s i i n e r ä ä n Matti E e r i k i n p o j a n k a n s s a , j o k a näin tuli Holg
e r i n o m i s t a j a k s i ja kutsui i t s e ä ä n t i l a n s a nimellä. Näiden j ä l k e en
omisti tilan vuodesta 1764 alkaen Petter H o l g e r i . (P u o l i s o : Maria.) Sittemmin
j a k a a n t u i se k a h t i a nim. H o l l m a n - H o l g e r i i n ja v a r s i n a i s e e n Holger
i i n . Edellisen osti m a a l i s k u u n 13 p:nä 1793 perinnöksi Pietari
H o l l m a n . (P u o l i s o : Regina.) Hän omisti tilan vielä v. 1820, mutta siirtyi se sitten
hänen p o j a l l e e n k a u p p a - a p u l a i n e n K u s t a a Hollmanille j a tältä ennen
vuotta 1840 T u o m a s H o l g e r i l l e . (P u o l i s o : A g a t h a G a b r i e l i n t y t ä r . ) Sitten omisti tilan v i i m e k s i m
a i n i t u n vävy Juho P u t k a , (P u o l i s o : M a r i a n a T u o m a a n t y t ä r Holgeri.) j o n k a p e r i k u n n a l t a sen v. 1912 osti
F r a n s Hollman.
V a r s i n a i s e n Holgerin t a a s osti perinnöksi t a m m i k u u n 15 p : n ä
1794 J a a k k o H e n r i k i n p o i k a , (P u o l i s o : E l i s a b e t .) j o l t a tila noin 1818 siirtyi hänen poja l l e e n I s a k H o l g e r i l l e . (Puoliso: Valpuri.) T ä m ä v u o r o s t a a n myi v. 1824 t i l an Niilo
F r e d r i k Mikonpoika P a l i n i l l e , (Puoliso: Eva Kristina Tanelintytär († 1802).) j o l t a sen 1845 osti J u h o M u s t a l a . (P u o l i s o : M a t i l d a Axell († l868).)
Sen j ä l k e e n ovat sen o m i s t a j i n a olleet: Mauri M u s t a l a (P u o l i s o : A m a l i a K u s t a a n t y t ä r J ä r v e n p ä ä .) (v. 1861—
1866), Matti P a a v o l a ja Aadolf Mattila. Viimeksimainitun p e r i l l i s
i l t ä osti t i l an I s a k N o r d l u n d , (P u o l i s o : Matilda.) j o n k a v ä v y K u s t a a H o l g e r i (P u o l i s o : F r e d r i k a I i s a k i n t y t ä r .) on sen
vuodesta 1874 omistanut ja myynyt v. 1901 nykyiselle o m i s t a j a l l e
Mauri J u h o n p o i k a Hollmanille. (P u o l i s o : A l e k s a n d r a K u s t a a n t y t ä r Holgeri.)
E s k o l a a , joka s u u r u u d e l t a a n on 1 / 3 m a n t t a a l i a , viljeli Isonv
i h a n j ä l k e e n J u h o E s k o l a , (P u o l i s o : M a r g a r e t a .) j o k a k e s ä k u u n 29 p : n ä 1759 osti t i l an
perinnöksi, j a sitten Antti E s k o l a , (P u o l i s o : Anna.) J u h o E s k o l a , (P u o l i s o : Maria.) E e r i k E s k o l a j a
I s a k E s k o l a sekä sitten Koiviston Uuden O j a l a n torpasta a l k u a an
kotoisin oleva Mikko J u h o n p o i k a , joka v. 1798 oli nainut Sunniemen
F i l p p u l a n torppaan P o r i s t a muuttaneen, a l k u a a n Helleforsin
k a u p u n g i s t a R u o t s i s t a kotoisin olevan, polttimomestari E e r i k P a l i n i n
t y t t ä r en K a t a r i n a E l i s a b e t P a l i n i n († 1836 2 6 / 3 ) . Vaimonsa j ä l k e e n
oli Mikko J u h o n p o i k a alkanut k ä y t t ä ä sukuniemeä Palin. Sama
Mikko P a l i n oli yksi n i i s t ä t a l o l l i s i s t a , j o t k a m a a h e r r a Robert Vilh
e lm de Geeriltä ostivat Sunniemen. Kun k a u p p a p u r k a u t u i (Ks.
S u n n i e m e ä ) , siirtyi h ä n E s k o l a a n ja kuoli t ä ä l l ä v. 1838. Eskolan
omisti t ä m ä n j ä l k e e n h ä n e n p o i k a n s a Niilo F r e d r i k P a l i n . Hän myi
sen noin v. 1842 e r ä ä l l e H a r j u n p ä ä s t ä kotoisin olevalle Antti nimis
e l l e miehelle, j o k a v u o r o s t a a n noin v. 1859 myi t i l an K u s t a a Aadolf
M a t t i l a l l e . (P u o l i s o : M a r i a K r i s t i n a Rosendal († 1878).) Tämä kuoli v. 1868 j a t i l an peri hänen p o i k a n s a J u h o
K u s t a a M a t t i l a . (P u o l i s o : Vendiä A a d o l f i n a P o l v i a n d e r) Kun sen o m i s t a j a vielä vuodesta 1884 lyhyen
a i k a a oli ollut eräs F r a n s F r e d r i k Serenius-Markkula , joutui se
J e r e m i a s E s k o l a l l e ja hänen vaimolleen Amanda S e r a f i a S a h l s t e nille,
joilta sen m a r r a s k u u n 1 p. 1911 osti nykyinen o m i s t a j a
F r a n s Robert K l e e m o l a . (P u o l i s o : V i i k k a K r e k u l a .)
S u n i v a a hallitsi v. 1739 eräs J u h o T u o m a a n p o i k a , (P u o l i s o : K a a r i n a A n t i n t y t ä r .) joka
j o u l u k u u n 7 p : n ä 1758 osti t i l an perinnöksi. Hänen j ä l k e e n s ä omisti
t i l an a i n a k i n jo v. 1764 Mikko S u n i v a . (P u o l i s o : M a r i a .) Hiukan s e n j ä l k e e n näkyy
s e tulleen k a h t i a j a e t u k s i . Toista o s a a k u t s u t a a n S u n d v a l l - S u n i v a k s i ,
t o i s t a S u n i v a k s i . E d e l l i s t ä ovat hallinneet Matti Suniva, J u h o S u n d v
a l l , K u s t a a Sundvall, J a a k k o Sundvall, Mikko Sundvall y.m. Nyk
y ä ä n o m i s t a a s u u r i m m a n osan taloa Vihtori V a l l i , (P u o l i s o : Hulda.) j o k a v. 1909
on ostanut sen ä i d i l t ä ä n ja m u i l t a p e r i l l i s i l t ä , sekä pienen osan
hänen l a n k o n s a Vihtori Vuori (P u o l i s o : J e n n y V a l l i .) .
V a r s i n a i s e n S u n i v a n o m i s t a j i n a ovat olleet l a u t a m i e s J u h o S u niva,
E e r i k S u n i v a , K u s t a a S u n i v a , J u h o S u n d v i k - S u n i v a (P u o l i s o : U l r i k a J u h o l a .) († 1867).
N y k y ä ä n omistavat tilan Anna Suniva, j o k a on osan siitä perinyt
v a n h e m m i l t a a n , sekä hänen t y t t ä r e n s ä A i n a . (Uusimmalta a j a l t a olevia t i e t o j a ovat antaneet K. M. K l e e mola,
K a a r l e Kleemola, J . E . K ä y r ä sekä p a s t o r i R. R a i n e .)

← Vanhempi versio		Versio 2. tammikuuta 2013 kello 11.06
Rivi 1:		Rivi 1:
−	Suosmeri on kylä Ulvilassa ~~http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila~~	+	Suosmeri on kylä [[Ulvila\|Ulvilassa]]

	Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )		Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

← Vanhempi versio		Versio 2. tammikuuta 2013 kello 10.23
Rivi 119:		Rivi 119:
	v a n h e m m i l t a a n , sekä hänen t y t t ä r e n s ä A i n a . (Uusimmalta a j a l t a olevia t i e t o j a ovat antaneet K. M. K l e e mola,		v a n h e m m i l t a a n , sekä hänen t y t t ä r e n s ä A i n a . (Uusimmalta a j a l t a olevia t i e t o j a ovat antaneet K. M. K l e e mola,
	K a a r l e Kleemola, J . E . K ä y r ä sekä p a s t o r i R. R a i n e .)		K a a r l e Kleemola, J . E . K ä y r ä sekä p a s t o r i R. R a i n e .)
		+	==Lähteet==
		+	* Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf]

Suosmeri - Muutoshistoria

Kkylakos (2. tammikuuta 2013 kello 11.06)

Kkylakos (2. tammikuuta 2013 kello 10.23)

Kkylakos: Raakakopio, muokattava