Friitala - Muutoshistoria

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 12.08)

2009-05-11T12:08:40Z

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 12.05)

2009-05-11T12:05:14Z

Näytä muutokset

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 11.51)

2009-05-11T11:51:56Z

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 11.40)

2009-05-11T11:40:42Z

Näytä muutokset

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 11.15)

2009-05-11T11:15:47Z

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 11.07)

2009-05-11T11:07:29Z

Näytä muutokset

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 10.47)

2009-05-11T10:47:03Z

Näytä muutokset

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 10.28)

2009-05-11T10:28:53Z

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 10.23)

2009-05-11T10:23:38Z

Kkylakos (11. toukokuuta 2009 kello 10.23)

2009-05-11T10:23:01Z

@@ Rivi 47: / Rivi 47: @@
 '''d . Vainio-Mattila''' , 1 / 4 manttaalia . Talon rakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä varsinaisesta kyläryhmästä Poriin päin . Nykyiselle paikalleen ne todennäköisesti siirrettiin jo silloin kuin Mattilan tila kahtia jaettiin . Noin 25 vuotta sitten sai talon vanha , entisajan malliin rakennettu asuinrakennus väistyä nykyaikaisen rakennuksen tieltä. Tilan omisti eräs Mikko Henrikinpoika (Puoliso: Maria Juhontytär (s. 1715).) (s. 1712), sitten Juho Mikonpoika (s. 1751)(Puoliso: Maria Juhontytär (s. 1761))  ja sitten Matti Juhonpoika (s. 1780) (Puoliso: Anna Juhontytär (s. 1783 † 1856)). Tämä kuoli v. 1841 ja tilan omistajaksi tuli Kokemäensaaresta kotoisin oleva Taneli Kustaanpoika Langén (s. 1811), joka v. 1840 oli nainut Matti Juhonpojan tyttären Anna Lovisan (s. 1823). Taneli Kustaanpoika Langénin jälkeen hallitsi tilaa kuolemaansa asti v. 1884 hänen leskensä. Perintäsopimuksen mukaan joutui tila nyt Ali-Rantalasta kotoisin oleville veljeksille herrastuomari Mikko Erland Randelline (s. 1874)(Puoliso: Anna Sofia Langén (s. 1853).)  ja Frans Tapani Ali-Rantalalle (s. 1855)(Puoliso: Maria Matilda Langén (s. Ì857).), jotka olivat talon vävyjä . He aikoivat jakaa tilan keskenänsä, mutta jo parin vuoden kuluttua osti viimeksi mainittu veljensä puoliskon ja tuli näin yksin Vainio-Mattilan omistajaksi. Hän myi sen kuitenkin v. 1899 vähä-raumalaiselle puustellin vuokraajalle Juho Kustaa Langille (s. 1850). Tämän kuoltua hallitsi erityisen sopimuksen nojalla hänen leskensä Amanda Friisi (s. 1850) tilaa, kunnes hän sen v. 1907 luovutti nuorimmalle pojalleen , tilan nykyiselle omistajalle Nestor Langille (Puoliso: Hilja Viikari (s. 1891).) (s. 1889), joka Antti Uotilalta on ostanut lisäksi Hannulan peltojakin . Omistaja 1932 Nestori Vainio-Mattila , Hilja o.s. Viikari.
-'''I I  Uotilan rälssitila''' . V. 1557 omisti Juho Knuutinpoika Kurki tilan Friitalassa . Tämän hän oli saanut korvaukseksi Koivistonkylässä omistamastaan tilasta, joka Koiviston latokartanoa muodostettaessa oli liitetty, tähän. Tila seurasi Kurki-suvun omana Anolaa vuoteen 1706, jolloin se, kuten Anolakin, kansliahuutokaupassa joutui pormestari Olavi Törnflychtin haltuun. Sitä alettiin näihin aikoihin, kenties pormestari Törnflychtin ristimänimen
+'''II  Uotilan rälssitila''' . V. 1557 omisti Juho Knuutinpoika Kurki tilan Friitalassa . Tämän hän oli saanut korvaukseksi Koivistonkylässä omistamastaan tilasta, joka Koiviston latokartanoa muodostettaessa oli liitetty, tähän. Tila seurasi Kurki-suvun omana Anolaa vuoteen 1706, jolloin se, kuten Anolakin, kansliahuutokaupassa joutui pormestari Olavi Törnflychtin haltuun. Sitä alettiin näihin aikoihin, kenties pormestari Törnflychtin ristimänimen
 mukaan , kutsua Uotilaksi. Hänen kuolemansa jälkeen, v. 1713, seurasi Uotila, jota vuoden 1725 vaiheilla alettiin viljellä kahdessa osassa , edelleenkin Anolaa, mutta sittemmin myivät Anolan omistajat sen. Se jaettiin kolmeen yhtä suureen osaan ; Uotila, Ketola ja Tommila . Viimeksimainitusta taas erotettiin hiukan myöhemmin n. s. Renfors eri tilaksi. Tilan alkuperäinen päärakennus lienee sijainnut Kokemäenjoen reunalla, nykyisen Tommilan talon tonttimaalla .
@@ Rivi 128: / Rivi 128: @@
 n y k y i s e l l e o m i s t a j a l l e , r ä ä t ä l i J u h o F r e d r i k A l e n i u k s e l l e . (P u o l i s o : A l e k s a n d r a F o r s e l l .)
-'''I I I Suurpään rälssitila''' . Sen niminen tila oli F r i i -
+'''III Suurpään rälssitila''' . Sen niminen tila oli F r i i -
 t a i a s s a jo v a r s i n a i k a i s i n . Ainakin t a v a t a a n siellä jo v. 1553 Matti
 S u u r p ä ä niminen mies t i l a n o m i s t a j a n a . Vuoteen 1641 pysyi Suurp
@@ Rivi 159: / Rivi 159: @@
 Näiltä tila siirtyi v. 1896 miehen kuoltua Harjunpään talolliselle
 F r a n s Nestor Perttulalle , (Puoliso: Aleksandra,.) joka sen nykyään omistaa. Talonsa yhteyteen
-on tämä ostanut Åkergårdin vanhan tonttimaan sekä Uotilaan kuuluneen Harmisto-nimisen niittymaan.
+on tämä ostanut Åkergårdin vanhan tonttimaan sekä Uotilaan kuuluneen Harmisto-nimisen niittymaan. Omistaja 1932 Frans Åkervall , Sandra o.s. Valli
 '''b . Suurpää-Åkergård''' on suuruudeltaan 3 / 1 6 manttaalia .
@@ Rivi 226: / Rivi 226: @@
 etuisuustila . Kesäkuun 2 p:nä 1790 osti tilan perinnöksi Mikko Juhonpoika (s. 1760)(Puoliso: Anna (s. 1763).). Hänen toinen poikansa Kaarle Mikonpoika
 (s. 1787) nai Kylä-Mattilan omistajan tyttären, Anna, ja hallitsi tilaa kuolemaansa asti v. 1829. Leski Anna joutui kuitenkin jo v. 1830 uusiin naimisiin Suolistolta kotoisin olevan Kustaa Juhonpoika Langåsin kanssa, joka viljeli tilaa siksi, kunnes edellisestä aviosta
-v. 1822 syntynyt ainoa lapsi Maria Kaarlentytär v. 1841 meni naimisiin Friitalan talollisen Sakari Hannulan kanssa, joka nyt alkoi taloa asua . Maria Kaarlentytär kuoli jo v. 1848 jättäen jälkeensä kolme alaikäistä lasta . Tila annettiin nyt vuokralle, kunnes v. 1883 vanhin poika Evert Sakarinpoika (Puoliso: Maria Kustaantytär Åkergård (s. 1840).) (s. 1842) tuli täysi-ikäiseksi ja otti talon haltuunsa . Hän jäi kuitenkin v. 1868 leskeksi ja myi puolet tilasta langolleen Juho Eenok Matinpoika Lääkärille (Puoliso: Maria Adolfina Sakarintytär Hannula (s. 1844,† 1914).) (s. 1848). Spinkkilä oli siis nyt jaettuna kahtia, mutta jo v. 1870 myi Evert Sakarinpoika t i l an toisenkin puoliskon langolleen. Tämä luovutti v. 1908 tilan vanhimmalle pojalleen Frans Sakari Spinkkilälle (s. 1870), joka sitä paitsi v. 1911 osti Väinö Mattilalta 2/3 Fredrik Mattilaa sekä v. 1912 Hannulaa senjälkeenkuin hänen äitinsä testamentin nojalla v. 1911 velipuoleltaan August Erhard Hannulalta oli perinyt tämän osuuden.
+v. 1822 syntynyt ainoa lapsi Maria Kaarlentytär v. 1841 meni naimisiin Friitalan talollisen Sakari Hannulan kanssa, joka nyt alkoi taloa asua . Maria Kaarlentytär kuoli jo v. 1848 jättäen jälkeensä kolme alaikäistä lasta . Tila annettiin nyt vuokralle, kunnes v. 1883 vanhin poika Evert Sakarinpoika (Puoliso: Maria Kustaantytär Åkergård (s. 1840).) (s. 1842) tuli täysi-ikäiseksi ja otti talon haltuunsa . Hän jäi kuitenkin v. 1868 leskeksi ja myi puolet tilasta langolleen Juho Eenok Matinpoika Lääkärille (Puoliso: Maria Adolfina Sakarintytär Hannula (s. 1844,† 1914).) (s. 1848). Spinkkilä oli siis nyt jaettuna kahtia, mutta jo v. 1870 myi Evert Sakarinpoika t i l an toisenkin puoliskon langolleen. Tämä luovutti v. 1908 tilan vanhimmalle pojalleen Frans Sakari Spinkkilälle (s. 1870), joka sitä paitsi v. 1911 osti Väinö Mattilalta 2/3 Fredrik Mattilaa sekä v. 1912 Hannulaa sen jälkeen kuin hänen äitinsä testamentin nojalla v. 1911 velipuoleltaan August Erhard Hannulalta oli perinyt tämän osuuden. Omistaja 1932: Frans Spinkkilä , Hilma o.s. Vahlroos
 '''V. Hannulan verotila''', 1/ 4 manttaalia , annettiin kuten Spinkkiläkin, elokuun 14 p:nä 1641 Norrköpingin kokouksen ehdoilla presidentti Juho Kurjelle, jolta se joutui hänen pojalleen Kustaa Kurjelle . Reduktsionin jälkeen oli se ensin Rehbinderin rykmentin ruotutila, mutta sittemmin katsastelukirjoittajan palkkatila . Noin v. 1732 hallitsi sitä eräs Olavi Antinpoika (Puoliso: Maria Mikontytär,) sekä hänen jälkeensä peräkkäin Mikko ja Eerik-nimiset miehet. Viimeksimainitun poika Eerik Eerikinpoika (s. 1721)(Puoliso: Maria Matintytär (s. 1732).) osti sen tammikuun 21 p:nä 1763 perinnöksi.

@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 jälkimäinen vaimonsa kuolivat v. 1895. Tila jaettiin nyt kahtia.
 Toinen osa n. s. Uusi-Mattila eli 1/ 3 talosta joutui Juho Sakari
-Jaakolan edellisestä aviosta syntyneelle pojalle Eevert Sakari Mattilalle ja toinen osa, varsinainen Kylä-Mattila eli 2/ 3 tilasta, jälkimäisestä aviosta syntyneelle pojalle Kustaa Aadolf Kylä-Mattila l l e . (P u o l i s o : Vilhelmina Mannila (s. 1862).) Tämä kuoli v. 1908 j a nykyään omistaa tilan hänen ainoa lapsensa 19-vuotias Aina Kylä-Mattila .
+Jaakolan edellisestä aviosta syntyneelle pojalle Eevert Sakari Mattilalle ja toinen osa, varsinainen Kylä-Mattila eli 2/ 3 tilasta, jälkimäisestä aviosta syntyneelle pojalle Kustaa Aadolf Kylä-Mattila l l e . (Puoliso: Vilhelmina Mannila (s. 1862).) Tämä kuoli v. 1908 j a nykyään omistaa tilan hänen ainoa lapsensa 19-vuotias Aina Kylä-Mattila .
-'''b. U u s i - M a t t i l a''' on n y k y ä ä n 1 / 1 2 manttaalia . Kylä-Mattil
+'''b. Uusi-Mattila''' on nykyään 1/12 manttaalia. Kylä-Mattilan omistajan Juho Sakari Jaakolan kuoltua v. 1895, joutui 1/3 tilaa, 1/24 manttaalia, hänen pojalleen Evert Sakari Mattilalle (Puoliso: Josefina Henrikintytär .) , mutta
-a n o m i s t a j a n J u h o S a k a r i J a a k o l a n kuoltua v. 1895, joutui 1 / 3 t i l a a , 1/24 manttaalia , hänen pojalleen Evert Sakari M a t t i l a l l e (P u o l i s o : J o s e f i n a H e n r i k i n t y t ä r .) , mutta
+kun tämä kuoli lapsettomana , peri sen hänen veljensä Kustaa Aadolf
-kun t ä m ä kuoli l a p s e t t o m a n a , peri sen hänen v e l j e n s ä K u s t a a Aadolf
+Kylä-Mattila. Tämä myi vuorostaan v. 1905 tilan Frans Jooseppi
-Kylä-Mattila . Tämä myi v u o r o s t a a n v. 1905 tilan F r a n s Jooseppi
+Uusi-Mattilalle (s. 1861)(Puoliso: Josefina (s. 1853).), joka sen nykyään omistaa. Sitä paitsi on tämä v. 1912 ostanut „ Fredrik Mattilan" talosta kolmanneksen,
-Uusi-Mattilalle (P u o l i s o : J o s e f i n a (s. 1853).) (s. 1861), j o k a sen n y k y ä ä n omistaa. Sitä p a i t s i on tämä v. 1912 ostanut „ Fredrik Mattilan" talosta kolmanneksen,
+/24 manttaalia , jotenka Uuden-Mattilan manttaaliluku , kuten ylläsanottu, nykyään on 1/12 . Omistaja 1932 Frans Uusi-Mattila
-'''c. Fredrik-Mattila ,''' jonka rakennukset vuosina 1833 ja 1834 siirrettiin alkuperäiseltä tontiltaan emätalonsa K y l ä - M a t t i l an t a k a a nykyiselle paikalle lähelle rautatienpysäkkiä, on s u u r u u d e l ta a n 1 / 8 manttaalia . Sen osti elokuun 1 p:nä 1771 perinnöksi F r e d r i k Pietarinpoika . Hänen j ä l k e e n s ä tuli tilan omistajaksi hänen poika n s a Fredrik Fredrikinpoika (Puoliso: Helena Juhontytär (s. 1769).) (s. 1763) sekä hänen jälkeensä v. 1820 hänen vanhin poikansa F r e d r i k Fredrikinpoika (s. 1794) (P u o l i s o : M a r i a Matintytär (s. 1797).) .
+'''c. Fredrik-Mattila ,''' jonka rakennukset vuosina 1833 ja 1834 siirrettiin alkuperäiseltä tontiltaan emätalonsa Kylä-Mattilan takaa nykyiselle paikalle lähelle rautatienpysäkkiä, on suuruudeltaan 1 / 8 manttaalia . Sen osti elokuun 1 p:nä 1771 perinnöksi Fredrik Pietarinpoika . Hänen jälkeensä tuli tilan omistajaksi hänen poikansa Fredrik Fredrikinpoika (s. 1763)(Puoliso: Helena Juhontytär (s. 1769))  sekä hänen jälkeensä v. 1820 hänen vanhin poikansa Fredrik Fredrikinpoika (s. 1794) (Puoliso: Maria Matintytär (s. 1797)).
-Viimeksimainittu kuoli v. 1860 ja tila joutui nyt hänen p o j a l l e en
+Viimeksimainittu kuoli v. 1860 ja tila joutui nyt hänen pojalleen
-Aleksanteri F r e d r i k i n p o j a l l e (s. 1822). Kun t ä m ä v u o r o s t a a n v. 1867
+Aleksanteri Fredrikinpojalle (s. 1822). Kun tämä vuorostaan v. 1867
-oli kuollut, meni hänen leskensä A m a n d a F r e d r i k a (s. 1834) u u s i in
+oli kuollut, meni hänen leskensä Amanda Fredrika (s. 1834) uusiin
-n a i m i s i i n F r e d r i k K a a r l e n p o i k a P e l t o m a a n k a n s s a (s. 1843). Tämä piti taloa vuokralla siihen asti, kunnes A m a n d a F r e d r i k a n e d e l l i s e s t ä
+naimisiin Fredrik Kaarlenpoika Peltomaan kanssa (s. 1843). Tämä piti taloa vuokralla siihen asti, kunnes Amanda Fredrikan edellisestä
 aviosta syntynyt poika Fredrik Aleksanteri Aleksanterinpoika (s.
-) tuli täysi-ikäiseksi ja otti v. 1877 talon h a l t u u n s a . Hän kuoli
+) tuli täysi-ikäiseksi ja otti v. 1877 talon haltuunsa . Hän kuoli
-kuitenkin jo v. 1882 naimattomana . Tila joutui tällöin hänen s i s a relleen
+kuitenkin jo v. 1882 naimattomana . Tila joutui tällöin hänen sisarelleen
-A m a n d a Aleksanterintyttärelle (s. 1860) sekä hänen miehelleen
+Amanda Aleksanterintyttärelle (s. 1860) sekä hänen miehelleen
 Heribert Tanelinpoika Langénille (s. 1860). Nämä luovuttivat
 v. 1909 talon vanhimmalle pojalleen Väinö Langénille. Tämä myi
-v. 1911 2/ 3 siitä talollinen F r a n s S a k a r i Spinkkilälle sekä v. 1912
+v. 1911 2/3 siitä talollinen Frans Sakari Spinkkilälle sekä v. 1912
-/ 3 s i i t ä t a l o l l i n en F r a n s J o s e p p i Uusi-Mattilalle . Itse h ä n j ä t t i itselleen
+/3 siitä talollinen Frans Joseppi Uusi-Mattilalle . Itse hän jätti itselleen
-talon huoneet ja tonttimaan. Omistajansa Heribert L a n g é n i n
+talon huoneet ja tonttimaan. Omistajansa Heribert Langénin
-m u k a a n on t i l a a viime vuosikymmeninä myöskin kutsuttu nimellä
+mukaan on tilaa viime vuosikymmeninä myöskin kutsuttu nimellä „ Riipertti-Mattila " .
-'''d . V a i n i o - M a t t i 1 a''' , 1 / 4 manttaalia . Talon rakennukset
+'''d . Vainio-Mattila''' , 1 / 4 manttaalia . Talon rakennukset sijaitsevat noin kilometrin päässä varsinaisesta kyläryhmästä Poriin päin . Nykyiselle paikalleen ne todennäköisesti siirrettiin jo silloin kuin Mattilan tila kahtia jaettiin . Noin 25 vuotta sitten sai talon vanha , entisajan malliin rakennettu asuinrakennus väistyä nykyaikaisen rakennuksen tieltä. Tilan omisti eräs Mikko Henrikinpoika (Puoliso: Maria Juhontytär (s. 1715).) (s. 1712), sitten Juho Mikonpoika (Puoliso: Maria Juhontytär (s. 1761).) (s. 1751) ja sitten Matti Juhonpoika (Puoliso: Anna Juhontytär (s. 1783 † 1856).) (s. 1780). Tämä kuoli v. 1841 ja tilan omistajaksi tuli Kokemäensaaresta kotoisin oleva Taneli Kustaanpoika Langén (s. 1811), joka v. 1840 oli nainut Matti Juhonpojan tyttären Anna Lovisan (s. 1823). Taneli Kustaanpoika Langénin jälkeen hallitsi tilaa kuolemaansa asti v. 1884 hänen leskensä. Perintäsopimuksen mukaan joutui tila nyt Ali-Rantalasta kotoisin oleville veljeksille herrastuomari Mikko Erland Randelline (Puoliso: Anna Sofia Langén (s. 1853).) (s. 1874) ja Frans Tapani Ali-Rantalalle (Puoliso: Maria Matilda Langén (s. Ì857).) (s. 1855), jotka olivat talon vävy j ä . He aikoivat jakaa tilan keskenänsä, mutta jo parin vuoden kuluttua osti viimeksi mainittu veljensä puoliskon ja tuli näin yksin Vainio-Mattilan omistajaksi. Hän myi sen kuitenkin v. 1899 vähä-raumalaiselle puustellin vuokraajalle Juho Kustaa Langille (s. 1850). Tämän kuoltua hallitsi erityisen sopimuksen nojalla hänen leskensä Amanda Friisi (s. 1850) tilaa, kunnes hän sen v. 1907 luovutti nuorimmalle pojalleen , tilan nykyiselle omistajalle Nestor Langille (Puoliso: Hilja Viikari (s. 1891).) (s. 1889), joka Antti Uotilalta on ostanut lisäksi Hannulan peltojakin . Omistaja 1932 Nestori Vainio-Mattila , Hilja o.s. Viikari.
 '''I I  Uotilan rälssitila''' . V. 1557 omisti J u h o Knuutinp

@@ Rivi 282: / Rivi 282: @@
 h a l t u u n s a . Hän j ä i kuitenkin v. 1868 leskeksi ja myi puolet t i l a s t a
 l a n g o l l e en J u h o Eenok Matinpoika L ä ä k ä r i l l e (P u o l i s o : M a r i a Adolfina S a k a r i n t y t ä r Hannula (s. 1844,
-† 1914).) (s. 1848). Spinkkilä oli s i i s nyt j a e t t u n a k a h t i a , m u t t a jo v. 1870 myi Evert S a k a r i n p o i k a t i l an toisenkin p u o l i s k o n langolleen. T ä m ä luovutti v. 1908 t i l an v a n h
+† 1914).) (s. 1848). Spinkkilä oli s i i s nyt j a e t t u n a k a h t i a , m u t t a jo v. 1870 myi Evert S a k a r i n p o i k a t i l an toisenkin p u o l i s k o n langolleen. T ä m ä luovutti v. 1908 tilan vanhimmalle pojalleen Frans S a k a r i Spinkkilälle (s. 1870), joka sitäpa i t s i v. 1911 osti Väinö Mattilalta 2/3 F r e d r i k Mattilaa sekä v. 1912
-i m m a l l e p o j a l l e e n F r a n s S a k a r i S p i n k k i l ä l l e (s. 1870), joka sitäpa i t s i v. 1911 osti Väinö Mattilalta 2/3 F r e d r i k M a t t i l a a sekä v. 1912
+H a n n u l a a senjälkeenkuin hänen äitinsä testamentin n o j a l l a v. 1911 velipuoleltaan August Erhard Hannulalta oli perinyt tämän
 osuuden.
-'''V. H a n n u l a n verotila''', 1/ 4 m a n t t a a l i a , annettiin kuten Spinkk
+'''V. Hannulan verotila''', 1/ 4 manttaalia , annettiin kuten Spinkkiläkin , elokuun 14 p : n ä 1641 Norrköpingin kokouksen ehdoilla p r e s i dentti
-i l ä k i n , elokuun 14 p : n ä 1641 Norrköpingin kokouksen ehdoilla p r e s i dentti
+J u h o Kurjelle, jolta se joutui hänen pojalleen Kustaa Kurjelle . Reduktsionin jälkeen oli se ensin Rehbinderin rykmentin ruot
-J u h o Kurjelle, jolta se joutui hänen p o j a l l e e n K u s t a a Kurj
+u t i l a , mutta sittemmin katsastelukirjoittajan palkkatila . Noin v.
-e l l e . Reduktsionin j ä l k e e n oli se ensin Rehbinderin rykmentin ruot
+hallitsi sitä eräs Olavi Antinpoika (Puoliso: Maria Mikontytär,) sekä hänen jälkeensä peräkkäin Mikko ja  Eerik-nimiset miehet. Viimeksimainitun poika
-u t i l a , mutta sittemmin k a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a n p a l k k a t i l a . Noin v.
+Eerik Eerikinpoika ( s . 1721)(Puoliso: M a r i a Matintytär (s. 1732).)  osti sen t a m m i k u u n 21 p : n ä 1763 p e r i n nöksi.
-hallitsi sitä eräs Olavi A n t i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a Mikontytär,) sekä hänen j ä l k e e n sä
+Häneltä sai t i l an p o i k a J u h o Eerikinpoika (s. 1754)(Puoliso: Anna Juhontytär (s. 1753)), jonka kuoltua se taas joutui v. 1814 hänen pojalleen Eerik Juhonpojalle (s. 1789). Tämä nai v. 1815 Fredrik Mattilan tyttären Katarina Margareta Fredrikintyttären (s. 1796), mutta kuoli jo v. 1820. Katarina Margareta Fredrikintytär meni v. 1822 naimisiin Kokemäeltä
-p e r ä k k ä i n Mikko j a E e r i k - n i i n i s e t miehet. Viimeksimainitun poika
+kotoisin olevan talollisen pojan Fredrik Matinpoika Rudangon kanssa (s. 1803). Tämä viljeli Hannulaa, kunnes hänen vaimonsa edellisestä aviosta v. 1818 syntynyt poika Sakari Eerikinpoika tuli täysi-ikäiseksi ja otti vastaan talon. Hän nai v. 1841 Maria Kaarlentytär Spinkkilän (s. 1822). Kun viimeksi mainittu v. 1848 oli kuollut, nai
-E e r i k E e r i k i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a M a t i n t y t ä r (s. 1732).) ( s . 1721) osti sen t a m m i k u u n 21 p : n ä 1763 p e r i n nöksi.
+Sakari Eerikinpoika v. 1850 Haistilasta Vilhelmina Wessman-Vanhatalon (s. 1825). Tämä avioliitto purkautui v. 1901 vaimon kuoleman johdosta 51-vuotisen yhdyselämän jälkeen. Sakari Eerikinpoika itse kuoli v. 1904, mutta hän oli jo muutama vuosi tätä ennen myynyt tilansa pojalleen sananlennätinvirkamies August Erhard Hannulalle (s. 1853), joka v. 1911 kuoli naimattomana. Pari kuukautta ennen´kuolemaansa tekemällään testamentilla oli August Erhard Hannula testamentannut Hannulan sukulaisilleen lausuen samalla toivomuksen, että he sen jakamattomana säilyttäisivät. Tätä toivomusta ei kuitenkaan noudatettu, vaan jaettiin tila v. 1912 siten, että August Erland Hannulan sisar Aleksandra Vilhelmiina Laurila (s. 1851) sai 2/3 siitä, hänen sisarpuolensa Maria Adolfina Sakarintytär (Ks. Spinkkilä ) sai 1/6 siitä ja hänen velipuolivainajansa poika Eevert Erhard Hakanen 1/6 siitä. Aleksandra Vilhelmina Laurila myi kuitenkin pian osuutensa naapurilleen talollinen Antti Uotilalle (synt. Vainio-Mattila) ja Maria Adolfina Sakarintytär taas pojalleen Frans Sakari Spinkkilälle.
 Hannulan rakennukset oli varhain siirretty pois varsinaisesta Friitalan kyläryhmästä hiukan toista kilometriä luoteeseen päin olevalle Tuulimyllyn mäelle. Huhtikuun 20 p:nä 1836

@@ Rivi 357: / Rivi 357: @@
 ( s . 1853), joka v. 1911 kuoli n a i m a t t o m a n a . Pari k u u k a u t t a ennen
 k u o l e m a a n s a t e k e m ä l l ä ä n t e s t a m e n t i l l a oli August E r h a r d Hannula
-testamentannut H a n n u l a n s u k u l a i s i l l e e n l a u s u e n s a m a l l a toivomuksen,
+testamentannut Hannulan sukulaisilleen lausuen samalla toivomuksen,
-että he sen j a k a m a t t o m a n a s ä i l y t t ä i s i v ä t . Tätä toivomusta ei
+että he sen jakamattomana säilyttäisivät. Tätä toivomusta ei
-k u i t e n k a a n noudatettu, v a a n j a e t t i in tila v. 1912 siten, että August
+kuitenkaan noudatettu, vaan jaettiin tila v. 1912 siten, että August
-E r l a n d H a n n u l a n s i s a r Aleksandra Vilhelmiina L a u r i l a (s. 1851) sai
+Erland Hannulan sisar Aleksandra Vilhelmiina Laurila (s. 1851) sai
-/3 siitä, hänen sisarpuolensa Maria Adolfina S a k a r i n t y t ä r (Ks.
+/3 siitä, hänen sisarpuolensa Maria Adolfina Sakarintytär (Ks.
-S p i n k k i l ä ) sai 1 / 6 siitä ja hänen v e l i p u o l i v a i n a j a n s a poika Eevert
+Spinkkilä ) sai 1 / 6 siitä ja hänen velipuolivainajansa poika Eevert
-E r h a r d H a k a n e n 1 / 6 siitä. Aleksandra V i l h e l m i n a L a u r i l a myi kuitenkin
+Erhard H a k a n e n 1 / 6 siitä. Aleksandra Vilhelmina Laurila myi kuitenkin
 pian osuutensa n a a p u r i l l e e n talollinen Antti Uotilalle (synt.
-V a i n i o - M a t t i l a ) ja Maria Adolfina S a k a r i n t y t ä r t a a s p o j a l l e e n F r a n s
+Vainio-Mattila) ja Maria Adolfina Sakarintytär taas pojalleen Frans
-S a k a r i Spinkkilä lie. — Hannulan rakennukset oli v a r h a i n siirretty
+Sakari Spinkkilälle.
-p o i s v a r s i n a i s e s t a F r i i t a l a n k y l ä r y h m ä s t ä hiukan toista kilometriä
-luoteeseen p ä i n olevalle T u u l i m y l l y n mäelle. Huhtikuun 20 p : n ä 1836
+Hannulan rakennukset oli varhain siirretty pois varsinaisesta Friitalan kyläryhmästä hiukan toista kilometriä luoteeseen päin olevalle Tuulimyllyn mäelle. Huhtikuun 20 p:nä 1836
-syttyi miesten o l l e s s a h a l k o m e t s ä s s ä s a l in uunin l ä m m i t y k s e s t ä t u l i palo,
+syttyi miesten ollessa halkometsässä salin uunin lämmityksestä tulipalo, joka hävitti koko talon, niin että siitä jäi jäljelle ainoastaan kaksi etäänpänä sijainnutta vilja-aittaa. Sen jälkeen rakennettiin talo nykyiselle paikalleen.
-j o k a hävitti koko talon, niin että siitä j ä i j ä l j e l l e a i n o a s t a an
-k a k s i e t ä ä n p ä n ä s i j a i n n u t t a v i l j a - a i t t a a . Sen jälkeen rakennettiin
+==Lähteet==
-t a lo nykyiselle p a i k a l l e e n
+* Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf]

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2009 kello 10.23
Rivi 1:		Rivi 1:
−	Friitala on kylä Ulvilassa ~~http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila~~	+	Friitala on kylä [[Ulvila\|Ulvilassa]]

	Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )		Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )