2011-09-04T18:56:59Z

Suomaa: /* Huomioita suvuista */

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''
: Padasjoki [http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=378 Digiarkistossa]
: Padasjoki Suomen asutuksen yleisluettelossa (tiedot vuosilta 1539-1808) [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1815]
: Padasjoen henkikirjat (tiedot vuosilta 1810-1880)[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=390211]
: Padasjoen talot Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkistossa [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11214]
: Padasjoen sotilaita Hämeen läänin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloissa (1719-1805) [http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14509&pnum=140], [http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14512&pnum=223]

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:"Pappilan palossa 7/7 1931 tuhoutuivat syntyneiden luettelot 1697-1738, vihittyjen, 1723-1738, kuolleitten 1697-1738, lastenkirja v:sta 1713 (sic!)." sanotaan Osmo Durchmanin kirjoituksessa Kirkonarkistojen tuhoutumiset, Täydennys VIII, joka on julkaistu Genos N:o 2/1944. Durchmanin lähde on Ad. Neovius, Specialkatalog II, s. 88.

:Rippikirjasta 1767-1772 kahta sivua lukuunottamatta muut Maakesken sivut puuttuvat

== Historiaa ==

''' Hallintopitäjästä '''

Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto vuodelta 1442. Padasjoen emäpitäjän alue on pysynyt koko ajan suurin piirtein muuttumattomana.

Ensimmäisestä maakirjasta 1539 ilmenevät silloiset neljänneskunnat ja kylät. Neljänneskuntia oli kolme:
: * Kuhmoisten neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Kuhmoisiin kuuluvia kyliä.

: * Vesijaon neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Padasjokeen kuuluvat kylät Syrjäntaka, Auttoinen, Vesjako, Kaukila, Torittu, Kellosalmi 1, Kellosalmi 2, Virmaila, Inkilä (lienee nykyinen Jokioinen), Nyystelä ja Osoila, (vaikeasti paikallistettavan) Jaakkola-nimisen kylän sekä (ainakin nimensä perusteella) nykyiseen Padasjokeen kuulumattomat kylät Harmoinen (lienee sama kuin nykyinen Kuhmoisten Harmoinen) ja Kurhila (nykyisin Asikkalassa on Kurhila).

: * Äinään neljänneskuntaan kuuluivat (nykyisin) Padasjokeen kuuluvat Nyystelän, Hinttolan ja Maakesken kylät sekä Asikkalasta Vähä-Äinään, Pätiälän, Joenniemen, Myllykylän, Vähimaan, Iso-Äinään, Urttilan ja Karialan kylät (joista useita samannimisiä kyliä on nykyisin Asikkalassa). Nykyäänkin puhekielessä Äinääksi sanottu on kirjallisissa esityksissä Äiniö, ja Asikkalassa ovat Iso-Äiniön ja Vähä-Äiniön kylät. Nykyinen Äinään seutu muodostuu neljästä kylästä: Iso-Äiniöstä, Joenniemestä, Myllykselästä ja Vähimaasta [http://www.phnet.fi/kylat/ainaavahimaa/].

Neljänneskunta-jako ei noudattanut kylien rajoja, esimerkiksi vuoden 1539 maakirjan mukaan Nyystölästä 13 taloa kuului Äinääseen ja 8 taloa Vesijaon neljännekseen.

'''Kirkkopitäjästä'''

Padasjoen seurakunnan itsenäinen historia lasketaan alkavaksi vuodesta 1497, jolloin Padasjoki irtaantui Sysmän seurakunnasta. [http://www.sysma.fi/index.php?PAGE=22&NODE_ID=6]

Padasjoen hallintopitäjään kuuluneet Asikkalan kylät kuuluivat kuitenkin Hollolan kirkkopitäjään eivätkä koskaan Padasjoen seurakuntaan.

Kuhmoinen muodosti Padasjoen kanssa yhteisen kirkkopitäjän. Kuhmoinen oli Padasjoen pastoraatin kappeli, kunnes vuonna 1639 Kuhmoisista tuli oma seurakuntansa. Kuitenkin jälleen 1740-luvulla Kuhmoinen liitettiin taas Padasjoen kappeliseurakunnaksi, josta se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen uudestaan vuonna 1860, mikä käytännössä toteutui vuonna 1871. [http://www.evl.fi/srk/padasjoki/] [http://www.kuhmoistenseurakunta.fi/historia/historia.html]

Padasjoen ja Lammin pitäjän (nykyisin Hämeenlinnan kaupunginosa) välillä toteutui aluesiirto 1920-luvulla. Lammin Lieson kylän asukkaat olivat hoitaneet seurakunnalliset asiansa Padasjoen puolella jo 1700-luvulta lähtien ja 1808-09 kyläläiset anoivat kylän siirtämistä Lammin pitäjästä Padasjoen yhteyteen. Aloite uudistettiin 1827, ja senaatti asettui puoltamaan siirtoa mm. siksi, että puheena olleen kahden talon (Savikota, Tervakoski) tiluksista suurin osa oli Vesijaon ja Auttoisten kylissä. Tämä Lammilta Padasjoelle siirretty Nerosjärven pohjoispuolella oleva alue tunnetaan puhekielessä Neroskulmana [http://www.phnet.fi/kylat/auttoinen/index.html].

'''Kihlakuntajaosta'''

Kihlakuntajaossa Padasjoki kuului 1776 muodostettuun Ylä-Hollolan tuomiokuntaan (Padasjoen historiassa s. 534 tekstin toisella rivillä on tästä asiasta ilmeisesti virhe, vertaa saman sivun 12. riviin), 1831 lähtien Hollolan tuomiokuntaan ja 1845 lähtien Jämsän tuomiokuntaan.

Lähteet: Uuno Pulkkila, Padasjoen historia, K.V. Kaukovalta Hämeen läänin historia I, kuntien ja seurakuntien kotisivut

== Asukasluku ==
Padasjoen historian sivulla 180 olevan tiedon mukaan Padasjoen pitäjässä oli 1539 200 savua ja koko hallintopitäjän väkiluku oli 2268 henkeä, mistä Padasjoella (ilman Äinään neljänneskuntaan kuuluneita, asiayhteydestä päätellen, Asikkalan kyliä) oli 1575 henkeä, mikä puolestaan jakautui siten, että varsinaisella Padasjoella oli 1042 ja Kuhmoisissa 533 henkeä.

Saman teoksen sivulla 343-344 on väkiluku eräinä vuosina vv. 1749-1920:
:1749 1428
:1750 1444
:1754 1572
:1757 1597
:1760 1588
:1769 1864
:1780 2238
:1790 2490
:1800 2508
:1810 2782
:1830 2112
:1877 4357
:1901 5360
:1920 5354

Rippikirjan 1890-99 viimeisellä sivulla olevien lukujen on arveltu olevan pitäjän väkiluku vuosittain tuona aikana.
[http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569&pnum=439]

K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historian (I osa, s. 11) mukaan Uudenmaan-Hämeen läänin Ylä-Hollolan kihlakunnasta Padasjoen emäseurakunnan asukasluku oli 3112 vuonna 1825.

Pikkujättiläisen (1951) mukaan 31.12.1944 Padasjoen asukasluku oli 5081.

Pienen tietosanakirjan mukaan Padasjoen asukasluku vuonna 1950 oli 6317. Tietosanakirjan mukaan Padasjoki oli silloin "kunta Keski-Hämeessä Hämeen läänissä".

Suomen Apteekkihakemiston mukaan vuonna 1954 Padasjoen asukasluku oli 6265.

Pikkujättiläisen (1958) mukaan 1.1.1957 Padasjoen asukasluku oli 6077.

Facta-tietosanakirjan mukaan vuonna 1969 Padasjoen asukasluku oli 5274.

Padasjoen kunnan kotisivujen mukaan sen väkiluku vuoden 2010 lopussa oli 3423. [http://www.padasjoki.fi/]

Padasjoen Sanomissa lainatun Tilastokeskuksen tiedon mukaan kunnan väkiluku 1.8.2011 oli 3403.

== Kylät ==

'''Kylät 1722'''

Padasjoen kylät (talot) 1722 manttaaliluettelon mukaan: Jokioinen (Tyllilä, Mikkola, Penttilän eli Brusilan puustelli, Inkilä, Hässälä, Posti, Hietala, Hässälä, Saksala); Virmaila (Virmailan rustholli); Kellosalmi (Kellosalmen rustholli); Kaukila (Alimmainen, Ylimmäinen); Torittu (Rekola, Kauppi, Pastila); Osoila (Heikkilä, Kievari, Kartanon puustelli, Kapakan rustholli, Sipilä); Vesijako (Hakia, Iittanen, Mörä, Knuutila, Lonka, Lamperi, Säteri-rustholli, Skyttä); Auttoinen (Kotka, Kemppi, Leikas, Hokka, Yötyri, Iittala, Krogila eli Rouvila, Jalli, Lukkola, Heistola, Ukko); Syrjäntaka (Sipilä, Heikkilä), Maakeski (Rankala [p.o. Rauskala], Rekola, Nikula eli Helleri, Varis, Rasvala, Salvila, Uotila, Sisto, Kipaila, Lohtari, Häkkä, Säteri-puustelli, Finnilä, Tulppala, kappalaisen puustelli Laukkola [p.o. Kekkala]); Hinttola (Hinttolan rustholli).

'''Kylät 1837'''

Padasjoen rippikirjassa 1837-1847 noudatettu kyläjako
: Alho
: Arrakoski
: Auttoinen (Autois)
: Hinttola (Hintola)
: Jokioinen (Jokiois)
: Pappila (Prästgården)
: Kaila (Kaidanmaa)
: Kasiniemi (Kasnjemi)
: Kaukela
: Kaurattu
: Kellosalmi
: Maakeski (Maakeskis)
: Nyystölä (Nyställe By)
: Osoila (Osoila by)
: Myllykylä (Qvarnbacka By)
: Seitniemi (Seitnjemi)
: Syrjäntaka (Syrjentaka By)
: Tervakoski (Tervakoski Trakt)
: Torittu (Torittu By)
: Vesijako (Wesijako By)
: Virmaila (Wirmala)

'''Kylät 1866'''

Padasjoen rippikirjassa 1866-1875 noudatettu kyläjako
: Alho
: Arrakoski
: Auttoinen (Auttois)
: Hinttola (Hintola)
: Jokioinen (Jokiois)
: Kaila (Kaidanmaa)
: Kasiniemi (Kasniemi)
: Kaukela
: Kaurattu
: Kellosalmi
: Pappila (Kyrkoherdebolet Prestgården)
: Maakeski
: Myllykylä
: Nyystölä (Nystelä)
: Osoila
: Seitniemi
: Syrjäntaka
: Tervakoski
: Torittu
: Vesijako (Wesijako)
: Virmaila (Wirmala)

'''Kylät 1890-luvulla'''

1890-luvulla: Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako, Virmaila. Tässä jaossa esimerkiksi Arrakoski (Arrakosken talo) on Osoilaa, Inkilän talo Seitniemeltä on Jokioista, Kauratteen Postin talo on Jokioista, Tervakosken talo on Liesoa, Liljanmaan talo Myllykylästä on Jokioista (mutta Myllykylän Heikkilä on Osoilaa) ja Kailan Pastila Torittua. Vertaa vuoden 1722 manttaaliluettelon mukaisiin kyliin. Lieson osalta katso myös Lammin pitäjää.

'''Maarekisterin tarkoittamien kylien maista eri puolilla pitäjää'''

Maarekisterin tarkoittamaa kylän maata saattaa olla myös paikassa, joka on varsin etäällä varsinaisesta kylätaajamasta. Esimerkiksi Nyystölän kylän maata ja kirkonkirjoissa Nyystölän kylään kuuluvia torppia on Virmailan saaressa (torppia: Höysniemi, Paikkari, Salmela) ja Kailan kulmalla (Lepistö, Pajumäki). Virmailan saaressa on paitsi Virmailan kylä myös Nyystölän, Jokioisten ja Kellosalmen kylää.

'''Itsenäistyneiden tilojen sijainti kylittäin'''

Uuno Pulkkilan Padasjoen historia -teoksen (ss. 639-645) mukainen luettelo maanvuokralakien 1918-40 nojalla itsenäistyneistä tiloista. Alkuperäisessä luettelossa on lueteltu myös tässä mainitsematta jätetyt asutustilat ja mäkituvat. Tässä sovellettu esitystapa:
KYLÄ
Talon maarekisterin numero Talon nimi (em talon itsenäistyneet torpat)

MAAKESKEN KYLÄ

1 Anttilan sotilasvirkatalo, 2 Varis eli Seppälä perintötalo (Ojala), 3 Kipaila perintötalo 4 Rauskala perintötalo (Ketunmäki), 5 Rekola perintötalo, 6 Teppinen perintötalo 7 Lohtari perintötalo 8 Rasvala perintötalo, 9 Salvila perintötalo, 10 Uotila perintötalo, 11 Helleri eli Nikula perintötalo (Laitia), 12 Häkkä perintötalo 13 Kekkala kappalaisen virkatalo (Peippala, Piilonen), 15 Käryhonka perintötalo (Vinnilä, Pakkanen, Suojala, Mäenpää, Leppävaara, Käryhonka, Saarikko, Rautamäki, Haapala) [Huom. Käryhonka on Anttilan sotilasvirkatalon torpista muodostettu perintötalo ja mainituista torpista suuri osa on historiallisesti Anttilan sotilasvirkatalon torppia]

NYYSTELÄN KYLÄ

2 Lepistö perintötalo, 3 Verho perintötalo (Höysniemi, Salmela, Paikkari, Haukkasalo, Kirjoinen, Heiskelä, Liikola, Mäyrämäki, Haapala, Lavioislahti, Kallioinen, Leppäkorpi, Suotajärvi, Arvela, Seppälä, Mäkelä, Kaartti, Rantala, Pilkko, Rajala, Hörhä, Kylänsuo, Tapiola, Eltamäki, Juhola, Jalli, Mäenpää, Lossari, Koivisto, Tulokas, Myllykoski, Sahuri, Rouvala, Rajakallio, Heinjoki, Helvilä, Ilola, Lepola, Uusitalo), 7 Riihelä (Hongisto, Pajumäki, Kankaanpää), 14 Kalkkala perintötalo, 15 Iso-Suntela perintötalo, 16 Hoimela perintötalo (Viinijärvi), 17 Vähä-Suntela perintötalo (Saarikko)

JOKIOISTEN KYLÄ

1 Kaurattu perintötalo (Syrjälä, Mäenpää, Salmela, Koivisto, Mertsalmi, Juuristo, Kuusenniemi, Koivula, Risula, Rajala), 3 Hietala perintöratsutila (Alanen, Raulahti, Kuivajärvi, Näppi, Saarijärvi), 4 Mikkola perintöratsutila (Riitamäki, Santala, Keulain, Arvela, Rajala, Annila, Siltala, Perälä, Nauksyrjä, Marjala, Rujala), 6 Brusila sotilasvirkatalo (Salo, Ahola, Hernemaa, Salomaa), 7 Hässälä perintötalo (Koivumäki, Kivijärvi), 8 Inkilä perintötalo (Arola, Pajula), 9 Saksala perintöratsutila (Kuusela, Niinimäki, Pihamaa), 11 Liljanmaa perintötalo (Rajala)

OSOILAN KYLÄ

1 Sipilä perintöratsutila (Korteranta), 2 Kartano sotilasvirkatalo 3 Heikkilä perintötalo (Niemi, Kaitajärvi), 4 Kapakka perintöratsutila (Hautala, Niemelä, Korpela, Taipale,Takala, Niinivuori), 5 Arrakoski perintötalo (Rantala, Uskia, Munnila), Pappila (Poskela)

SYRJÄNTAUSTAN KYLÄ

1 Sipilä perintötalo (Vikkilä), 2 Heikkilä perintötalo (Kangasmäki)

VIRMAILAN KYLÄ

Virmailan yksinäisperintöratsutila (Kortelahti, Rantala, Purtmäki, Haapala, Ojala, Ahola, Rainio, Niittylä)

KELLOSALMEN KYLÄ

Kellosalmen yksinäisperintöratsutila (Salonen, Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Siltala, Niemelä, Heikkilä, Lehtokangas, Rauhamaa, Soramäki, Peltola)

AUTTOISTEN KYLÄ

1 Heistola perintötalo (Puukila, Katinmäki, Saarimäki, Kotiaho), 2 Holstila perintötalo, 3 Kemppilä (Kämppi) perintötalo (Järvenpää, Hakala, Ahkiosilta, Kiviniemi), 4 Hokka perintötalo, 5 Ukko perintötalo (Raikas), 6 Kotka perintötalo (Suvilahti, Loukola, Palosyrjä, Rantala, Salmijärvi, Koivuranta, Tienhaara), 7 Jalli perintötalo (Aho), 8 Leikas perintötalo (Kylmälä), 9 Yötyri perintötalo (Rajala I, Lehtelä, Jokiranta, Kivipelto, Mikkola, Katumainen, Peltola II, Peltola), 10 Iittala perintötalo (Pesälä, Kurittu, Kivimäki), 11 Luukkola perintötalo, 12 Sepänmaan kruununtorppa

VESIJAON KYLÄ

1 Hakia perintötalo (Latolahti, Marjomäki, Sillanpää, Rantala, Kujansuu, Haulimäki, Heimola), 2 Iittanen perintötalo (Hietamäki, Kivelä, Syrjänalusta, Töllämä), 3 Nuuttila eli Knuuttila perintötalo (Myllyvuori, Satamaniemi, Kivelä), 4 Jussila perintöratsutila (Hakaperä, Koskela, Rokaniemi, Partinkivi, Soutsalmi), 6 Hokka perintöratsutila (Salonsaari, Saarela, Leppäjärvi, Niemelä, Rajala, Kurjenlahti, Paattaminen, Ruokolahti, Mäkelä, Rantala, Niemi, Taipale), 7 Lamperi perintötalo (Lakkaniemi, Rasilahti, Kukkola), 8 Mustapää perintötalo (Iso-Aho), 9 Kainiemi perintötalo (Toivola), 10 Ahola perintötalo (Nurmela), 12 Suolahti kruununtorppa, 13 Peltointausta kruununtorppa, 14 Pajulahti kruununtorppa, 15 Virnajärvi kruununtorppa, 16 Peltola kruununtorppa, 17 Siltala kruununtorppa

KASINIEMEN KYLÄ

Kasiniemen yksinäisrälssitalo (Kaivantokorpi, Mäntylä, Lehtimäki, Perälä, Kyynäröjärvi, Niemelä, Valkama, Kolula, Ojala, Majamäki, Ahola, Annanniemi, Viitaniemi, Urataipale, Soukkio, Leppälahti, Piilola, Juhola, Kivelä, Taipale, Kirvessalmi, Rajala)

KAUKILAN KYLÄ

1 Alhainen perintötalo (Joentaus, Ojala, Vehkajärvi, Väinölä, Mäntymäki), 2 Ylimmäinen perintötila

TORITUN KYLÄ

1 Rekola perintötalo (Vehkoo, Arola, Niemelä), 2 Kauppila perintötalo, 3 Pastila perintötalo (Seppälä, Lehtimäki, Multamäki, Ojamäki, Peltola)

ALHON KYLÄ

Alhon yksinäisrälssitalo (Hakamäki, Lahdenpohja, Ahola, Kuoppala)

LIESON KYLÄ

1 Savikota perintötalo (Lieskallio), 3 Simola perintötalo (Hiirenniemi, Siltasalmi, Lammonsaari), 9 Uotila perintötalo (Haapala), 12 Junnala perintötalo, 13 Lappala perintötalo (Peltola), 17 Koivula perintötalo (Nuijala, Saarenmaa)

'''Koulupiirit kylinä'''

Kylät ja koulupiirit on toisinaan samastettu. Padasjoella on ollut ainakin seuraavat kansakoulut:
Jokioisten kansakoulu (aloitti toimintansa 1867);
Auttoisten kansakoulu (1891);
Arrakosken kansakoulu (1894);
Vesijaon kansakoulu (1901);
Maakesken kansakoulu (perustettu 1900);
Toritun kansakoulu (per 1905);
Kasiniemen kansakoulu (per 1914);
Nyystelän kansakoulu (per 1920);
Virmailan kansakoulu (per 1925);
Kauratteen kansakoulu (per 1927);
Romon kansakoulu (per 1927);
Kellosalmen kansakoulu (per 1928);
Porasan kansakoulu (per 1926); ja
Neroskulman kansakoulu (per 1928).

'''Nykykyliä koskevia kommentteja'''

Aikaisempien kylien eroja vuoden 2009 tilanteeseen: historiallinen vesistön ympärille muodostettu Osoila elää enää Osoilan kalastuskunnan muodossa. Uudet kylät Arrakoski ja Seitniemi on muodostettu maantieyhteyksiä kylää yhdistävänä tekijänä ajatellen. Padasjoen kirkon ympärillä olevaa kirkonkylää kutsutaan Padasjoeksi, vaikka sennimistä kylää ei varsinaisesti ole olemassa. Padasjoella on nykyisin yksi peruskoulu.

'''Kyläkirjoja'''
: Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1987) Auttoinen kylämme, 240 sivua
: Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1988) Auttoisten tarinat, 546 sivua
: Toivo Jalli (2001) Kylä maan keskellä - totta ja tarua Maakeskestä, 184 sivua

== Talot ==

: Alho
:: Paavola eli Anttila
:: Alhon kartano
: Auttoinen (Auttois)
:: Mäki-Heistola
:: Kylä-Heistola
:: Holsti
:: Kemppilä
:: Hokka
:: Ukko
:: Ala-Kotka
:: Ylä-Kotka
:: Krouvila
:: Kylä-Jalli
:: Porasanmaa
:: Leikas
:: Ala-Yötteri
:: Ylä-Yötteri
:: Iittala
:: Hietamäki
:: Kylä-Luukkala
:: Aarnon saha
: Hinttola
:: Tähkänen rustholli
:: Kartanomäki
: Jokioinen (Jokiois)
:: Posti (Vierun ruukki), Jokioinen
:: Hässälä
:: Hietala
:: Pursula
:: Hietala (Vierun ruukki), Jokioinen
:: Tyllilä
:: Brusila
:: Ala-Hässälä
:: Ylä-Hässälä
:: Inkilä
:: Saksala
:: Vähä-Saksala
:: Liljanmaa
:: Vierun ruukki
:: Mainiemen saha
:: Hietaranta
: Kasiniemi
:: Ansio
: Kaukela
:: Kangas
:: Alimmainen
:: Ylimmäinen
: Kellosalmi
:: Kellosalmi rustholli
: Lieso
:: Tervakoski
:: Ala-Savikota
:: Ylä-Savikota
: Maakeski (Maakeskis)
:: Anttila (puustelli)
:: Seppälä eli Varis
:: Kallio-Kipaila
:: Kylä-Kipaila
:: Kangas-Paavo
:: Kylä-Paavo
:: Kylä-Rekola
:: Kallio-Rekola
:: Ylä-Teppinen
:: Ala-Teppinen
:: Lohtari
:: Ilola, Maakeski (Rasvala)
:: Salvila
:: Suppula
:: Uotila
:: Sisto
:: Helleri, Maakeski (Nikula)
:: Vähä-Häkkä
:: Iso-Häkkä
:: Kekkala (kappalainen)
: Nyystölä (Nystelä)
:: Pekkola
:: Lepistö
:: Verho
:: Ruukari
:: Turva
:: Riihelä
:: Tulppala
:: Seppälä
:: Ruusila
:: Komsu
:: Heimala
:: Klemola
:: Kalkkala
:: Iso-Suntela
:: Hoimela
:: Vähä-Suntela
: Osoila
:: Mainiemi
:: Koivuniemi
:: Ylä-Ratia
:: Alaratia
:: Kartano puustelli
:: Heikkilä
:: Joensuu
:: Alijärvi
:: Kapakka
:: Kivistö
:: Karola
:: Koskenranta
:: Särkiö
:: Arrakosken saha
: Pappila
:: Pappila
: Syrjäntaka
:: Sipilä
:: Heikkilä
: Torittu
:: Rekola
:: Kauppila
:: Pastila
:: Kaidanmaa
: Vesijako
:: Hakia
:: No 1 Hakia Kainiemi
:: Terrihauta
:: Riihimäki
:: Iittanen
:: Knuuttila
:: Kiukaanmäki
:: Myllyvuori
:: Jussila
:: Longa
:: Jalli
:: Hokka
:: Skyttä
:: Pelli rustholli
:: Lamperi
:: Matomäki
:: Mustapää eli Mörä
:: No 8 Kainiemi
:: Ahola
:: Romo
: Virmaila (Wirmala)
:: Vanhatalo
:: Honkola
:: Mäkelä
:: Vuorela
:: Laukkola
:: Jaanila rustholli
:: Sipura rustholli

K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historia (I osa, s. 27): "Padasjoella oli Ansion, Kellosalmen, Saksalan, Mikkolan ja Verhon kartanot huomattavia."

Suomen Maatalousmuseo Sarka on koonnut Sukutilat Webissä -tietokantaan tietoja joistakin Padasjoen suurimmista tiloista. Tiedot ovat useimmissa tapauksissa vuoden 1932 tilanteen mukaiset. [http://sukutilat.sarka.fi/index.htm]

== Isäntäluettelot ==

== Kirjallisuus ==

'''Sukukirjoja'''

: Virmailan suku I-II, Kalevi Vuorela
: Karl Emanuel Laurell Sukuni - My roots, Pirkko-Liisa Blom
: Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan, Pauli Anttila
: Vesijaon Aholan sukukirja, Uljas Syväniemi, Martti Kataja ja Kalevi Lieskallio

:Hellin suku, Toivo Jalli
:Hurjin suku, Toivo Jalli
:Lamperin suku, Toivo Jalli
:Mielivallan suku, Toivo Jalli
:Padasjoen Kaurate, Toivo Jalli
:Rehdin suku, Toivo Jalli
:Sepitetty suku maan keskellä Padasjoen pitäjän Äinään neljänneskunnasta , Toivo Jalli
:Sukuja veen jakajalla, Toivo Jalli
:Villi Äinää, Toivo Jalli
:Villin Äinään sukuja, Toivo Jalli
:Ämmin suku, Toivo Jalli

:Padasjoen Syrjäntaka, Toivo Jalli ja Tarja Laaksonen

:Eri Virma Erinomainen sukunta, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Maakesken Mannberg : Ruotusotilaan suku ja tämänsukuiset Asikkalan Kurhilan, Piispan ja Paavolan talot sekä Padasjoen Nyystölän itsellinen pitkä Matti-Matti, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Ruskean liemen suku Padasjoen Nyystölän Ruukarista, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Sukuja maan keskellä, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa

== Huomioita suvuista ==
*Myös Tuula Heinävaara, Leena Hämet-Ahti, Heikki K. Lähde, Tuomo Nieminen, Veli-Pekka Pakkanen, Esko Rahikainen, Hannu Särkiö, Oili Valkama ja Ossi Vuorinen ovat (yksin tai yhdessä toisten kirjoittajien kanssa) kirjoittaneet padasjokelaisia sukuja käsitteleviä tai sivuavia teoksia, jotka ovat Padasjoen kirjaston kokoelmissa [http://www.padasjoki.fi/kirjasto/].

*Padasjoen eräiden kartanoiden suvuista: ”Vesijaon Brummerit ja Pfalerit olivat avioituneet Horn-sukuun. Brummer-suku ja Verhon-Alhon Forssellit olivat kaikki kietoutuneet samaan sukuun”, Pulkkila kirjoittaa Padasjoen historian sivulla 466. Toteamusta voidaan täydentää: nämä suvut liityvät avioliittojen kautta (viimeistään 1800-luvulla) myös Kasiniemen Ansion kartanon Schildteihin.

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

* Virmailan rusthollin sukuyhdistys [http://gamma.nic.fi/~wirmaila/]

== Lähteet ==
Uuno Pulkkila (1947) Padasjoen historia. Julkaissut Padasjoen kunta. K.J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, Jyväskylä. 668 sivua ja karttaliite.

Padasjoki rippikirja 1890-1899
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569

Sukutilat Webissä: Suomen maatiloista koottu tietokanta [http://sukutilat.sarka.fi/]

[[Luokka:Häme]]
[[Luokka:Päijät-Häme]]
[[Luokka:Paikkakunnat]]

Padasjoki

2011-09-04T07:36:02Z

Suomaa: /* Historiaa */

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''
: Padasjoki [http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=378 Digiarkistossa]
: Padasjoki Suomen asutuksen yleisluettelossa (tiedot vuosilta 1539-1808) [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1815]
: Padasjoen henkikirjat (tiedot vuosilta 1810-1880)[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=390211]
: Padasjoen talot Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkistossa [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11214]
: Padasjoen sotilaita Hämeen läänin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloissa (1719-1805) [http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14509&pnum=140], [http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14512&pnum=223]

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:"Pappilan palossa 7/7 1931 tuhoutuivat syntyneiden luettelot 1697-1738, vihittyjen, 1723-1738, kuolleitten 1697-1738, lastenkirja v:sta 1713 (sic!)." sanotaan Osmo Durchmanin kirjoituksessa Kirkonarkistojen tuhoutumiset, Täydennys VIII, joka on julkaistu Genos N:o 2/1944. Durchmanin lähde on Ad. Neovius, Specialkatalog II, s. 88.

:Rippikirjasta 1767-1772 kahta sivua lukuunottamatta muut Maakesken sivut puuttuvat

== Historiaa ==

''' Hallintopitäjästä '''

Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto vuodelta 1442. Padasjoen emäpitäjän alue on pysynyt koko ajan suurin piirtein muuttumattomana.

Ensimmäisestä maakirjasta 1539 ilmenevät silloiset neljänneskunnat ja kylät. Neljänneskuntia oli kolme:
: * Kuhmoisten neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Kuhmoisiin kuuluvia kyliä.

: * Vesijaon neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Padasjokeen kuuluvat kylät Syrjäntaka, Auttoinen, Vesjako, Kaukila, Torittu, Kellosalmi 1, Kellosalmi 2, Virmaila, Inkilä (lienee nykyinen Jokioinen), Nyystelä ja Osoila, (vaikeasti paikallistettavan) Jaakkola-nimisen kylän sekä (ainakin nimensä perusteella) nykyiseen Padasjokeen kuulumattomat kylät Harmoinen (lienee sama kuin nykyinen Kuhmoisten Harmoinen) ja Kurhila (nykyisin Asikkalassa on Kurhila).

: * Äinään neljänneskuntaan kuuluivat (nykyisin) Padasjokeen kuuluvat Nyystelän, Hinttolan ja Maakesken kylät sekä Asikkalasta Vähä-Äinään, Pätiälän, Joenniemen, Myllykylän, Vähimaan, Iso-Äinään, Urttilan ja Karialan kylät (joista useita samannimisiä kyliä on nykyisin Asikkalassa). Nykyäänkin puhekielessä Äinääksi sanottu on kirjallisissa esityksissä Äiniö, ja Asikkalassa ovat Iso-Äiniön ja Vähä-Äiniön kylät. Nykyinen Äinään seutu muodostuu neljästä kylästä: Iso-Äiniöstä, Joenniemestä, Myllykselästä ja Vähimaasta [http://www.phnet.fi/kylat/ainaavahimaa/].

Neljänneskunta-jako ei noudattanut kylien rajoja, esimerkiksi vuoden 1539 maakirjan mukaan Nyystölästä 13 taloa kuului Äinääseen ja 8 taloa Vesijaon neljännekseen.

'''Kirkkopitäjästä'''

Padasjoen seurakunnan itsenäinen historia lasketaan alkavaksi vuodesta 1497, jolloin Padasjoki irtaantui Sysmän seurakunnasta. [http://www.sysma.fi/index.php?PAGE=22&NODE_ID=6]

Padasjoen hallintopitäjään kuuluneet Asikkalan kylät kuuluivat kuitenkin Hollolan kirkkopitäjään eivätkä koskaan Padasjoen seurakuntaan.

Kuhmoinen muodosti Padasjoen kanssa yhteisen kirkkopitäjän. Kuhmoinen oli Padasjoen pastoraatin kappeli, kunnes vuonna 1639 Kuhmoisista tuli oma seurakuntansa. Kuitenkin jälleen 1740-luvulla Kuhmoinen liitettiin taas Padasjoen kappeliseurakunnaksi, josta se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen uudestaan vuonna 1860, mikä käytännössä toteutui vuonna 1871. [http://www.evl.fi/srk/padasjoki/] [http://www.kuhmoistenseurakunta.fi/historia/historia.html]

Padasjoen ja Lammin pitäjän (nykyisin Hämeenlinnan kaupunginosa) välillä toteutui aluesiirto 1920-luvulla. Lammin Lieson kylän asukkaat olivat hoitaneet seurakunnalliset asiansa Padasjoen puolella jo 1700-luvulta lähtien ja 1808-09 kyläläiset anoivat kylän siirtämistä Lammin pitäjästä Padasjoen yhteyteen. Aloite uudistettiin 1827, ja senaatti asettui puoltamaan siirtoa mm. siksi, että puheena olleen kahden talon (Savikota, Tervakoski) tiluksista suurin osa oli Vesijaon ja Auttoisten kylissä. Tämä Lammilta Padasjoelle siirretty Nerosjärven pohjoispuolella oleva alue tunnetaan puhekielessä Neroskulmana [http://www.phnet.fi/kylat/auttoinen/index.html].

'''Kihlakuntajaosta'''

Kihlakuntajaossa Padasjoki kuului 1776 muodostettuun Ylä-Hollolan tuomiokuntaan (Padasjoen historiassa s. 534 tekstin toisella rivillä on tästä asiasta ilmeisesti virhe, vertaa saman sivun 12. riviin), 1831 lähtien Hollolan tuomiokuntaan ja 1845 lähtien Jämsän tuomiokuntaan.

Lähteet: Uuno Pulkkila, Padasjoen historia, K.V. Kaukovalta Hämeen läänin historia I, kuntien ja seurakuntien kotisivut

== Asukasluku ==
Padasjoen historian sivulla 180 olevan tiedon mukaan Padasjoen pitäjässä oli 1539 200 savua ja koko hallintopitäjän väkiluku oli 2268 henkeä, mistä Padasjoella (ilman Äinään neljänneskuntaan kuuluneita, asiayhteydestä päätellen, Asikkalan kyliä) oli 1575 henkeä, mikä puolestaan jakautui siten, että varsinaisella Padasjoella oli 1042 ja Kuhmoisissa 533 henkeä.

Saman teoksen sivulla 343-344 on väkiluku eräinä vuosina vv. 1749-1920:
:1749 1428
:1750 1444
:1754 1572
:1757 1597
:1760 1588
:1769 1864
:1780 2238
:1790 2490
:1800 2508
:1810 2782
:1830 2112
:1877 4357
:1901 5360
:1920 5354

Rippikirjan 1890-99 viimeisellä sivulla olevien lukujen on arveltu olevan pitäjän väkiluku vuosittain tuona aikana.
[http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569&pnum=439]

K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historian (I osa, s. 11) mukaan Uudenmaan-Hämeen läänin Ylä-Hollolan kihlakunnasta Padasjoen emäseurakunnan asukasluku oli 3112 vuonna 1825.

Pikkujättiläisen (1951) mukaan 31.12.1944 Padasjoen asukasluku oli 5081.

Pienen tietosanakirjan mukaan Padasjoen asukasluku vuonna 1950 oli 6317. Tietosanakirjan mukaan Padasjoki oli silloin "kunta Keski-Hämeessä Hämeen läänissä".

Suomen Apteekkihakemiston mukaan vuonna 1954 Padasjoen asukasluku oli 6265.

Pikkujättiläisen (1958) mukaan 1.1.1957 Padasjoen asukasluku oli 6077.

Facta-tietosanakirjan mukaan vuonna 1969 Padasjoen asukasluku oli 5274.

Padasjoen kunnan kotisivujen mukaan sen väkiluku vuoden 2010 lopussa oli 3423. [http://www.padasjoki.fi/]

Padasjoen Sanomissa lainatun Tilastokeskuksen tiedon mukaan kunnan väkiluku 1.8.2011 oli 3403.

== Kylät ==

'''Kylät 1722'''

Padasjoen kylät (talot) 1722 manttaaliluettelon mukaan: Jokioinen (Tyllilä, Mikkola, Penttilän eli Brusilan puustelli, Inkilä, Hässälä, Posti, Hietala, Hässälä, Saksala); Virmaila (Virmailan rustholli); Kellosalmi (Kellosalmen rustholli); Kaukila (Alimmainen, Ylimmäinen); Torittu (Rekola, Kauppi, Pastila); Osoila (Heikkilä, Kievari, Kartanon puustelli, Kapakan rustholli, Sipilä); Vesijako (Hakia, Iittanen, Mörä, Knuutila, Lonka, Lamperi, Säteri-rustholli, Skyttä); Auttoinen (Kotka, Kemppi, Leikas, Hokka, Yötyri, Iittala, Krogila eli Rouvila, Jalli, Lukkola, Heistola, Ukko); Syrjäntaka (Sipilä, Heikkilä), Maakeski (Rankala [p.o. Rauskala], Rekola, Nikula eli Helleri, Varis, Rasvala, Salvila, Uotila, Sisto, Kipaila, Lohtari, Häkkä, Säteri-puustelli, Finnilä, Tulppala, kappalaisen puustelli Laukkola [p.o. Kekkala]); Hinttola (Hinttolan rustholli).

'''Kylät 1837'''

Padasjoen rippikirjassa 1837-1847 noudatettu kyläjako
: Alho
: Arrakoski
: Auttoinen (Autois)
: Hinttola (Hintola)
: Jokioinen (Jokiois)
: Pappila (Prästgården)
: Kaila (Kaidanmaa)
: Kasiniemi (Kasnjemi)
: Kaukela
: Kaurattu
: Kellosalmi
: Maakeski (Maakeskis)
: Nyystölä (Nyställe By)
: Osoila (Osoila by)
: Myllykylä (Qvarnbacka By)
: Seitniemi (Seitnjemi)
: Syrjäntaka (Syrjentaka By)
: Tervakoski (Tervakoski Trakt)
: Torittu (Torittu By)
: Vesijako (Wesijako By)
: Virmaila (Wirmala)

'''Kylät 1866'''

Padasjoen rippikirjassa 1866-1875 noudatettu kyläjako
: Alho
: Arrakoski
: Auttoinen (Auttois)
: Hinttola (Hintola)
: Jokioinen (Jokiois)
: Kaila (Kaidanmaa)
: Kasiniemi (Kasniemi)
: Kaukela
: Kaurattu
: Kellosalmi
: Pappila (Kyrkoherdebolet Prestgården)
: Maakeski
: Myllykylä
: Nyystölä (Nystelä)
: Osoila
: Seitniemi
: Syrjäntaka
: Tervakoski
: Torittu
: Vesijako (Wesijako)
: Virmaila (Wirmala)

'''Kylät 1890-luvulla'''

1890-luvulla: Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako, Virmaila. Tässä jaossa esimerkiksi Arrakoski (Arrakosken talo) on Osoilaa, Inkilän talo Seitniemeltä on Jokioista, Kauratteen Postin talo on Jokioista, Tervakosken talo on Liesoa, Liljanmaan talo Myllykylästä on Jokioista (mutta Myllykylän Heikkilä on Osoilaa) ja Kailan Pastila Torittua. Vertaa vuoden 1722 manttaaliluettelon mukaisiin kyliin. Lieson osalta katso myös Lammin pitäjää.

'''Maarekisterin tarkoittamien kylien maista eri puolilla pitäjää'''

Maarekisterin tarkoittamaa kylän maata saattaa olla myös paikassa, joka on varsin etäällä varsinaisesta kylätaajamasta. Esimerkiksi Nyystölän kylän maata ja kirkonkirjoissa Nyystölän kylään kuuluvia torppia on Virmailan saaressa (torppia: Höysniemi, Paikkari, Salmela) ja Kailan kulmalla (Lepistö, Pajumäki). Virmailan saaressa on paitsi Virmailan kylä myös Nyystölän, Jokioisten ja Kellosalmen kylää.

'''Itsenäistyneiden tilojen sijainti kylittäin'''

Uuno Pulkkilan Padasjoen historia -teoksen (ss. 639-645) mukainen luettelo maanvuokralakien 1918-40 nojalla itsenäistyneistä tiloista. Alkuperäisessä luettelossa on lueteltu myös tässä mainitsematta jätetyt asutustilat ja mäkituvat. Tässä sovellettu esitystapa:
KYLÄ
Talon maarekisterin numero Talon nimi (em talon itsenäistyneet torpat)

MAAKESKEN KYLÄ

1 Anttilan sotilasvirkatalo, 2 Varis eli Seppälä perintötalo (Ojala), 3 Kipaila perintötalo 4 Rauskala perintötalo (Ketunmäki), 5 Rekola perintötalo, 6 Teppinen perintötalo 7 Lohtari perintötalo 8 Rasvala perintötalo, 9 Salvila perintötalo, 10 Uotila perintötalo, 11 Helleri eli Nikula perintötalo (Laitia), 12 Häkkä perintötalo 13 Kekkala kappalaisen virkatalo (Peippala, Piilonen), 15 Käryhonka perintötalo (Vinnilä, Pakkanen, Suojala, Mäenpää, Leppävaara, Käryhonka, Saarikko, Rautamäki, Haapala) [Huom. Käryhonka on Anttilan sotilasvirkatalon torpista muodostettu perintötalo ja mainituista torpista suuri osa on historiallisesti Anttilan sotilasvirkatalon torppia]

NYYSTELÄN KYLÄ

2 Lepistö perintötalo, 3 Verho perintötalo (Höysniemi, Salmela, Paikkari, Haukkasalo, Kirjoinen, Heiskelä, Liikola, Mäyrämäki, Haapala, Lavioislahti, Kallioinen, Leppäkorpi, Suotajärvi, Arvela, Seppälä, Mäkelä, Kaartti, Rantala, Pilkko, Rajala, Hörhä, Kylänsuo, Tapiola, Eltamäki, Juhola, Jalli, Mäenpää, Lossari, Koivisto, Tulokas, Myllykoski, Sahuri, Rouvala, Rajakallio, Heinjoki, Helvilä, Ilola, Lepola, Uusitalo), 7 Riihelä (Hongisto, Pajumäki, Kankaanpää), 14 Kalkkala perintötalo, 15 Iso-Suntela perintötalo, 16 Hoimela perintötalo (Viinijärvi), 17 Vähä-Suntela perintötalo (Saarikko)

JOKIOISTEN KYLÄ

1 Kaurattu perintötalo (Syrjälä, Mäenpää, Salmela, Koivisto, Mertsalmi, Juuristo, Kuusenniemi, Koivula, Risula, Rajala), 3 Hietala perintöratsutila (Alanen, Raulahti, Kuivajärvi, Näppi, Saarijärvi), 4 Mikkola perintöratsutila (Riitamäki, Santala, Keulain, Arvela, Rajala, Annila, Siltala, Perälä, Nauksyrjä, Marjala, Rujala), 6 Brusila sotilasvirkatalo (Salo, Ahola, Hernemaa, Salomaa), 7 Hässälä perintötalo (Koivumäki, Kivijärvi), 8 Inkilä perintötalo (Arola, Pajula), 9 Saksala perintöratsutila (Kuusela, Niinimäki, Pihamaa), 11 Liljanmaa perintötalo (Rajala)

OSOILAN KYLÄ

1 Sipilä perintöratsutila (Korteranta), 2 Kartano sotilasvirkatalo 3 Heikkilä perintötalo (Niemi, Kaitajärvi), 4 Kapakka perintöratsutila (Hautala, Niemelä, Korpela, Taipale,Takala, Niinivuori), 5 Arrakoski perintötalo (Rantala, Uskia, Munnila), Pappila (Poskela)

SYRJÄNTAUSTAN KYLÄ

1 Sipilä perintötalo (Vikkilä), 2 Heikkilä perintötalo (Kangasmäki)

VIRMAILAN KYLÄ

Virmailan yksinäisperintöratsutila (Kortelahti, Rantala, Purtmäki, Haapala, Ojala, Ahola, Rainio, Niittylä)

KELLOSALMEN KYLÄ

Kellosalmen yksinäisperintöratsutila (Salonen, Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Siltala, Niemelä, Heikkilä, Lehtokangas, Rauhamaa, Soramäki, Peltola)

AUTTOISTEN KYLÄ

1 Heistola perintötalo (Puukila, Katinmäki, Saarimäki, Kotiaho), 2 Holstila perintötalo, 3 Kemppilä (Kämppi) perintötalo (Järvenpää, Hakala, Ahkiosilta, Kiviniemi), 4 Hokka perintötalo, 5 Ukko perintötalo (Raikas), 6 Kotka perintötalo (Suvilahti, Loukola, Palosyrjä, Rantala, Salmijärvi, Koivuranta, Tienhaara), 7 Jalli perintötalo (Aho), 8 Leikas perintötalo (Kylmälä), 9 Yötyri perintötalo (Rajala I, Lehtelä, Jokiranta, Kivipelto, Mikkola, Katumainen, Peltola II, Peltola), 10 Iittala perintötalo (Pesälä, Kurittu, Kivimäki), 11 Luukkola perintötalo, 12 Sepänmaan kruununtorppa

VESIJAON KYLÄ

1 Hakia perintötalo (Latolahti, Marjomäki, Sillanpää, Rantala, Kujansuu, Haulimäki, Heimola), 2 Iittanen perintötalo (Hietamäki, Kivelä, Syrjänalusta, Töllämä), 3 Nuuttila eli Knuuttila perintötalo (Myllyvuori, Satamaniemi, Kivelä), 4 Jussila perintöratsutila (Hakaperä, Koskela, Rokaniemi, Partinkivi, Soutsalmi), 6 Hokka perintöratsutila (Salonsaari, Saarela, Leppäjärvi, Niemelä, Rajala, Kurjenlahti, Paattaminen, Ruokolahti, Mäkelä, Rantala, Niemi, Taipale), 7 Lamperi perintötalo (Lakkaniemi, Rasilahti, Kukkola), 8 Mustapää perintötalo (Iso-Aho), 9 Kainiemi perintötalo (Toivola), 10 Ahola perintötalo (Nurmela), 12 Suolahti kruununtorppa, 13 Peltointausta kruununtorppa, 14 Pajulahti kruununtorppa, 15 Virnajärvi kruununtorppa, 16 Peltola kruununtorppa, 17 Siltala kruununtorppa

KASINIEMEN KYLÄ

Kasiniemen yksinäisrälssitalo (Kaivantokorpi, Mäntylä, Lehtimäki, Perälä, Kyynäröjärvi, Niemelä, Valkama, Kolula, Ojala, Majamäki, Ahola, Annanniemi, Viitaniemi, Urataipale, Soukkio, Leppälahti, Piilola, Juhola, Kivelä, Taipale, Kirvessalmi, Rajala)

KAUKILAN KYLÄ

1 Alhainen perintötalo (Joentaus, Ojala, Vehkajärvi, Väinölä, Mäntymäki), 2 Ylimmäinen perintötila

TORITUN KYLÄ

1 Rekola perintötalo (Vehkoo, Arola, Niemelä), 2 Kauppila perintötalo, 3 Pastila perintötalo (Seppälä, Lehtimäki, Multamäki, Ojamäki, Peltola)

ALHON KYLÄ

Alhon yksinäisrälssitalo (Hakamäki, Lahdenpohja, Ahola, Kuoppala)

LIESON KYLÄ

1 Savikota perintötalo (Lieskallio), 3 Simola perintötalo (Hiirenniemi, Siltasalmi, Lammonsaari), 9 Uotila perintötalo (Haapala), 12 Junnala perintötalo, 13 Lappala perintötalo (Peltola), 17 Koivula perintötalo (Nuijala, Saarenmaa)

'''Koulupiirit kylinä'''

Kylät ja koulupiirit on toisinaan samastettu. Padasjoella on ollut ainakin seuraavat kansakoulut:
Jokioisten kansakoulu (aloitti toimintansa 1867);
Auttoisten kansakoulu (1891);
Arrakosken kansakoulu (1894);
Vesijaon kansakoulu (1901);
Maakesken kansakoulu (perustettu 1900);
Toritun kansakoulu (per 1905);
Kasiniemen kansakoulu (per 1914);
Nyystelän kansakoulu (per 1920);
Virmailan kansakoulu (per 1925);
Kauratteen kansakoulu (per 1927);
Romon kansakoulu (per 1927);
Kellosalmen kansakoulu (per 1928);
Porasan kansakoulu (per 1926); ja
Neroskulman kansakoulu (per 1928).

'''Nykykyliä koskevia kommentteja'''

Aikaisempien kylien eroja vuoden 2009 tilanteeseen: historiallinen vesistön ympärille muodostettu Osoila elää enää Osoilan kalastuskunnan muodossa. Uudet kylät Arrakoski ja Seitniemi on muodostettu maantieyhteyksiä kylää yhdistävänä tekijänä ajatellen. Padasjoen kirkon ympärillä olevaa kirkonkylää kutsutaan Padasjoeksi, vaikka sennimistä kylää ei varsinaisesti ole olemassa. Padasjoella on nykyisin yksi peruskoulu.

'''Kyläkirjoja'''
: Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1987) Auttoinen kylämme, 240 sivua
: Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1988) Auttoisten tarinat, 546 sivua
: Toivo Jalli (2001) Kylä maan keskellä - totta ja tarua Maakeskestä, 184 sivua

== Talot ==

: Alho
:: Paavola eli Anttila
:: Alhon kartano
: Auttoinen (Auttois)
:: Mäki-Heistola
:: Kylä-Heistola
:: Holsti
:: Kemppilä
:: Hokka
:: Ukko
:: Ala-Kotka
:: Ylä-Kotka
:: Krouvila
:: Kylä-Jalli
:: Porasanmaa
:: Leikas
:: Ala-Yötteri
:: Ylä-Yötteri
:: Iittala
:: Hietamäki
:: Kylä-Luukkala
:: Aarnon saha
: Hinttola
:: Tähkänen rustholli
:: Kartanomäki
: Jokioinen (Jokiois)
:: Posti (Vierun ruukki), Jokioinen
:: Hässälä
:: Hietala
:: Pursula
:: Hietala (Vierun ruukki), Jokioinen
:: Tyllilä
:: Brusila
:: Ala-Hässälä
:: Ylä-Hässälä
:: Inkilä
:: Saksala
:: Vähä-Saksala
:: Liljanmaa
:: Vierun ruukki
:: Mainiemen saha
:: Hietaranta
: Kasiniemi
:: Ansio
: Kaukela
:: Kangas
:: Alimmainen
:: Ylimmäinen
: Kellosalmi
:: Kellosalmi rustholli
: Lieso
:: Tervakoski
:: Ala-Savikota
:: Ylä-Savikota
: Maakeski (Maakeskis)
:: Anttila (puustelli)
:: Seppälä eli Varis
:: Kallio-Kipaila
:: Kylä-Kipaila
:: Kangas-Paavo
:: Kylä-Paavo
:: Kylä-Rekola
:: Kallio-Rekola
:: Ylä-Teppinen
:: Ala-Teppinen
:: Lohtari
:: Ilola, Maakeski (Rasvala)
:: Salvila
:: Suppula
:: Uotila
:: Sisto
:: Helleri, Maakeski (Nikula)
:: Vähä-Häkkä
:: Iso-Häkkä
:: Kekkala (kappalainen)
: Nyystölä (Nystelä)
:: Pekkola
:: Lepistö
:: Verho
:: Ruukari
:: Turva
:: Riihelä
:: Tulppala
:: Seppälä
:: Ruusila
:: Komsu
:: Heimala
:: Klemola
:: Kalkkala
:: Iso-Suntela
:: Hoimela
:: Vähä-Suntela
: Osoila
:: Mainiemi
:: Koivuniemi
:: Ylä-Ratia
:: Alaratia
:: Kartano puustelli
:: Heikkilä
:: Joensuu
:: Alijärvi
:: Kapakka
:: Kivistö
:: Karola
:: Koskenranta
:: Särkiö
:: Arrakosken saha
: Pappila
:: Pappila
: Syrjäntaka
:: Sipilä
:: Heikkilä
: Torittu
:: Rekola
:: Kauppila
:: Pastila
:: Kaidanmaa
: Vesijako
:: Hakia
:: No 1 Hakia Kainiemi
:: Terrihauta
:: Riihimäki
:: Iittanen
:: Knuuttila
:: Kiukaanmäki
:: Myllyvuori
:: Jussila
:: Longa
:: Jalli
:: Hokka
:: Skyttä
:: Pelli rustholli
:: Lamperi
:: Matomäki
:: Mustapää eli Mörä
:: No 8 Kainiemi
:: Ahola
:: Romo
: Virmaila (Wirmala)
:: Vanhatalo
:: Honkola
:: Mäkelä
:: Vuorela
:: Laukkola
:: Jaanila rustholli
:: Sipura rustholli

K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historia (I osa, s. 27): "Padasjoella oli Ansion, Kellosalmen, Saksalan, Mikkolan ja Verhon kartanot huomattavia."

Suomen Maatalousmuseo Sarka on koonnut Sukutilat Webissä -tietokantaan tietoja joistakin Padasjoen suurimmista tiloista. Tiedot ovat useimmissa tapauksissa vuoden 1932 tilanteen mukaiset. [http://sukutilat.sarka.fi/index.htm]

== Isäntäluettelot ==

== Kirjallisuus ==

'''Sukukirjoja'''

: Virmailan suku I-II, Kalevi Vuorela
: Karl Emanuel Laurell Sukuni - My roots, Pirkko-Liisa Blom
: Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan, Pauli Anttila
: Vesijaon Aholan sukukirja, Uljas Syväniemi, Martti Kataja ja Kalevi Lieskallio

:Hellin suku, Toivo Jalli
:Hurjin suku, Toivo Jalli
:Lamperin suku, Toivo Jalli
:Mielivallan suku, Toivo Jalli
:Padasjoen Kaurate, Toivo Jalli
:Rehdin suku, Toivo Jalli
:Sepitetty suku maan keskellä Padasjoen pitäjän Äinään neljänneskunnasta , Toivo Jalli
:Sukuja veen jakajalla, Toivo Jalli
:Villi Äinää, Toivo Jalli
:Villin Äinään sukuja, Toivo Jalli
:Ämmin suku, Toivo Jalli

:Padasjoen Syrjäntaka, Toivo Jalli ja Tarja Laaksonen

:Eri Virma Erinomainen sukunta, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Maakesken Mannberg : Ruotusotilaan suku ja tämänsukuiset Asikkalan Kurhilan, Piispan ja Paavolan talot sekä Padasjoen Nyystölän itsellinen pitkä Matti-Matti, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Ruskean liemen suku Padasjoen Nyystölän Ruukarista, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Sukuja maan keskellä, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa

== Huomioita suvuista ==
*Myös Tuula Heinävaara, Leena Hämet-Ahti, Heikki K. Lähde, Tuomo Nieminen, Veli-Pekka Pakkanen, Esko Rahikainen, Hannu Särkiö, Oili Valkama ja Ossi Vuorinen ovat (yksin tai yhdessä toisten kirjoittajien kanssa) kirjoittaneet padasjokelaisia sukuja käsitteleviä tai sivuavia teoksia, jotka ovat Padasjoen kirjaston kokoelmissa.

*Padasjoen eräiden kartanoiden suvuista: ”Vesijaon Brummerit ja Pfalerit olivat avioituneet Horn-sukuun. Brummer-suku ja Verhon-Alhon Forssellit olivat kaikki kietoutuneet samaan sukuun”, Pulkkila kirjoittaa Padasjoen historian sivulla 466. Toteamusta voidaan täydentää: nämä suvut liityvät avioliittojen kautta (viimeistään 1800-luvulla) myös Kasiniemen Ansion kartanon Schildteihin.

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

* Virmailan rusthollin sukuyhdistys [http://gamma.nic.fi/~wirmaila/]

== Lähteet ==
Uuno Pulkkila (1947) Padasjoen historia. Julkaissut Padasjoen kunta. K.J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, Jyväskylä. 668 sivua ja karttaliite.

Padasjoki rippikirja 1890-1899
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569

Sukutilat Webissä: Suomen maatiloista koottu tietokanta [http://sukutilat.sarka.fi/]

[[Luokka:Häme]]
[[Luokka:Päijät-Häme]]
[[Luokka:Paikkakunnat]]

Padasjoki

2011-09-04T07:17:44Z

Suomaa: /* Huomioita suvuista */

== Tietoja kirkonarkistosta ==

'''Yleistä'''
: Padasjoki [http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=378 Digiarkistossa]
: Padasjoki Suomen asutuksen yleisluettelossa (tiedot vuosilta 1539-1808) [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1815]
: Padasjoen henkikirjat (tiedot vuosilta 1810-1880)[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=390211]
: Padasjoen talot Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkistossa [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11214]
: Padasjoen sotilaita Hämeen läänin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloissa (1719-1805) [http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14509&pnum=140], [http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14512&pnum=223]

'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''
:"Pappilan palossa 7/7 1931 tuhoutuivat syntyneiden luettelot 1697-1738, vihittyjen, 1723-1738, kuolleitten 1697-1738, lastenkirja v:sta 1713 (sic!)." sanotaan Osmo Durchmanin kirjoituksessa Kirkonarkistojen tuhoutumiset, Täydennys VIII, joka on julkaistu Genos N:o 2/1944. Durchmanin lähde on Ad. Neovius, Specialkatalog II, s. 88.

:Rippikirjasta 1767-1772 kahta sivua lukuunottamatta muut Maakesken sivut puuttuvat

== Historiaa ==

''' Hallintopitäjästä '''

Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto vuodelta 1442. Padasjoen emäpitäjän alue on pysynyt koko ajan suurin piirtein muuttumattomana.

Ensimmäisestä maakirjasta 1539 ilmenevät silloiset neljänneskunnat ja kylät. Neljänneskuntia oli kolme:
: * Kuhmoisten neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Kuhmoisiin kuuluvia kyliä.

: * Vesijaon neljänneskunta, joka käsitti (nykyisinkin) Padasjokeen kuuluvat kylät Syrjäntaka, Auttoinen, Vesjako, Kaukila, Torittu, Kellosalmi 1, Kellosalmi 2, Virmaila, Inkilä (lienee nykyinen Jokioinen), Nyystelä ja Osoila, (vaikeasti paikallistettavan) Jaakkola-nimisen kylän sekä (ainakin nimensä perusteella) nykyiseen Padasjokeen kuulumattomat kylät Harmoinen (lienee sama kuin nykyinen Kuhmoisten Harmoinen) ja Kurhila (nykyisin Asikkalassa on Kurhila).

: * Äinään neljänneskuntaan kuuluivat (nykyisin) Padasjokeen kuuluvat Nyystelän, Hinttolan ja Maakesken kylät sekä Asikkalasta Vähä-Äinään, Pätiälän, Joenniemen, Myllykylän, Vähimaan, Iso-Äinään, Urttilan ja Karialan kylät (joista useita samannimisiä kyliä on nykyisin Asikkalassa). Nykyäänkin puhekielessä Äinääksi sanottu on kirjallisissa esityksissä Äiniö, ja Asikkalassa ovat Iso-Äiniön ja Vähä-Äiniön kylät. Nykyinen Äinään seutu muodostuu neljästä kylästä: Iso-Äiniöstä, Joenniemestä, Myllykselästä ja Vähimaasta [http://www.phnet.fi/kylat/ainaavahimaa/].

Neljänneskunta-jako ei noudattanut kylien rajoja, esimerkiksi vuoden 1539 maakirjan mukaan Nyystölästä 13 taloa kuului Äinääseen ja 8 taloa Vesijaon neljännekseen.

'''Kirkkopitäjästä'''

Padasjoen hallintopitäjään kuulumisesta huolimatta Asikkalan kylät kuuluivat Hollolan kirkkopitäjään eivätkä koskaan Padasjoen seurakuntaan. Kuhmoinen muodosti Padasjoen kanssa yhteisen kirkkopitäjän. Kuhmoinen oli Padasjoen pastoraatin kappeli, kunnes vuonna 1639 Kuhmoisista tuli oma seurakuntansa. Kuitenkin jälleen 1740-luvulla Kuhmoinen liitettiin taas Padasjoen kappeliseurakunnaksi, josta se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen uudestaan vuonna 1860, mikä käytännössä toteutui vuonna 1871.

Padasjoen ja Lammin pitäjän (nykyisin Hämeenlinnan kaupunginosa) välillä toteutui aluesiirto 1920-luvulla. Lammin Lieson kylän asukkaat olivat hoitaneet seurakunnalliset asiansa Padasjoen puolella jo 1700-luvulta lähtien ja 1808-09 kyläläiset anoivat kylän siirtämistä Lammin pitäjästä Padasjoen yhteyteen. Aloite uudistettiin 1827, ja senaatti asettui puoltamaan siirtoa mm. siksi, että puheena olleen kahden talon (Savikota, Tervakoski) tiluksista suurin osa oli Vesijaon ja Auttoisten kylissä. Tämä Lammilta Padasjoelle siirretty Nerosjärven pohjoispuolella oleva alue tunnetaan puhekielessä Neroskulmana [http://www.phnet.fi/kylat/auttoinen/index.html].

'''Kihlakuntajaosta'''

Kihlakuntajaossa Padasjoki kuului 1776 muodostettuun Ylä-Hollolan tuomiokuntaan (Padasjoen historiassa s. 534 tekstin toisella rivillä on tästä asiasta ilmeisesti virhe, vertaa saman sivun 12. riviin), 1831 lähtien Hollolan tuomiokuntaan ja 1845 lähtien Jämsän tuomiokuntaan.

Lähde: Uuno Pulkkila, Padasjoen historia, K.V. Kaukovalta Hämeen läänin historia I

== Asukasluku ==
Padasjoen historian sivulla 180 olevan tiedon mukaan Padasjoen pitäjässä oli 1539 200 savua ja koko hallintopitäjän väkiluku oli 2268 henkeä, mistä Padasjoella (ilman Äinään neljänneskuntaan kuuluneita, asiayhteydestä päätellen, Asikkalan kyliä) oli 1575 henkeä, mikä puolestaan jakautui siten, että varsinaisella Padasjoella oli 1042 ja Kuhmoisissa 533 henkeä.

Saman teoksen sivulla 343-344 on väkiluku eräinä vuosina vv. 1749-1920:
:1749 1428
:1750 1444
:1754 1572
:1757 1597
:1760 1588
:1769 1864
:1780 2238
:1790 2490
:1800 2508
:1810 2782
:1830 2112
:1877 4357
:1901 5360
:1920 5354

Rippikirjan 1890-99 viimeisellä sivulla olevien lukujen on arveltu olevan pitäjän väkiluku vuosittain tuona aikana.
[http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569&pnum=439]

K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historian (I osa, s. 11) mukaan Uudenmaan-Hämeen läänin Ylä-Hollolan kihlakunnasta Padasjoen emäseurakunnan asukasluku oli 3112 vuonna 1825.

Pikkujättiläisen (1951) mukaan 31.12.1944 Padasjoen asukasluku oli 5081.

Pienen tietosanakirjan mukaan Padasjoen asukasluku vuonna 1950 oli 6317. Tietosanakirjan mukaan Padasjoki oli silloin "kunta Keski-Hämeessä Hämeen läänissä".

Suomen Apteekkihakemiston mukaan vuonna 1954 Padasjoen asukasluku oli 6265.

Pikkujättiläisen (1958) mukaan 1.1.1957 Padasjoen asukasluku oli 6077.

Facta-tietosanakirjan mukaan vuonna 1969 Padasjoen asukasluku oli 5274.

Padasjoen kunnan kotisivujen mukaan sen väkiluku vuoden 2010 lopussa oli 3423. [http://www.padasjoki.fi/]

Padasjoen Sanomissa lainatun Tilastokeskuksen tiedon mukaan kunnan väkiluku 1.8.2011 oli 3403.

== Kylät ==

'''Kylät 1722'''

Padasjoen kylät (talot) 1722 manttaaliluettelon mukaan: Jokioinen (Tyllilä, Mikkola, Penttilän eli Brusilan puustelli, Inkilä, Hässälä, Posti, Hietala, Hässälä, Saksala); Virmaila (Virmailan rustholli); Kellosalmi (Kellosalmen rustholli); Kaukila (Alimmainen, Ylimmäinen); Torittu (Rekola, Kauppi, Pastila); Osoila (Heikkilä, Kievari, Kartanon puustelli, Kapakan rustholli, Sipilä); Vesijako (Hakia, Iittanen, Mörä, Knuutila, Lonka, Lamperi, Säteri-rustholli, Skyttä); Auttoinen (Kotka, Kemppi, Leikas, Hokka, Yötyri, Iittala, Krogila eli Rouvila, Jalli, Lukkola, Heistola, Ukko); Syrjäntaka (Sipilä, Heikkilä), Maakeski (Rankala [p.o. Rauskala], Rekola, Nikula eli Helleri, Varis, Rasvala, Salvila, Uotila, Sisto, Kipaila, Lohtari, Häkkä, Säteri-puustelli, Finnilä, Tulppala, kappalaisen puustelli Laukkola [p.o. Kekkala]); Hinttola (Hinttolan rustholli).

'''Kylät 1837'''

Padasjoen rippikirjassa 1837-1847 noudatettu kyläjako
: Alho
: Arrakoski
: Auttoinen (Autois)
: Hinttola (Hintola)
: Jokioinen (Jokiois)
: Pappila (Prästgården)
: Kaila (Kaidanmaa)
: Kasiniemi (Kasnjemi)
: Kaukela
: Kaurattu
: Kellosalmi
: Maakeski (Maakeskis)
: Nyystölä (Nyställe By)
: Osoila (Osoila by)
: Myllykylä (Qvarnbacka By)
: Seitniemi (Seitnjemi)
: Syrjäntaka (Syrjentaka By)
: Tervakoski (Tervakoski Trakt)
: Torittu (Torittu By)
: Vesijako (Wesijako By)
: Virmaila (Wirmala)

'''Kylät 1866'''

Padasjoen rippikirjassa 1866-1875 noudatettu kyläjako
: Alho
: Arrakoski
: Auttoinen (Auttois)
: Hinttola (Hintola)
: Jokioinen (Jokiois)
: Kaila (Kaidanmaa)
: Kasiniemi (Kasniemi)
: Kaukela
: Kaurattu
: Kellosalmi
: Pappila (Kyrkoherdebolet Prestgården)
: Maakeski
: Myllykylä
: Nyystölä (Nystelä)
: Osoila
: Seitniemi
: Syrjäntaka
: Tervakoski
: Torittu
: Vesijako (Wesijako)
: Virmaila (Wirmala)

'''Kylät 1890-luvulla'''

1890-luvulla: Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako, Virmaila. Tässä jaossa esimerkiksi Arrakoski (Arrakosken talo) on Osoilaa, Inkilän talo Seitniemeltä on Jokioista, Kauratteen Postin talo on Jokioista, Tervakosken talo on Liesoa, Liljanmaan talo Myllykylästä on Jokioista (mutta Myllykylän Heikkilä on Osoilaa) ja Kailan Pastila Torittua. Vertaa vuoden 1722 manttaaliluettelon mukaisiin kyliin. Lieson osalta katso myös Lammin pitäjää.

'''Maarekisterin tarkoittamien kylien maista eri puolilla pitäjää'''

Maarekisterin tarkoittamaa kylän maata saattaa olla myös paikassa, joka on varsin etäällä varsinaisesta kylätaajamasta. Esimerkiksi Nyystölän kylän maata ja kirkonkirjoissa Nyystölän kylään kuuluvia torppia on Virmailan saaressa (torppia: Höysniemi, Paikkari, Salmela) ja Kailan kulmalla (Lepistö, Pajumäki). Virmailan saaressa on paitsi Virmailan kylä myös Nyystölän, Jokioisten ja Kellosalmen kylää.

'''Itsenäistyneiden tilojen sijainti kylittäin'''

Uuno Pulkkilan Padasjoen historia -teoksen (ss. 639-645) mukainen luettelo maanvuokralakien 1918-40 nojalla itsenäistyneistä tiloista. Alkuperäisessä luettelossa on lueteltu myös tässä mainitsematta jätetyt asutustilat ja mäkituvat. Tässä sovellettu esitystapa:
KYLÄ
Talon maarekisterin numero Talon nimi (em talon itsenäistyneet torpat)

MAAKESKEN KYLÄ

1 Anttilan sotilasvirkatalo, 2 Varis eli Seppälä perintötalo (Ojala), 3 Kipaila perintötalo 4 Rauskala perintötalo (Ketunmäki), 5 Rekola perintötalo, 6 Teppinen perintötalo 7 Lohtari perintötalo 8 Rasvala perintötalo, 9 Salvila perintötalo, 10 Uotila perintötalo, 11 Helleri eli Nikula perintötalo (Laitia), 12 Häkkä perintötalo 13 Kekkala kappalaisen virkatalo (Peippala, Piilonen), 15 Käryhonka perintötalo (Vinnilä, Pakkanen, Suojala, Mäenpää, Leppävaara, Käryhonka, Saarikko, Rautamäki, Haapala) [Huom. Käryhonka on Anttilan sotilasvirkatalon torpista muodostettu perintötalo ja mainituista torpista suuri osa on historiallisesti Anttilan sotilasvirkatalon torppia]

NYYSTELÄN KYLÄ

2 Lepistö perintötalo, 3 Verho perintötalo (Höysniemi, Salmela, Paikkari, Haukkasalo, Kirjoinen, Heiskelä, Liikola, Mäyrämäki, Haapala, Lavioislahti, Kallioinen, Leppäkorpi, Suotajärvi, Arvela, Seppälä, Mäkelä, Kaartti, Rantala, Pilkko, Rajala, Hörhä, Kylänsuo, Tapiola, Eltamäki, Juhola, Jalli, Mäenpää, Lossari, Koivisto, Tulokas, Myllykoski, Sahuri, Rouvala, Rajakallio, Heinjoki, Helvilä, Ilola, Lepola, Uusitalo), 7 Riihelä (Hongisto, Pajumäki, Kankaanpää), 14 Kalkkala perintötalo, 15 Iso-Suntela perintötalo, 16 Hoimela perintötalo (Viinijärvi), 17 Vähä-Suntela perintötalo (Saarikko)

JOKIOISTEN KYLÄ

1 Kaurattu perintötalo (Syrjälä, Mäenpää, Salmela, Koivisto, Mertsalmi, Juuristo, Kuusenniemi, Koivula, Risula, Rajala), 3 Hietala perintöratsutila (Alanen, Raulahti, Kuivajärvi, Näppi, Saarijärvi), 4 Mikkola perintöratsutila (Riitamäki, Santala, Keulain, Arvela, Rajala, Annila, Siltala, Perälä, Nauksyrjä, Marjala, Rujala), 6 Brusila sotilasvirkatalo (Salo, Ahola, Hernemaa, Salomaa), 7 Hässälä perintötalo (Koivumäki, Kivijärvi), 8 Inkilä perintötalo (Arola, Pajula), 9 Saksala perintöratsutila (Kuusela, Niinimäki, Pihamaa), 11 Liljanmaa perintötalo (Rajala)

OSOILAN KYLÄ

1 Sipilä perintöratsutila (Korteranta), 2 Kartano sotilasvirkatalo 3 Heikkilä perintötalo (Niemi, Kaitajärvi), 4 Kapakka perintöratsutila (Hautala, Niemelä, Korpela, Taipale,Takala, Niinivuori), 5 Arrakoski perintötalo (Rantala, Uskia, Munnila), Pappila (Poskela)

SYRJÄNTAUSTAN KYLÄ

1 Sipilä perintötalo (Vikkilä), 2 Heikkilä perintötalo (Kangasmäki)

VIRMAILAN KYLÄ

Virmailan yksinäisperintöratsutila (Kortelahti, Rantala, Purtmäki, Haapala, Ojala, Ahola, Rainio, Niittylä)

KELLOSALMEN KYLÄ

Kellosalmen yksinäisperintöratsutila (Salonen, Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Siltala, Niemelä, Heikkilä, Lehtokangas, Rauhamaa, Soramäki, Peltola)

AUTTOISTEN KYLÄ

1 Heistola perintötalo (Puukila, Katinmäki, Saarimäki, Kotiaho), 2 Holstila perintötalo, 3 Kemppilä (Kämppi) perintötalo (Järvenpää, Hakala, Ahkiosilta, Kiviniemi), 4 Hokka perintötalo, 5 Ukko perintötalo (Raikas), 6 Kotka perintötalo (Suvilahti, Loukola, Palosyrjä, Rantala, Salmijärvi, Koivuranta, Tienhaara), 7 Jalli perintötalo (Aho), 8 Leikas perintötalo (Kylmälä), 9 Yötyri perintötalo (Rajala I, Lehtelä, Jokiranta, Kivipelto, Mikkola, Katumainen, Peltola II, Peltola), 10 Iittala perintötalo (Pesälä, Kurittu, Kivimäki), 11 Luukkola perintötalo, 12 Sepänmaan kruununtorppa

VESIJAON KYLÄ

1 Hakia perintötalo (Latolahti, Marjomäki, Sillanpää, Rantala, Kujansuu, Haulimäki, Heimola), 2 Iittanen perintötalo (Hietamäki, Kivelä, Syrjänalusta, Töllämä), 3 Nuuttila eli Knuuttila perintötalo (Myllyvuori, Satamaniemi, Kivelä), 4 Jussila perintöratsutila (Hakaperä, Koskela, Rokaniemi, Partinkivi, Soutsalmi), 6 Hokka perintöratsutila (Salonsaari, Saarela, Leppäjärvi, Niemelä, Rajala, Kurjenlahti, Paattaminen, Ruokolahti, Mäkelä, Rantala, Niemi, Taipale), 7 Lamperi perintötalo (Lakkaniemi, Rasilahti, Kukkola), 8 Mustapää perintötalo (Iso-Aho), 9 Kainiemi perintötalo (Toivola), 10 Ahola perintötalo (Nurmela), 12 Suolahti kruununtorppa, 13 Peltointausta kruununtorppa, 14 Pajulahti kruununtorppa, 15 Virnajärvi kruununtorppa, 16 Peltola kruununtorppa, 17 Siltala kruununtorppa

KASINIEMEN KYLÄ

Kasiniemen yksinäisrälssitalo (Kaivantokorpi, Mäntylä, Lehtimäki, Perälä, Kyynäröjärvi, Niemelä, Valkama, Kolula, Ojala, Majamäki, Ahola, Annanniemi, Viitaniemi, Urataipale, Soukkio, Leppälahti, Piilola, Juhola, Kivelä, Taipale, Kirvessalmi, Rajala)

KAUKILAN KYLÄ

1 Alhainen perintötalo (Joentaus, Ojala, Vehkajärvi, Väinölä, Mäntymäki), 2 Ylimmäinen perintötila

TORITUN KYLÄ

1 Rekola perintötalo (Vehkoo, Arola, Niemelä), 2 Kauppila perintötalo, 3 Pastila perintötalo (Seppälä, Lehtimäki, Multamäki, Ojamäki, Peltola)

ALHON KYLÄ

Alhon yksinäisrälssitalo (Hakamäki, Lahdenpohja, Ahola, Kuoppala)

LIESON KYLÄ

1 Savikota perintötalo (Lieskallio), 3 Simola perintötalo (Hiirenniemi, Siltasalmi, Lammonsaari), 9 Uotila perintötalo (Haapala), 12 Junnala perintötalo, 13 Lappala perintötalo (Peltola), 17 Koivula perintötalo (Nuijala, Saarenmaa)

'''Koulupiirit kylinä'''

Kylät ja koulupiirit on toisinaan samastettu. Padasjoella on ollut ainakin seuraavat kansakoulut:
Jokioisten kansakoulu (aloitti toimintansa 1867);
Auttoisten kansakoulu (1891);
Arrakosken kansakoulu (1894);
Vesijaon kansakoulu (1901);
Maakesken kansakoulu (perustettu 1900);
Toritun kansakoulu (per 1905);
Kasiniemen kansakoulu (per 1914);
Nyystelän kansakoulu (per 1920);
Virmailan kansakoulu (per 1925);
Kauratteen kansakoulu (per 1927);
Romon kansakoulu (per 1927);
Kellosalmen kansakoulu (per 1928);
Porasan kansakoulu (per 1926); ja
Neroskulman kansakoulu (per 1928).

'''Nykykyliä koskevia kommentteja'''

Aikaisempien kylien eroja vuoden 2009 tilanteeseen: historiallinen vesistön ympärille muodostettu Osoila elää enää Osoilan kalastuskunnan muodossa. Uudet kylät Arrakoski ja Seitniemi on muodostettu maantieyhteyksiä kylää yhdistävänä tekijänä ajatellen. Padasjoen kirkon ympärillä olevaa kirkonkylää kutsutaan Padasjoeksi, vaikka sennimistä kylää ei varsinaisesti ole olemassa. Padasjoella on nykyisin yksi peruskoulu.

'''Kyläkirjoja'''
: Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1987) Auttoinen kylämme, 240 sivua
: Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo (1988) Auttoisten tarinat, 546 sivua
: Toivo Jalli (2001) Kylä maan keskellä - totta ja tarua Maakeskestä, 184 sivua

== Talot ==

: Alho
:: Paavola eli Anttila
:: Alhon kartano
: Auttoinen (Auttois)
:: Mäki-Heistola
:: Kylä-Heistola
:: Holsti
:: Kemppilä
:: Hokka
:: Ukko
:: Ala-Kotka
:: Ylä-Kotka
:: Krouvila
:: Kylä-Jalli
:: Porasanmaa
:: Leikas
:: Ala-Yötteri
:: Ylä-Yötteri
:: Iittala
:: Hietamäki
:: Kylä-Luukkala
:: Aarnon saha
: Hinttola
:: Tähkänen rustholli
:: Kartanomäki
: Jokioinen (Jokiois)
:: Posti (Vierun ruukki), Jokioinen
:: Hässälä
:: Hietala
:: Pursula
:: Hietala (Vierun ruukki), Jokioinen
:: Tyllilä
:: Brusila
:: Ala-Hässälä
:: Ylä-Hässälä
:: Inkilä
:: Saksala
:: Vähä-Saksala
:: Liljanmaa
:: Vierun ruukki
:: Mainiemen saha
:: Hietaranta
: Kasiniemi
:: Ansio
: Kaukela
:: Kangas
:: Alimmainen
:: Ylimmäinen
: Kellosalmi
:: Kellosalmi rustholli
: Lieso
:: Tervakoski
:: Ala-Savikota
:: Ylä-Savikota
: Maakeski (Maakeskis)
:: Anttila (puustelli)
:: Seppälä eli Varis
:: Kallio-Kipaila
:: Kylä-Kipaila
:: Kangas-Paavo
:: Kylä-Paavo
:: Kylä-Rekola
:: Kallio-Rekola
:: Ylä-Teppinen
:: Ala-Teppinen
:: Lohtari
:: Ilola, Maakeski (Rasvala)
:: Salvila
:: Suppula
:: Uotila
:: Sisto
:: Helleri, Maakeski (Nikula)
:: Vähä-Häkkä
:: Iso-Häkkä
:: Kekkala (kappalainen)
: Nyystölä (Nystelä)
:: Pekkola
:: Lepistö
:: Verho
:: Ruukari
:: Turva
:: Riihelä
:: Tulppala
:: Seppälä
:: Ruusila
:: Komsu
:: Heimala
:: Klemola
:: Kalkkala
:: Iso-Suntela
:: Hoimela
:: Vähä-Suntela
: Osoila
:: Mainiemi
:: Koivuniemi
:: Ylä-Ratia
:: Alaratia
:: Kartano puustelli
:: Heikkilä
:: Joensuu
:: Alijärvi
:: Kapakka
:: Kivistö
:: Karola
:: Koskenranta
:: Särkiö
:: Arrakosken saha
: Pappila
:: Pappila
: Syrjäntaka
:: Sipilä
:: Heikkilä
: Torittu
:: Rekola
:: Kauppila
:: Pastila
:: Kaidanmaa
: Vesijako
:: Hakia
:: No 1 Hakia Kainiemi
:: Terrihauta
:: Riihimäki
:: Iittanen
:: Knuuttila
:: Kiukaanmäki
:: Myllyvuori
:: Jussila
:: Longa
:: Jalli
:: Hokka
:: Skyttä
:: Pelli rustholli
:: Lamperi
:: Matomäki
:: Mustapää eli Mörä
:: No 8 Kainiemi
:: Ahola
:: Romo
: Virmaila (Wirmala)
:: Vanhatalo
:: Honkola
:: Mäkelä
:: Vuorela
:: Laukkola
:: Jaanila rustholli
:: Sipura rustholli

K.V. Kaukovallan Hämeen läänin historia (I osa, s. 27): "Padasjoella oli Ansion, Kellosalmen, Saksalan, Mikkolan ja Verhon kartanot huomattavia."

Suomen Maatalousmuseo Sarka on koonnut Sukutilat Webissä -tietokantaan tietoja joistakin Padasjoen suurimmista tiloista. Tiedot ovat useimmissa tapauksissa vuoden 1932 tilanteen mukaiset. [http://sukutilat.sarka.fi/index.htm]

== Isäntäluettelot ==

== Kirjallisuus ==

'''Sukukirjoja'''

: Virmailan suku I-II, Kalevi Vuorela
: Karl Emanuel Laurell Sukuni - My roots, Pirkko-Liisa Blom
: Joenniemen Mylläristä Maakesken Anttilaan, Pauli Anttila
: Vesijaon Aholan sukukirja, Uljas Syväniemi, Martti Kataja ja Kalevi Lieskallio

:Hellin suku, Toivo Jalli
:Hurjin suku, Toivo Jalli
:Lamperin suku, Toivo Jalli
:Mielivallan suku, Toivo Jalli
:Padasjoen Kaurate, Toivo Jalli
:Rehdin suku, Toivo Jalli
:Sepitetty suku maan keskellä Padasjoen pitäjän Äinään neljänneskunnasta , Toivo Jalli
:Sukuja veen jakajalla, Toivo Jalli
:Villi Äinää, Toivo Jalli
:Villin Äinään sukuja, Toivo Jalli
:Ämmin suku, Toivo Jalli

:Padasjoen Syrjäntaka, Toivo Jalli ja Tarja Laaksonen

:Eri Virma Erinomainen sukunta, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Maakesken Mannberg : Ruotusotilaan suku ja tämänsukuiset Asikkalan Kurhilan, Piispan ja Paavolan talot sekä Padasjoen Nyystölän itsellinen pitkä Matti-Matti, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Ruskean liemen suku Padasjoen Nyystölän Ruukarista, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa
:Sukuja maan keskellä, Toivo Jalli, Tarja Laaksonen ja Leo Suomaa

== Huomioita suvuista ==
*Myös Tuula Heinävaara, Leena Hämet-Ahti, Heikki K. Lähde, Tuomo Nieminen, Veli-Pekka Pakkanen, Esko Rahikainen, Hannu Särkiö, Oili Valkama ja Ossi Vuorinen ovat (yksin tai yhdessä toisten kirjoittajien kanssa) kirjoittaneet padasjokelaisia sukuja käsitteleviä tai sivuavia teoksia, jotka ovat Padasjoen kirjaston kokoelmissa.

*Padasjoen eräiden kartanoiden suvuista: ”Vesijaon Brummerit ja Pfalerit olivat avioituneet Horn-sukuun. Brummer-suku ja Verhon-Alhon Forssellit olivat kaikki kietoutuneet samaan sukuun”, Pulkkila kirjoittaa Padasjoen historian sivulla 466. Toteamusta voidaan täydentää: nämä suvut liityvät avioliittojen kautta (viimeistään 1800-luvulla) myös Kasiniemen Ansion kartanon Schildteihin.

== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

* Virmailan rusthollin sukuyhdistys [http://gamma.nic.fi/~wirmaila/]

== Lähteet ==
Uuno Pulkkila (1947) Padasjoen historia. Julkaissut Padasjoen kunta. K.J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapaino, Jyväskylä. 668 sivua ja karttaliite.

Padasjoki rippikirja 1890-1899
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1569

Sukutilat Webissä: Suomen maatiloista koottu tietokanta [http://sukutilat.sarka.fi/]

[[Luokka:Häme]]
[[Luokka:Päijät-Häme]]
[[Luokka:Paikkakunnat]]