SshyWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Tuomio- ja perunkirjasanastoa

2010-06-19T22:05:34Z

EevaH:

{|
|'''A''' ||
|-
|achta, taga i acht || ottaa huomioon, noudattaa
|-
|actor || syyttäjä
|-
|afbön || anteeksipyyntö
|-
|afhandling || (oikeus)toimi, asiakirja
|-
|afkastning || sato, tuotto
|-
|afkomling || jälkeläinen
|-
|afkortning || lyhennys, vähennys
|-
|afkortningslängdh || lyhennysluettelo (vajaista verotuloista)
|-
|aflifua || ottaa hengiltä, tappaa, teloittaa
|-
|aflidne, afledne (med döden a) || kuollut
|-
|aflingejord, -hemman || ansiomaa (ei-perintömaa)
|-
|afsk(edad) (soldat) || palveluksesta eronnut (sotilas)
|-
|afsked, afskiedh || ero (ruodusta)
|-
|afstraffa, anstraffa || rangaista
|-
|afstå || luovuttaa
|-
|afveten || tietoinen
|-
|afwittring || ositus
|-
|afwittrings instrument || ositusasiakirja
|-
|afwundh || kateus, viha
|-
|afuundztaal || pahansuopa puhe, juoru
|-
|agnar || akanat
|-
|allaredo || jo
|-
|allhelgona tijden || pyhäinpäivä
|-
|allmenning jordh || kruunun yhteismaa
|-
|allmoge || rahvas
|-
|allmogens beswär || rahvaan valitus
|-
|allmänna beswär || yleinen valitus (valtiopäiväaloite)
|-
|angående || koskien, koskeva
|-
|anhållan, anspråk || vaatimus
|-
|anmoda || kehoittaa, pyytää
|-
|Anno (Domini), AD || vuonna
|-
|anordning || maksumääräys
|-
|anständig || siivo, säädyllinen
|-
|antaga || ottaa (ruotuun, ottopojaksi, tms)
|-
|antecessor || edeltäjä, edellinen haltija
|-
|antwarda (i händer) || antaa jnkn käsiin, huostaan
|-
|antwardningh (taga i a) || vastuu, huostaanotto
|-
|appellera || vedota (ylempään oikeusasteeseen)
|-
|arfwinge || perillinen
|-
|arfwode, arffuode || palkkio, osuus
|-
|armborst || (jalka)jousi
|-
|armpipa || käsivarrenluu
|-
|arrendator || tilanvuokraaja
|-
|arrestera || pidättää, takavarikoida
|-
|attest || todistus
|-
|attrapera || ottaa kiinni
|-
|avancera || ylentää
|-
|'''B''' ||
|-
|backstugare, backstugukarl || mäkitupalainen
|-
|balk, balck, B || kaari (oik, esim maakaari)
|-
|bas, bås || parsi (navetan)
|-
|bast || niini
|-
|beblandelse (olåflig b) || sekaantuminen (laiton s)
|-
|bebruka || viljellä
|-
|bedia || pyytää
|-
|bedragare || petturi
|-
|befalning || käsky, määräys
|-
|befallningsman (Cronones B) || kruununvouti
|-
|befehl, befäl || päällystö
|-
|befrija || vapauttaa (syytöksestä)
|-
|begge, bägge || molemmat
|-
|begifwa sig || mennä, lähteä
|-
|begifwen (på starcka drycker) || taipuvainen (väkijuomiin)
|-
|begära, begiära || anoa
|-
|behållen (hemman) || veronmaksukykyinen (tila) <=> autio
|-
|behörig || asianmukainen
|-
|bejaka || myöntää
|-
|bekenna, bekienna || todistaa, tunnustaa
|-
|bekräfta || vahvistaa
|-
|belangande || mitä tulee, koskien
|-
|beledsaga || seurata, saattaa
|-
|belägen, belägdt || sijaitseva
|-
|belägra || maata
|-
|bemählte, bem:te || mainittu
|-
|benemndh, ben:te || nimeltään
|-
|berga, bärga (hö, wäxt) || tehdä (heinää), korjata (satoa)
|-
|berychtat || juovuksissa
|-
|berådt (med b modh) || vakain aikein, tahallaan
|-
|berömlig || kiitettävä
|-
|berörde || mainittu
|-
|besanna || vakuuttaa todeksi
|-
|besee || katsoa, tarkastella
|-
|besigtning, besichtning || tarkastus, katselmus
|-
|besitta || hallita tilaa tai torppaa
|-
|beskaffenhet || ominaisuus, laatu, kunto
|-
|beskedelig || kunniallinen, viisas, siivo
|-
|beskyll(ning) || solvaus, väärä ilmianto
|-
|bestella (hafua medh ngn bestella) || olla tekemistä jnkn kanssa
|-
|bestrida (bestredo) || kiistää (kiistivät)
|-
|beswära sigh || valittaa, kannella
|-
|beswäro tijd || valitusaika
|-
|betiente (Crono b) || (kruunun) palvelija
|-
|betsel || päitset
|-
|bettla || kerjätä
|-
|betänkande || mietintö, harkinta
|-
|bewaka (ngns rätt) || valvoa (jnkn oikeutta)
|-
|bewijsa, bevisa || osoittaa, näyttää
|-
|bifall || suostumus
|-
|bihla, bila || piilu, veistokirves
|-
|binge || hinkalo
|-
|biträda || avustaa
|-
|biträde || apulainen
|-
|blodrispa || verinaarmu
|-
|blånadh, blonatt, blåna || mustelma
|-
|blånor || tappurat
|-
|boda || aitta
|-
|bof || roisto
|-
|bofast || vakinaisesti asuva, tilallinen
|-
|bol, bohl, böle (prästebohl) || virkatalo (pappila)
|-
|bolagsman || yhtiömies, kanssaviljelijä
|-
|bomärke || puumerkki
|-
|boohuete, bovete || tattari
|-
|booleri || huorinteko, aviorikos
|-
|borgen || takaus
|-
|borgerman || takaaja
|-
|boskap || karja
|-
|boskapslängdh || karjaveroluettelo
|-
|bostelle || virkatalo, puustelli (myös asuinpaikka)
|-
|bot || parannus, hoito
|-
|boutteille || pullo
|-
|bouppteckning, -optekning || perunkirjoitus
|-
|brandhstwdh, brandstöd || paloapu
|-
|braxen nät || lahnaverkko
|-
|brede wedh || vieressä
|-
|brennewijn, brännvin || paloviina
|-
|brisk || rintakoru
|-
|bruka || viljellä
|-
|bräcklig || kivulloinen
|-
|brännvinspanna (med hatt och pipor) || viinapannu (+ hattu ja valutusputket)
|-
|bröstarfwing || rintaperillinen
|-
|byggninga balken || rakennuskaari
|-
|byuppsyningsman || katselmusmies
|-
|bål || paksu lankku
|-
|bägare, begare || pikari, malja
|-
|bödel || pyöveli
|-
|bönedag || rukouspäivä
|-
|bönhaseri || käsityöläisyys ilman lupaa
|-
|börde hemman (= skatte hemman) || perintö-, verotila
|-
|bördz talan || sukulunastusvaatimus
|-
|bördzrätt || perintötilan hallintaoikeus
|-
|böte || sakko
|-
|bötfälla || sakottaa
|-
|'''C'''||
|-
|camlot, camelott || ohut villakangas
|-
|capellan || kappalainen
|-
|capitulations åhr || pestiaika, sopimusaika
|-
|carolin || karoliini (raha)
|-
|cassera || erottaa (sotapalvelusta), hylätä kelvottomana
|-
|cauera, cavera || asettua takuuseen
|-
|cavalleri || ratsuväki
|-
|Charta Sigillata afgift || kuulutusvero
|-
|christnadt, kristnad || kastettu
|-
|Circumcisionis Domini || uudenvuodenpäivä
|-
|communicant || ehtoollisella käypä
|-
|comparera || saapua käräjille, noudattaa kehoitusta
|-
|concubinat || avoliitto
|-
|conjugati || vihityt
|-
|consort || kanssaomistaja
|-
|contumacia doom || yksipuolinen tuomio
|-
|copulati || vihityt
|-
|cornett || kornetti (ratsuväen vänrikki)
|-
|corporaliter (plichta c) || ruumiillinen (rangaista ruumiillisesti)
|-
|cousin, kusin || serkku
|-
|cuarntoll, qwarntull | myllytulli
|-
|cuinnofolk, qwinfolck || naisväki
|-
|'''D'''||
|-
|degtina || taikinatiinu
|-
|deldh || notko
|-
|delo (vara i delo) || riitaisuus (olla riidoissa)
|-
|deliqwent || rikollinen
|-
|demittera || antaa ero
|-
|der, där || jos
|-
|dersammastädes || sama(ssa/sta) paikka/paikassa/paikasta)
|-
|dilation || lykkäys
|-
|doombrått || tuomion rikkominen
|-
|doomqwell || tuomion moitinta
|-
|dreng, drängh || renki
|-
|dricks stop || tuoppi
|-
|dryckesrörd || juovuksissa
|-
|dryfta || laakea astia
|-
|dråp || tappo
|-
|dråpmåla balken (medh wilia) || (tahallisen) tapon kaari
|-
|drägt (af 2 kannors drägt) || (2 kannun) vetoinen
|-
|dynggrepa || lantatalikko
|-
|dårhus || mielisairaala, "hulluinhuone"
|-
|dårskap || järjettömyys
|-
|dämma || padota
|-
|dödgräfvare || haudankaivaja
|-
|dödsbo || kuolinpesä
|-
|dödswållande || kuolemantuottamus
|-
|döfstum || kuuromykkä
|-
|'''E'''||
|-
|ecklesiastik || kirkollinen
|-
|ed, Eedh (vannoa vala)|| vala (aflägga ed)
|-
|edsworne || valantehnyt
|-
|edsöre || rauhanvala
|-
|edsörebrått || rikos rauhanlakeja vastaan (kotirauha, jne)
|-
|edzöres Balken || rauhanlakien kaari
|-
|eensaak (målsägandens e) || yksinomaan (asianomistajalle)
|-
|efterlåta || luovuttaa (tila)
|-
|efterlyst || peräänkuulutettu
|-
|efterrätta || noudattaa
|-
|ejusdem || samoin, samaa
|-
|eländig || vaivainen, surkea
|-
|enckia, änka, Ea, E: || leski (nainen)
|-
|enfaldig || yksinkertainen
|-
|enkestånd || leskensääty
|-
|enkling || leski (mies)
|-
|ense (vara ense) || olla yhtä mieltä, sopia
|-
|erlägga || maksaa
|-
|ersätta || koevata
|-
|eröfring || valtaus (sot)
|-
|ewärdeligen || ikuisesti
|-
|ewärdeligit || pysyvä
|-
|excipera || jäävätä
|-
|expens || kulu
|-
|extraordinarie ting || ylimääräiset käräjät
|-
|'''F'''||
|-
|falshöfwel || kyntehöylä
|-
|fardagen || muuttopäivä (lain tai tuomion määräämä)
|-
|fastighet || kiinteä omaisuus, kiinteimistö
|-
|fastlagssöndag || laskiaissunnuntai
|-
|fattige procent || vaivaisprosentti (perinnöstä)
|-
|felaktig || viallinen, vammainen
|-
|filia || tytär
|-
|filius || poika
|-
|fiol (i f) || viime vuonna
|-
|fiske redskap, fiske bragder || kalastusvälineet
|-
|fjärding, fierdhung || neljänneskunta
|-
|flintlåsstudsare || piilukko
|-
|fohla || varsa
|-
|forsla || kuljettaa
|-
|fosterson, -dotter || kasvattipoika, -tytär
|-
|fotstock || jalkapuu
|-
|fougdhe, fogde || vouti
|-
|fourage || rehu
|-
|fouragering || (lehmän)ruokko
|-
|fragt (emot fragt) || maksu(a vastaan)
|-
|frejd, frägdh (-bevis) || maine (-todistus)
|-
|frelse, frällse || rälssi, läänitys
|-
|frijhet (-shemman) || verovapaus (verosta vapautettu tila)
|-
|frijheetzbreef || verovapauskirja
|-
|frikänd || vapautettu (syyttestä)
|-
|frillebarn || au-lapsi
|-
|from || hurskas
|-
|fråst || halla
|-
|främmande mennen || uskotut miehet
|-
|frände || miessukulainen
|-
|fränka || naissukulainen
|-
|fulkombligen || täysin
|-
|fuller || tosin
|-
|fullmacht, -magt || valtakirja
|-
|fullmechtige || edusmies
|-
|fulsår || mätähaava
|-
|furoråå || honka (rajamerkkinä)
|-
|furustubbe || hongan kanto
|-
|fuskeri || vilppi
|-
|fylleri || juopumus
|-
|fyrafota || nelinkontin
|-
|fåfängh || turha
|-
|fåfängt || tahattomasti
|-
|fångekista || vankikoppi, "putka"
|-
|fång (fångbref) || saanto (saantotodistus), vanki
|-
|fånig || typerä, hullu
|-
|får, fåhr (-skin) || lammas (-nahka)
|-
|fägård || karjapiha
|-
|fä || omaisuus (vanha lakiteksti), karja
|-
|fäfot (under f) || aitaamaton, "karjan jaloissa"
|-
|fähus || navetta
|-
|fäkta || miekkailla, huitoa
|-
|fälag || yhteistalous
|-
|fält flaska || taskumatti, nassakka
|-
|fältskiäre || välskäri, lääkäri
|-
|fältwäbel || vääpeli
|-
|fänika || lippukunta (jalkaväen yksikkö 1600-alkup)
|-
|fästehjon || kihlapari
|-
|fästemö || kihlattu morsian
|-
|fästeqwinna || morsian, avovaimo
|-
|föga (falla till föga) || taipua, antaa periksi
|-
|fögderi || voutikunta
|-
|förgyld (bägare) || kullattu (peruk)
|-
|förare || furiiri, muonittaja
|-
|förbeting || ehto
|-
|förbinda sig || sitoutua
|-
|förbunden || velvollinen
|-
|förbrytelse || rikkomus
|-
|förbytte frelse || ostorälssi
|-
|fördenskull || sen takia
|-
|fördärfwa || pilata, tärvellä
|-
|före detta, fd || entinen, ex-
|-
|förena sig || sopia, olla samaa mieltä
|-
|förebära, föregifua || väittää
|-
|förehafua || ottaa kuultavaksi (mm)
|-
|förelysa || kuuluttaa (avioliittoon)
|-
|företaga || ottaa käsiteltäväksi, ryhtyä
|-
|företräda || astua esiin
|-
|förfall (laga f) || (laillinen) este, syy; rappio
|-
|förfärdiga || valmistaa
|-
|förgiöra || vahingoittaa, tuhota, noitua
|-
|förgätenhet (falla i f) || unohdus (jäädä unohduksiin)
|-
|förkasta || hylätä (vaatimus)
|-
|förkofra || vaurastuttaa, kartuttaa
|-
|förledne, -lidne, -flutne, -vekne || kulunut, viime-
|-
|förlikning || sovinto, sopimus
|-
|förlåf (medh f) || lupa (luvalla)
|-
|förmana || kehoittaa
|-
|förmedla || välittää, vähentää
|-
|förmodeligen || luultavasti
|-
|förmyndare || holhooja
|-
|förmäla || ilmoittaa
|-
|förolämpa || vahingoittaa, loukata
|-
|förordna || määrätä
|-
|förordning || asetus, määräys
|-
|förnimma (förnummit) || havaita, olla tietoinen
|-
|förnöja || hyvittää, tyydyttää
|-
|förplikta || velvoittaa
|-
|förrymma (förrymbdt) || karata (palvelusta t sotaväestä)
|-
|förrätta || suorittaa
|-
|församling || seurakunta
|-
|försel || kuljetus
|-
|försiggå, för sig gå || tapahtua
|-
|försittia (stembningen) || jättää noudattamatta (haastetta)
|-
|försona || sovittaa (sakot)
|-
|försumma || lyödä laimin
|-
|förswarlig || tyydyttävä
|-
|förtryta || suututtaa, harmittaa
|-
|förwaltning || hallinta
|-
|förwijttelse || solvaus
|-
|förwålla || tuottaa, aiheuttaa
|-
|förwägra || kieltää, kieltäytyä
|-
|'''G'''||
|-
|garfware || karvuri, nahanmuokkaaja
|-
|gattlop, gatulopp || kujanjuoksu
|-
|geld, gieldh || velka
|-
|genstemning || vastahaaste
|-
|gerning (wed fersk g) || teko (itse teossa)
|-
|gertrudsmässodagen || kertunmessu, 17/3
|-
|gesant || lähettiläs
|-
|gieldhbunden || velkainen
|-
|giftermåla balken, giftobalken || naimiskaari
|-
|giftoman, giptoman || naittaja
|-
|gitta || kyetä, pystyä
|-
|glorwördig || kunniakas
|-
|gratialist || eläkkeellä oleva sotilas
|-
|granneligen || tarkasti
|-
|grensryttare || rajaratsastaja, tiedustelija
|-
|grentza || rajoittua
|-
|grimma || riimu
|-
|grimskaft || marhaminta
|-
|gryta || pata
|-
|grytshängslen, grythängen || padan ripustusrauta
|-
|gräfta || kuokka
|-
|gumse || oinas, jäärä, pässi
|-
|gåfwobref || lahjakirja
|-
|gångkläder, gonge cleder || pitovaatteet
|-
|gås || hanhi
|-
|gäld, gieldh || velka
|-
|gälda || maksaa (velka)
|-
|gärdesgård, giärdzgård || aitaus
|-
|gärdsel, gerdsle || aidaspuu
|-
|gästgivare, giästegifware || kestikievarin pitäjä
|-
|göl || lätäkkö, lammikko
|-
|'''H'''||
|-
|hagel || rae(kuuro)
|-
|halfyllig || puolivillainen
|-
|halsduk, hals duuck || kaulaliina
|-
|hammare || vasara
|-
|hamn (frö) || hamppu (hampunsiemen)
|-
|handqwarn || käsikivet
|-
|handskrifft || (yl) velkasitoumus
|-
|handstenar || käsikivet
|-
|handtera || käsitellä
|-
|heelbregd || terve, ehyt
|-
|hemfölgd || myötäjäiset
|-
|hemgång || kotirauhan rikkominen
|-
|hemmågh || kotivävy
|-
|hempna || kostaa
|-
|hemställa || alistaa, siirtää (toiseen oikeusasteeseen tms)
|-
|hemul (hemol) || omistusoikeus, kaupanvastuu
|-
|hinderlös || esteetön
|-
|hingst || ori
|-
|hofslagare || kengitysseppä
|-
|hofsrätt || hovioikeus
|-
|hoor || aviorikos
|-
|hoor karell || aviorikoksen tehnyt mies
|-
|hoor kåna || aviorikoksen tehnyt nainen
|-
|huart (huart tridie) || joka, jokainen, kukin (joka kolmas)
|-
|hufwudh swagh || mielenvikainen
|-
|hufwuddyna medh fiäder || höyhentyyny
|-
|hufwudhskåle || (pää)kallo
|-
|hugg yxa || halkokirves
|-
|huggare || säilä
|-
|hujus (Anni) || tämä (tänä vuonna)
|-
|humblegård || humalatarha
|-
|husman, huusqwinna || loinen
|-
|huusgeråd persedlar || taloustavarat
|-
|hwardera, huar deera || molemmat, jokainen
|-
|hwij || kuinka, miten
|-
|hålla sig undan || pysytellä piilossa
|-
|hålla (skogen, sängen) || pysytellä (metsässä, vuoteessa)
|-
|hårdraga, håårlugga || kiskoa tukasta
|-
|häckla || pellavalihta, häkilä, häkilöidä
|-
|häfda || viljellä, käyttää, nauttia
|-
|häfd(e) || omistus
|-
|häftig || kiivas
|-
|hägnad || aitaus, aidattu
|-
|häktad || vangittu
|-
|härad(e) || tuomiokunta
|-
|härads rätt || kihlakunnanoikeus
|-
|härads ting || kihlakunnankäräjät
|-
|härsammastädes || täällä
|-
|hässja || haasia
|-
|höfla || höylä
|-
|högmåla balken || korkeampien syiden kaari
|-
|hökare || (ruokatavara-)kauppias
|-
|höwitzman || lippukunnan päällikkö
|-
|'''I'''||
|-
|id nät || säynäsverkko
|-
|idka || harjoittaa (ammattia tms)
|-
|ihjäl, ihiell || kuoliaaksi
|-
|immission || kruununtilan hallinta-, asukasoikeus
|-
|impediment || joutomaa
|-
|indelningsverket || jakopalkkalaitos
|-
|infant barn || sylilapsi
|-
|infanteri || jalkaväki
|-
|infinna sig || olla paikalla
|-
|införa || esittää, väittää
|-
|införning || myötäjäiset
|-
|ingalunda || ei missään tapauksessa
|-
|inhysing || loinen, itsellinen
|-
|inhägna || aidata
|-
|innehafwa || omistaa
|-
|innewarande || kuluva (vuosi, kuukausi)
|-
|inqwisition || kuulustelu, todistajien kuuleminen
|-
|inrymning || asukasoikeuden saanti
|-
|inrätta || perustaa
|-
|insegel || sinetti
|-
|insinuera || väittää
|-
|inskriffuen || kirjoitettu (nihdiksi)
|-
|inspråk || vastaväite
|-
|instemma || haastaa
|-
|instrument || asiakirja
|-
|inställa sig || tulla paikalle (oikeuteen, ruotuun, )
|-
|interessent || osakas
|-
|inwenda || väittää vastaan
|-
|invigilera || valvoa (oikeuttaan)
|-
|itererat || toistuva
|-
|'''J'''||
|-
|jempna, jemka, jämka || tasata, jakaa tasan
|-
|jordabalken || maakaari
|-
|jordafradh || maanvuokra, osavilja
|-
|jordebok, iordhebook || maakirja
|-
|jordfästa || haudata
|-
|jord sedel, zedell, sedhell || "maaseteli", maakirjanote
|-
|jämpngodh || yhtä hyvä, vastaava
|-
|järnbeslagen || raudoitettu
|-
|järnredskap, järn sorter, -bragder || rautakalut
|-
|järn stör || rautakanki
|-
|'''K'''||
|-
|kalf || vasikka
|-
|karell (= karl) || mies
|-
|karinsmässotijd || 2511
|-
|karpus || (rakuunan) huppupäähine
|-
|kastwed, kasträd || halot, polttopuut
|-
|kettell, kiettel, kittel || kattila (kuparia)
|-
|kierr, kärr || suo
|-
|killing || vohla
|-
|Kiöpemåla balken || kauppakaari
|-
|kiött sår || avohaava
|-
|kjerna || kirnu
|-
|kjörtel || lyhyt takki, "jakku"
|-
|klack ring || kantasormus
|-
|klander || valitus, moite
|-
|klanderlös || moitteeton
|-
|Klubbkriget || Nuijasota
|-
|klå || raapia, kynsiä
|-
|klädask, klädes ask || vaatearkku
|-
|klädes kiorttel || leninki, mekko
|-
|klädes persedlar || vaatekappaleet
|-
|knecht || nihti, sotamies
|-
|kokekietell || keittokattila
|-
|komma ngn till || kuulua jllkn
|-
|konunga balken || kuninkaan kaari
|-
|koppärrig || rokonarpinen
|-
|kostnad (rättegångs k) || kulu, kustannus (oikeudenkäyntikulut)
|-
|kraftlös || voimaton, tehoton
|-
|krake || kuhilas
|-
|krakel || riita, tappelu
|-
|krasslig || raihnainen
|-
|kreatur || eläin
|-
|kringwandrande, -strykande || kuljeksiva, irtolainen
|-
|krympling || raajarikko, rampa
|-
|kråppslyte || ruumiinvamma
|-
|kräncka || loukata (jnkn oikeutta), sortaa
|-
|kula || kuula, kuhmu
|-
|kungsådra || vesiväylä, pääväylä
|-
|kungörelse || kuulutus
|-
|Kyndelmässotijden || kynttilänpäivä (helmikuun alussa)
|-
|kyrkofattig, kyrckiofattigh || kirkonköyhä
|-
|kyrckoförargelse || kirkkorauhan rikkominen
|-
|kyrkiogieldh || kirkkopitäjä
|-
|kyrckoplikt || kirkonrangaistus
|-
|kyrckowakt, -väktare || suntio
|-
|kyrckowärd || kirkonisäntä
|-
|kåna, kona || naikkonen, avovaimo (aiemmin: nainen)
|-
|kära, kiära til ngn || syyttää jtkn
|-
|kärande, kiärande || kantaja
|-
|käromål || kanne
|-
|kärfwa (en kärfwa halm) || kupo (olkia)
|-
|köpebref || kauppakirja
|-
|körsel || ajattaminen, ajotyö (tukinajo)
|-
|'''L'''||
|-
|ladugårdshemman || rajapiiritalo (= rå- och rörshemman)
|-
|lafuan (badstugu l) || lauteet
|-
|laga skilling || vahingonkorvaus
|-
|laga åhr (i laga åhr kommen) || laillinen ikä, täysi-ikäisyys
|-
|lagfarth, lagfäste|| lainhuuto
|-
|lagfångne || lainvoiman saanut
|-
|laggifto säng (af l) || aviovuode (aviolapsi)
|-
|lagman || laamanni
|-
|lagmanna tingh || laamannikäräjät
|-
|lagtima ting || varsinaiset käräjät
|-
|lagläsare || lainlukija, tuomarin sijainen
|-
|lagsaga || laamannikunta
|-
|lamb || karitsa
|-
|landbonde || lampuoti, tilanvuokraaja
|-
|landshöfding || maaherra
|-
|landslott || maanosa, osavilja maanvuokrasta
|-
|larsmässa || laurinmessu, 108
|-
|lass || kuorma
|-
|led (i flere led) || sukupolvi (useassa polvessa); veräjä
|-
|ledig || vapaa (esim palvelukseen)
|-
|lego, leego || palkka, palkkio
|-
|legofolck || palvelusväki
|-
|legokarl, leigdhe karll || palkkasotilas
|-
|lekamen || ruumis
|-
|leketid, lekstid || kutuaika
|-
|leppegeld || panettelu
|-
|lia, lija || viikate
|-
|liderlig || irstas
|-
|lieutnant, löjtnant || luutnantti
|-
|lifegen || maaorja
|-
|lifmondering || sotilaspuku
|-
|lifstycke || liivi
|-
|lijkwäll || silti
|-
|lijspund || lispunta, leiviskä
|-
|lin, lijn || pellava
|-
|linda (lägga i linda) || kesanto (olla kesannolla)
|-
|lius, ljus || valo, kynttilä
|-
|ljumsk bråck || nivustyrä
|-
|lod bössa || luodikko
|-
|lodhe polij || länsipuoli
|-
|lomhörd || huonokuuloinen
|-
|lunta || musketin sytytin
|-
|lysekäring || pärepihti
|-
|lysning || kuulutus
|-
|lyte || vamma
|-
|långref || pitkäsiima
|-
|låssbedeckare || lukon suojus (musketissa)
|-
|lägersmål || salavuoteus
|-
|lägersqwinna || avovaimo, maattu nainen
|-
|lärft || palttina
|-
|lärling, lärgåsse || oppipoika
|-
|läsförhör || kinkerit, lukuset
|-
|läslag || kinkerikunta
|-
|löftesman || takuumies
|-
|lönngraf || "valehauta", tilapäishauta
|-
|lönskaläge|| salavuoteus
|-
|löpeld || kulovalkea
|-
|lösdrifware || irtolainen
|-
|löskåna || irtolaisnainen
|-
|lössdreng || irtolainen
|-
|lösören, lösegendom || irtain omaisuus
|-
|'''M'''||
|-
|macht (hålla wid macht) || kunto, voima (pitää kunnossa)
|-
|manbar || aikuinen, "miehen mitat täyttävä"
|-
|manhaftigh || miehuullinen (upseereista)
|-
|manna minne || miesmuisti
|-
|mansboot || miehensakko, sukukorvaus henkirikoksesta
|-
|manshielp || miestyövoima
|-
|mantalslängdh || henkikirja
|-
|mantalskrifning || henkikirjoitus
|-
|manvuxen || aikuinen
|-
|matlag || ruokakunta
|-
|medarfwa || kanssaperilliset
|-
|medellös || varaton
|-
|medfart (laga medfart) || menettely (vastuu), kohtelu
|-
|medgift || myötäjäiset
|-
|mellangift || väliraha
|-
|menedh || väärä vala
|-
|menlig || haitallinen
|-
|midfastosöndag || puolipaastosunnuntai (4s laskiaisesta)
|-
|mielkande, mjölkande koo || lypsylehmä
|-
|mikaelidagen || mikkelinpäivä, 299
|-
|militia jordebook || sotilasmaakirja
|-
|minderårig || alaikäinen
|-
|missfödd || keskonen, keskenmeno
|-
|missgierning || rikos
|-
|missväxt || kato
|-
|mista || menettää
|-
|mjölkbunke || maitotiinu
|-
|mogen ålder || täysi-ikäisyys
|-
|moras || räme, suometsä
|-
|mortus || kuollut
|-
|mullbete || laiduntaminen ulkopalstalla t yhteismaalla
|-
|muick, mujka || muikku
|-
|muntelig || suullinen
|-
|muta || lahja, lahjus
|-
|myndig || täysivaltainen
|-
|mynt (Koppar mynt, Sölfwer mynt) || raha (kupari-, hopearaha)
|-
|måg, mågh || vävy
|-
|mål, måhl || juttu, asia (oikeudessa)
|-
|mållöös || puhumaton, tajuton
|-
|målsman || edusmies
|-
|målsägare || asianomistaja
|-
|mårmässa tijd || martinmessu, 8 syyskuuta
|-
|mårgongåfwa|| huomenlahja
|-
|märda, mjörda || merta (kalanpyydys)
|-
|mätesman || arviomies
|-
|mökrenkning || neidonloukkaus, -viettely
|-
|mönsterdreng || sotilaspalvelija
|-
|mönstrings rulla || katselmusluettelo
|-
|mörtnät || särkiverkko
|-
|'''N'''||
|-
|nafware || vintilä, käsipora
|-
|nattward || ehtoollinen
|-
|nedrifwa || purkaa, repiä maahan
|-
|nembdeman, nämndeman || lautamies
|-
|Nempnden || lautakunta, "jury"
|-
|nestlidne, nästledne, nestwikne || viimeksi kulunut, viime
|-
|nothus, notha || avioton lapsi
|-
|novo (de novo) || uudestaan
|-
|nyttja, nyttia, niuta || käyttää, nauttia
|-
|Nåde medlen || armonvälineet, ehtoollinen
|-
|nådespredikanten || armonvuodensaarnaaja
|-
|nåt, noth || nuotta
|-
|näfwer, näver || tuohi
|-
|näpst || nuhde, kuritus
|-
|nät, näät || verkko
|-
|nöddöpt || hätäkastettu
|-
|nöga || tyytyväisyys
|-
|nödga || tarvita, olla pakko
|-
|nöt || nauta, lehmä
|-
|'''O'''||
|-
|oachtsamheet || huolimattomuus, varomattomuus
|-
|oaktadt || huolimatta
|-
|obefogad || perusteeton, aiheeton
|-
|obewijslig || toteennäyttämätön
|-
|oblater || ehtoollisleivät
|-
|odrägelig || sietämätön
|-
|oduglig, odugeligh || kelvoton
|-
|odygd || pahanteko
|-
|ofwanbenemte || yllämainittu
|-
|ofärdigh || vaivainen, rampa
|-
|oförmögen || kykenemätön
|-
|oförsörgt || naimaton (tytär)
|-
|ogerningh || pahanteko, rikos
|-
|ojäfvig || jäävitön
|-
|oljud || räyhääminen, meteli
|-
|olofsmässa || olavinmessu, 29/7
|-
|olägenhet || vika, huono puoli, hankaluus
|-
|ombud(sman) || asianajaja, valtuutettu
|-
|omyndig || vajaavaltainen, alaikäinen
|-
|onera || rasite, ulosteot, verot
|-
|optaga, upptaga || ottaa (viljelläkseen, vastuulleen)
|-
|oquedins ordh || haukkumasana
|-
|oqweda || solvata
|-
|oraffhuas || oravannahka, veronahka
|-
|orlofssedel || palvelu-, työtodistus
|-
|oryggelig || peruuttamaton
|-
|oskift (lefwa i bo oskifta) || jakamaton (pesä)
|-
|oskyld || ei-sukulainen (med parterne oskyld)
|-
|oskötzell || huolimattomuus
|-
|osämja || epäsopu
|-
|otucht || haureus
|-
|owetenhet (af o) || ylimuistoisista ajoista
|-
|oäkta, oächta, oä || avioton
|-
|'''P'''||
|-
|parlamentera || riidellä, kiistellä
|-
|palmarum || palmusunnuntai
|-
|parmas || heinämitta (mahtuu neljän sylen köyteen)
|-
|peremes || yhtiömies
|-
|persedlen, pertzeler || (vero)parselit
|-
|piga, pijga || naimaton nainen, piika
|-
|pijge barn || tyttölapsi
|-
|piltebarn || poikalapsi
|-
|Pingsttijden || helluntaiaika
|-
|pipare || pillinsoittaja (sot)
|-
|plichte pallen || mustapenkki, häpeäpenkki (kirkkorangaistus)
|-
|plikta, plichta|| rangaista
|-
|plichta medh kroppen || kärsiä ruumiinrangaistus
|-
|plog, plågh || aura
|-
|ploga || kyntää
|-
|possessor || virkatalon haltija
|-
|possidera || omistaa
|-
|pretendera || väittää (oikeudessa)
|-
|Probst || pappi
|-
|protocoll || pöytäkirja
|-
|pryl || "puhkuri, tuikkuri, kantanaskali", piikki?
|-
|prästera || suorittaa, hoitaa
|-
|pung || kukkaro
|-
|pupill || holhokki
|-
|påbull || populi, tilaton (Karjalassa)
|-
|pålsmässa || 25 tammikuuta
|-
|pålägga || antaa tehtäväksi, määrätä
|-
|påtvinga || pakottaa
|-
|pörte || pirtti
|-
|'''Q'''||
|-
|quamtum juris (in q) || laillisesti, lain voimalla
|-
|quiga || hieho
|-
|quinfolk || naisväki
|-
|quittens || kuittaus
|-
|quittera || antaa kuitti, kuitata
|-
|quota || osuus
|-
|qwarlåtenskap || jäämistö
|-
|qwarntollslängdh || myllytulliluettelo
|-
|qwarstadh || takavarikko
|-
|qwist yxa || vesuri
|-
|qwista || karsia, oksia
|-
|'''R'''||
|-
|rankor || länget
|-
|ransakning || tutkinta, tarkastus
|-
|redig || selväjärkinen
|-
|redbar (mynt, penningar), contant || käteinen (raha)
|-
|refundera || korvata, palauttaa maksu
|-
|relaxera || vapauttaa takavarikosta
|-
|remittera || lykätä, siirtää
|-
|resa, reesa || matka, kerta, lähteä, tulla, mennä
|-
|rest lengdh || rästiluettelo
|-
|restera || olla velkaa, olla jäljellä
|-
|restituera || palauttaa
|-
|ria || riihi
|-
|rijsbijter, risbitare || nuori pukki
|-
|Riksgälds sedlar || valtionvelkasetelit (seteliraha)
|-
|ringa || pieni, vähäinen
|-
|rof land || naurismaa
|-
|roffue, rova || nauris
|-
|roligh || rauhallinen
|-
|rota, rothe || ruotu (sotilas- tai vaivais-)
|-
|rotebonde || ruotuisäntä
|-
|rotefattig || ruotuvaivainen
|-
|roterings längdh || ruodutusluettelo
|-
|rubbad (till sina sinnen) || häiriintynyt (mieleltään)
|-
|rusthållare || ratsutilallinen
|-
|rusttienst || ratsupalvelus
|-
|rustmästare || varusmestari
|-
|ryggning || kaupan peruutus
|-
|ryssja || rysä (kalanpyydys)
|-
|ryttmästare || ratsumestari (ratsuväen komppanianpäällikkö)
|-
|ryttare || ratsumies (raskas ratsuväki)
|-
|råda || saattaa raskaaksi
|-
|rådd (vara rådd) || (olla) raskaana
|-
|rådstuga || raastupa
|-
|rågh || ruis
|-
|rån || rosvo
|-
|råna || ryöstää
|-
|råår och röör || rajamerkit
|-
|råå- och röörshemman || rajapiiritalo (säterin lähellä)
|-
|räfwakrydda || ketunsyötti
|-
|räfwejärn || ketunrauta
|-
|Räknekammaren || Laskukamari (verotilien tarkistus)
|-
|räntta, renta || maavero
|-
|Räntekammaren || Rahakamari (valtionkassa)
|-
|rästransakning || rästitarkastus
|-
|rättmätigh || oikeudenmukainen
|-
|rättsbok || oikeuskirja (vanha maakuntalaki)
|-
|rättwis || oikeudenmukainen
|-
|rödja || uudisviljellä (= nyodla)
|-
|röka, rykia på hemmanet || asua veroautiotilalla
|-
|'''S'''||
|-
|saaköres, sacköris längdh || sakkoluettelo
|-
|sabbathbrått || sapattirikos
|-
|sach, sac, saak || sakko, asia, juttu
|-
|sakfälla || sakottaa
|-
|salig, sahlig, Sal:e, S: || vainaja (autuas)
|-
|salighetsmedlen || armonvälineet, ehtoollinen
|-
|sammaledes || samoin
|-
|sammanaflade barn || yhteiset lapset
|-
|sampth, samt || sekä
|-
|samteliga || kaikki
|-
|samtycke, samtyckio (ja och s) || suostumus
|-
|sannfärdig || todenmukainen
|-
|sedera || luovuttaa
|-
|sedermehra || sittemmin, senjälkeen
|-
|sedhell, zedell || kuitti
|-
|sedwänja || vanha tapa, tapaoikeus
|-
|sele, seldon || silat, valjaat
|-
|senge cleder, säng kläder || vuodevaatteet
|-
|sententiera || antaa päätös, ratkaista
|-
|sepultus (-a) || haudattu
|-
|sequestera || takavarikoida
|-
|sexman || kuudennusmies (kirkon luottamustoimi)
|-
|signerij || loitsiminen
|-
|silver, siölfwer || hopea
|-
|sinnad (vara sinnad) || aikoa
|-
|sinnesrubbad || mieleltään häiriintynyt
|-
|sinneswagh || heikkomielinen
|-
|sinsemillan || keskenään
|-
|sistlidne, sidstledne, sistwekne || viimeksi kulunut, viime
|-
|siukligh || sairaalloinen
|-
|sjelfpantning || omankädenoikeus, omavaltainen haltuunotto
|-
|skafjern || rääkkirauta (karvurin työkalu)
|-
|skallgång || sudenajo
|-
|skambänk || häpeäpenkki
|-
|skanz || skanssi, linnake
|-
|skarprättare || pyöveli
|-
|skarpsäde || terävilja, tähkävilja (ruis, ohra, vehnä)
|-
|skattebonde || verotalonpoika, perintötilan haltija
|-
|skiedha, skeda || tapahtua
|-
|skieggh, skägg || parta
|-
|skifte, skipte || jako
|-
|skifteslag || jakokunta
|-
|skiljebref || erokirja
|-
|skiutzrättare || kyydinjärjestäjä, majatalon pitäjä
|-
|skiäl, skääl || aihe, näyttö
|-
|skiälig, skälig || kohtuullinen, aiheellinen
|-
|skiälla || syyttää, moittia
|-
|skiällöös || aiheeton
|-
|skjutzfärd, skiuszfferdth || kyyditys, hollikyyti
|-
|skogzgången || metsittynyt
|-
|skottpenningar || tapporaha
|-
|skrida || kulkea, liikkua, ryhtyä
|-
|skriftskola || rippikoulu
|-
|skulle (stallskulle) || parvi, vintti, ylinen (tallinparvi)
|-
|skura || pykälä (rajamerkki puussa)
|-
|skwalt qwarn, skvalta || jalkamylly
|-
|skyldeman || (mies)sukulainen
|-
|skyldskap || sukulaisuus
|-
|skylldigh (wara s) || olla velkaa
|-
|skyndesammast || mitä kiireimmin
|-
|skälla || kulkunen, tiuku
|-
|skälsord || haukkumasana
|-
|skära, skiära || sirppi
|-
|skärskåda, skiärskåda || tutkia, ottaa tutkittavaksi
|-
|slagsmål || tappelu
|-
|slik || sellainen, samanlainen
|-
|slip sten || tahkokivi
|-
|slita spö || saada raippoja
|-
|sluut extract || (loppu)yhteenveto
|-
|smed || seppä
|-
|smedje tång || sepänpihdit
|-
|smidige redskap || sepänkalut
|-
|smittosam (siuka) || tarttuva (tauti)
|-
|skarpskyttare || tarkk'ampuja
|-
|skräddare || räätäli
|-
|slachta || teurastaa
|-
|snatteri || näpistys
|-
|socken, sokn, sochen || pitäjä
|-
|sochnestämma || pitäjänkokous
|-
|sonalåtten || pojan osa (perinnöstä)
|-
|soutinera || ylläpitää
|-
|spade || lapio
|-
|spannemål || vilja
|-
|spannmålspiga, -torpare || muonapiika, -torppari
|-
|spinna || kehrätä
|-
|spinråck, spinn rock || rukki
|-
|spira || honkapuu (korkea, oksaton arvopuu)
|-
|spjut || keihäs
|-
|spådom || noituus
|-
|spålträd || kääminpuut
|-
|spånad || kehruut
|-
|spädbarn || pikkulapsi
|-
|spö || raippa
|-
|spögubbe || unilukkari, suntio
|-
|spörja || tiedustella
|-
|stack || auma
|-
|stadfästa (medh eedh) || vahvistaa (valalla)
|-
|stadga || asetus, säädös
|-
|stadigt och fast || pysyvä, kiinteä
|-
|staffansmässodagen || tapaninpäivä
|-
|stegla || teilata
|-
|stenhacka || kivihakku
|-
|stenpassion || munuaiskivi, eturauhasen liikakasvu
|-
|sterbhus || kuolinpesä
|-
|stickfluss || tulehdusyskä
|-
|stiuf sohn, styfson || poikapuoli
|-
|stock || jalkapuu, tukki
|-
|stockskog || tukkimetsä
|-
|sto, stoodh || tamma
|-
|stomm || kantatila
|-
|strykbänk || silityspöytä
|-
|strykjärn || silitysrauta
|-
|studsare || tussari (ase)
|-
|stut || mullikka, nuori härkä
|-
|städsel || pesti
|-
|städsla || pestata
|-
|stållig || typerä
|-
|städ || alasin
|-
|stöld || varkaus
|-
|stöld med inbrott || murtovarkaus
|-
|succedera || tulla tilalle, seurata
|-
|successor || seuraaja, seuraava haltija
|-
|succumbera || hävitä (oikeusjuttu)
|-
|sund noth || salminuotta
|-
|supplication || anomus(kirjelmä)
|-
|syn, syyn || katselmus
|-
|syssling || pikkuserkku
|-
|sytinghs son || syytinkipoika, ottopoika
|-
|syting || syytinki
|-
|sytningshjon || syytinkiläinen
|-
|swin, suijn || sika
|-
|swagsynt || huononäköinen
|-
|swarande || vastaaja
|-
|swarsgod || takaajaksi kelpaava
|-
|swarslösa || vastaajan poisjäänti
|-
|sweda || kipu, särky
|-
|swede, swidie || kaski
|-
|swentienare || palkattu ratsumies
|-
|swåger || lanko
|-
|swårmodighet || masennus, raskasmielisyys
|-
|swägerska || käly
|-
|swärmoder, swära || anoppi
|-
|swärfader || appi
|-
|såfwa/ståfwa, såf || saavi
|-
|sågdreng, sågkarl || sahatyöläinen
|-
|såramåla balken (medh wilia) || (tahto)haavain kaari
|-
|sålunda || siten, siis
|-
|säde, sädh, sådd || kylvö
|-
|sämja || sovinto, yksimielisyys
|-
|sämjodelning || sovintojako
|-
|sämbre, sämre || huonompi
|-
|sääf || kaisla
|-
|särk || naisen paita
|-
|sölfskedh || hopealusikka
|-
|söndrig || rikkinäinen
|-
|sörpmaskin || silppukone
|-
|'''T'''||
|-
|teegh, teg || maakappale
|-
|thomasmässo tijden || tuomasmessun aika (2112)
|-
|tidelag || eläimeen sekaantuminen
|-
|tienare || palkattu ratsumies
|-
|tiendhe, tijonde || kymmenyskunta
|-
|tillfalla || tulla osaksi
|-
|tillfoga || liittää, lisätä
|-
|tillfullo || täysin
|-
|tillförrene, tillförende || aiemmin
|-
|tillgöra || suorittaa (sakko)
|-
|tillkomma, tillhöra || kuulua jllkn
|-
|tillkännagifwa || antaa tiedoksi
|-
|tillmäle || solvaus
|-
|tillskynda || aiheuttaa
|-
|tillspora || tiedustella
|-
|tillstå || myöntää, tunnustaa
|-
|tillstånd || suostumus
|-
|tillstädes || paikalla
|-
|tillwälla || vallata, ottaa haltuunsa (väkivalloin)
|-
|tillägna sig || omia, ottaa haltuunsa, väittää omakseen
|-
|tiggare || kerjäläinen
|-
|tijmad (en vecka efter Påsk t) || jhnkn aikaan tapahtunut
|-
|tijondelengdh || kymmenysluettelo
|-
|tina || tiinu
|-
|ting || käräjät
|-
|tingest || kalu, kapine
|-
|tingmåla balken || käräjäkaari
|-
|tiuffua balken || varkauden kaari
|-
|tjenlig || kelpaava, käyttökelpoinen
|-
|tjenstehjon || palvelusväki
|-
|tjufnad, tiufnadh || varkaus
|-
|tjänstepiga, tienstepiga || palveluspiika
|-
|tolag || tuonti/vientivero, tulli
|-
|tolman, tolfman || lautamies
|-
|tourwis || vuorotellen
|-
|traktament || kestitys, ruokaraha
|-
|trenne || kolme
|-
|tresko, tredskodom || niskoittelu
|-
|trolldom, trulldom || noituus
|-
|trolofning || (virallinen) kihlaus
|-
|troskachtigh || niskuroiva
|-
|trowärdig || luotettava
|-
|trumslagare || rummuttaja (sot)
|-
|trumpetare || torvensoittaja (sot)
|-
|trångzmål || ahdinko, hätä
|-
|tråssdreng || kuormarenki (sot)
|-
|trä sorter, trädredskap || puukapineet
|-
|träd kärill || puuastiat
|-
|träde (ligga i t) || kesanto
|-
|träda i gifte || avioitua
|-
|träl || orja
|-
|träta || riidellä, riita
|-
|trätesjordh || riitamaa
|-
|tröja || pikkutakki
|-
|tröska || puida
|-
|tubba || houkutella, yllyttää
|-
|tukthus || naisten rangaistustyölaitos
|-
|twenne, tvänne || kaksi
|-
|twistmål || riita-asia
|-
|twåskifte, treskifte || kaksi-, kolmivuoroviljely
|-
|tå || = då
|-
|töm || ohjas
|-
|'''U'''||
|-
|ullwantar, yllewantar || lapaset, kintaat
|-
|undanhålla || kätkeä
|-
|undantagandes || paitsi
|-
|underdraga || vetäytyä, kieltäytyä
|-
|underdånigheet || alamaisuus, nöyryys
|-
|underkasta || hylätä (vaatimus t syytös)
|-
|underlyda || kuulua jnkn alaisuuteen
|-
|undersfkrefne || allekirjoittanut
|-
|undgå || välttyä
|-
|undsejelse, unsejelse || kirous, noituus
|-
|ungkarl || poikamies
|-
|uppbud, opbudh || lainhuuto
|-
|uppbörd, opbördh || veronkanto
|-
|uppbördskrifware || kantokirjuri
|-
|uppenbara || paljastaa, tuoda julki
|-
|uppenbar kyrkoplikt || julkinen kirkkorangaistus, julkirippi
|-
|uppförande || käytös
|-
|upphäfwa || kumota, purkaa, luopua (kanteesta)
|-
|upplysa || kuuluttaa, tuoda julki
|-
|upskiuta || lykätä, siirtää
|-
|upskoft || lykkäys, viivytys
|-
|uppsåteligen || tahallaan, vakain tuumin
|-
|uraktlåta || lyödä laimin
|-
|urarfwa || luopua perinnöstä
|-
|urminnes (häfd, niutande) || ylimuistoinen (omistus, nautinta)
|-
|urskulda || osoittaa syyttömäksi
|-
|urtima ting || ylimääräiset käräjät
|-
|uslinge || surkimus, kurja raukka
|-
|utforska || tutkia
|-
|uthfattigh || rutiköyhä
|-
|uthgammal || ikivanha
|-
|utgöra, uthgiöra || suorittaa
|-
|utmäta || ulosmitata
|-
|utredning || selvitys, selostus
|-
|utsäde, vthsedhe || kylvö
|-
|utskrivnings längdh || väenottoluettelo
|-
|utslag, uthslag || oikeuden päätös
|-
|utsliten || loppuunkulunut
|-
|utstaka || paaluttaa
|-
|utägor, uthägor || ulkopalstat
|-
|'''W'''||
|-
|waccinerad || rokotettu
|-
|wackor (hålla wackor) || kemut, juomingit
|-
|wade, waadh || veto, vetoomus
|-
|wadhpenningar || vetoraha, vetoomusmaksu
|-
|wahnmechtigh || voimaton, huonokuntoinen
|-
|walack || ruuna
|-
|wall (gå wall) || paimentaa, olla paimenessa
|-
|wallpiga (-flicka, -gåsse) || paimenpiika (-tyttö, -poika)
|-
|walmar || sarka (kangas)
|-
|wanartig || pahantapainen
|-
|wandel (lefnad) || elämä, "vaellus" (mainetod)
|-
|wanför || raajarikko, kykenemätön
|-
|wansinnig || mielisairas
|-
|wapa || peitto, vaippa
|-
|warachtigh || vakinainen, pysyvä
|-
|wargeringskarl || reservisotamies
|-
|wederbörande || asianosaiset
|-
|wederdelsman || vastapuoli
|-
|wederlagshemman || vaihto-, korviketila
|-
|wedeträä || halko, polttopuu
|-
|wederhäftig || vastuu- luottokelpoinen
|-
|weeka, wika (från retten) || jäädä saapumatta (oikeuteen), kieltäytyä
|-
|wenerisk smitta, siuka || sukupuolitauti
|-
|werificationsbok || tositekirja
|-
|werificiera || todentaa
|-
|wetterligen, witterligen || tiettävästi
|-
|wettia, weeta || tietää, kokea pyydyksiä
|-
|victualie pertzeler || ruokatavarat
|-
|wide, vide (infra, supra) || katso (alempaa, ylempää)
|-
|widmakthålla || pitää kunnossa
|-
|widrig || päinvastainen
|-
|widskepelse || taikausko, loitsu
|-
|wildiuren || pedot
|-
|wistelse || oleskelu
|-
|wisthuus || aitta, ulkovarasto
|-
|witsorda || todistaa (henkilön luotettavuus)
|-
|wittna || todistaa (tapahtuma, sopimus)
|-
|wittne, wetne || todistaja
|-
|wittring, afwittring || jako, ositus
|-
|wite || uhkasakko
|-
|wåde || tapaturma
|-
|wådeld || tulipalo
|-
|wådeligen || tapaturmaisesti
|-
|wålde, velle || väkivalta, väkisin otto
|-
|wåldgifwa || valtuuttaa, antaa päätösvalta
|-
|wåldsam || väkivaltainen
|-
|wåldzwerkan, våldgerning | väkivalta
|-
|wålla || aiheuttaa
|-
|wållande || tuottamus
|-
|wårdslös || huolimaton, leväperäinen
|-
|wåto (i wåto och torro) || vesialue (vesi- ja maa-alueet)
|-
|wädja, wedia || vedota (tuomiosta)
|-
|wädur || kauris
|-
|wäfsked || pirta
|-
|wägkåst påse/kista|| eväspussi/-rasia
|-
|wägnar (å/på ngns wägnar) || puolesta
|-
|wählborne || jalosukuinen
|-
|wählfångne || laillisesti saatu
|-
|wählförståndig || hyväymmärryksinen (hallintovirkamiehistä)
|-
|wähllärde || oppinut (papistosta)
|-
|wärd || isäntä
|-
|wärdelig || oikea, todellinen
|-
|wärdering || arviointi
|-
|wärdinna || emäntä
|-
|wärja || miekka; puolustautua, torjua
|-
|wärjaklinga || miekanterä
|-
|wärjomålsed || puhdistusvala
|-
|wärkelig || todellinen
|-
|wärnlös || turvaton
|-
|'''Y'''||
|-
|ynckelig || surkea, säälittävä
|-
|yrka || ajaa asiaa, vaatia, toimia
|-
|yxa || kirves
|-
|yttersta (på sitt y) || viimeinen (viimeisillään)
|-
|'''Z'''||
|-
|zerzeant || kersantti
|-
|'''Å'''||
|-
|åberopa || kutsua todistajaksi
|-
|åbo(e), beboo || tilan haltija, asuttaja
|-
|åbyggnaden || rakennukset
|-
|årder || sorkka-aura, pystyaura
|-
|årdrebillar || auran vantaat, kynnet
|-
|årliga laga utskuld || vuotuinen päävero
|-
|års tienst || vuosipalvelus (piika t renki)
|-
|åska || kysyä, pyytää
|-
|åtaga sig || ottaa hoitaakseen, vastuulleen
|-
|åtgärd || toimenpide
|-
|åtnödga || tyytyä
|-
|åtskilliga || erilaisia, eri
|-
|'''Ä'''||
|-
|ächta, taga til ächta, äkta || naida
|-
|äfwenledes || samoin
|-
|äfventyrisk kortspel || uhkapeli, rahapeli
|-
|älskog || rakastelu
|-
|ängh, eng (mon ängier) || niitty
|-
|änka, enckia || leski
|-
|ärbar || kunniallinen
|-
|ässja || ahjo
|-
|ättioböther || vahingonkorvaus
|-
|'''Ö'''||
|-
|öde, ödhe || autio
|-
|ödeslängdh || autioluettelo
|-
|ödmjukast || nöyrimmin (anomuksissa)
|-
|öflig || tavanomainen, -mukainen
|-
|öfuerfalla || käydän kimppuun
|-
|öfverläggning || harkinta
|-
|öfwerwäga || harkita
|-
|öhl || olut
|-
|ömdga || sääliä
|-
|ömsesidig || molemminpuolinen
|-
|örtig || äyrityinen (raha)
|-
|örpust, örfil || korvapuusti
|-
|öfwerflödsförordning || ylellisyysasetus
|}

Fraaseja

2010-06-06T18:57:41Z

EevaH:

=Yleistä=

==Oikeushallinnon arkistot==

Alin oikeusaste oli maaseudulla '''kihlakunnanoikeus''', kaupungeissa '''raastuvanoikeus'''.
Maa oli jaettu tuomiokuntiin ja nämä puolestaan käräjäkuntiin, joissa kussakin
pidettiin aluksi kolmet, myöhemmin kahdet käräjät vuosittain. Käräjäkunnan alue
saattoi vaihdella, mm. 1600-luvulla pidettiin läänitetyillä alueilla ns.
rälssikäräjiä. Pitäjien kuulumisesta tuomiokuntiin on luettelo täällä:
[http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm]

Käräjäkirjuri merkitsi kunkin jutun käsittelyn ja päätöksen tarkoin tuomiokirjaan.
1700-luvulta lähtien on tuomiokirjat jaettu kahteen osaan:
*Varsinaiset asiat eli rikos- ja riita-asiat
*Ilmoitusasiat, jotka käsittivät lainhuudot, kiinnitykset, holhoukset sekä avioehdot.

Omana sarjanaan alioikeuksien arkistoissa ovat perukirjat, jotka ovat arvokkaita
ja usein korvaamattomia lähteitä sukututkijalle. Aatelin perukirjat talletettiin
hovioikeuksien arkistoihin.

'''Laamanninoikeus''' oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1400-luvulta lähtien aina
vuoteen 1868. 1600-luvulla laamannikuntia oli kolme: Etelä-Suomen, Pohjois-Suomen
(rajana Aurajoki) sekä Karjalan laamannikunta, joka käsitti itäisen Suomen
Itä-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Periaatteessa laamanninkäräjät oli
alioikeuksista seuraava oikeusaste. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa
maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muista vedottiin suoraan hovioikeuteen.

Ensimmäinen '''hovioikeus''' perustettiin Tukholmaan 1614 ja Suomeen kohta sen jälkeen
1623 Turun hovioikeus. Vaasan hovioikeus perustettiin 1775 ja se käsitti Suomen
keski- ja pohjoisosan. Itä- ja kaakkois-Suomen alueen kattava Viipurin hovioikeus
perustettiin 1839. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten
toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu
alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos
rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö.
Hovioikeuteen saattoi tuomioon tyytymätön asianosainen vedota ja aatelisten jutut,
samoin kuin mm. maanpetosjutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.

'''Maanjako-oikeudet''' perustettiin 1776 selvittämään isostajaosta johtuneita riitaisuuksia
ja niiden tuomiokirjoja on tallella vuodesta 1782 alkaen. Suurimmissa kaupungeissa käsitteli '''kämnerioikeus''' pienet riita-asiat.

Tuomiokirjoja on arkistoissa tallella vaihtelevasti. 1500-luvun säilyneitä
tuomiokirjoja on translitteroitu ja painettu sarjassa ''Suomen vanhimmat tuomiokirjat''.
Turun hovioikeuden asiakirjat tuhoutuivat suurelta osin Turun palossa 1827, samoin
kuin Ahvenanmaan, Suur-Savon ja Sääksmäen kihlakunnanoikeuksien renovoidut pöytäkirjat. Koska Turun hovioikeuden yksi tehtävä oli tarkistaa ja puhtaaksikirjoittaa maakunnista
niille lähetetyt tuomiokirjat, on näitä renovoituja tuomiokirjoja säilynyt useimmista tuomiokunnista jo vuodesta 1623 lähtien. Vanhimmat säilyneet laamanninoikeuksien asiakirjat ovat 1600-luvun alusta.

Alkuperäiset alioikeuksien ja hovioikeuksien asiakirjat talletetaan alueen maakunta-arkistossa,
renovoidut tuomiokirjat Kansallisarkistossa. Vanhimpia tuomiokirjoja on mikrofilmattu ja osa näistä on digitoitu tai ollaan digitoimassa KA:n tai SSHY:n digitaaliarkistoihin.

Renovoidut tuomiokirjat ovat helppolukuisempia kuin alkuperäiset, joissa on usein paljon yliviivauksia ja lisäyksiä rivien väleihin ja marginaaleihin. Toisaalta alkuperäiset tuomiokirjat ovat täydellisempiä, koska esim. liitteet ja hovioikeuteen alistetut jutut puuttuvat renovoiduista, jälkimmäisistä on pykälän kohdalla vain merkintä ''hemställd.''

Hakemistoja, luetteloita ja kortistoja on laadittu joihinkin tuomio- ja
perukirjasarjoihin. Savon tuomiokirjat Ruotsin ajalta on skannattu tarkoituksena laatia niihin
kattava henkilöhakemisto ja työhön kaivataan puuhamiehiä, lisää asiasta täällä:
[http://jarjestot.varkaudenseutu.fi/jarjestot/harrastekerhot/varkauden_seudun_sukututkijat_ry/henkilohakemisto_savon_tuomiokirjoihin/]

Hyvä artikkeli tuomiokirjojen käytöstä sukututkimuksessa täällä [http://www.genealogia.fi/genos/61/61_49.htm]

==Kristoffer-kuninkaan maanlaki==

Voimassa 1400-luvulta vuoteen 1734.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/]

===Lakikaaret===

*'''Konunga Balken''' - kuninkaan kaari
*'''Giftermåla Balken''' - naimakaari
*'''Erfda Balken''' - perintökaari
*'''Jorda Balken''' - maakaari
*'''Byggninga Balken''' - rakennuskaari
*'''Kiöpemåla Balken''' - kauppakaari
*'''Tingzmåla Balken''' (Rådhstugu Balken) - käräjäkaari
*'''Edzöre Balken''' - rauhanvalan kaari
*'''Högmåla Balken''' - korkeimpain syiden kaari
*'''Såramåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)haavain kaari
*'''Dråpmåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)tapon kaari
*'''Tiuffua Balken''' - varkauden kaari

==Vuoden 1734 valtakunnan laki==

Voimassa vuodesta 1735 lähtien. Lain viimeiset jäänteet kumottu 1991.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/]

===Lakikaaret===

*'''Giftermålsbalken''' - Naimisen Caari
*'''Ärvda Balken''' - Perindö Caari
*'''Jorda Balken''' - Maan Caari
*'''Byggninga Balken''' - Rakennus Caari
*'''Handelsbalken''' - Cauppa Caari
*'''Missgärnings Balken''' - Pahategon Caari
*'''Straff Balken''' - Rangaistus Caari
*'''Rättegångs Balken''' - Oikeudenkäymisen Caari*

==Rikosnimikkeitä==

*'''swarslösan (stembninghz försittiande''') - vastaajan poisjäänti oikeudesta
*'''oliudh''' - käräjämeteli, oikeudenhäirintä
*'''doomsqwällning''' - tuomion moitinta
*'''tresko, tredskodom''' - niskottelu
*'''åwerkan''' - viljely toisen maalla, luvaton nautinta
*'''wåldzwerkan''' - väkivaltainen nautinta
*'''fylleri''' - juopumus
*'''slagsmål''' - tappelu
**'''blonadh, blåna''' - mustelma
**'''blodhsåår''' - verihaava
**'''hufwudhsåår''' - päähaava
**'''håårluggning/håårdragning''' - tukasta kiskominen
**'''kula (i hufwudet)''' - kuhmu (päässä)
*'''dråp''' - tappo
*'''barnamord''' - lapsenmurha
*'''dödswållande''' - kuolemantuottamus
*'''mökrenkning''' - neidonloukkaus
*'''lägersmål, lönskaläge''' - salavuoteus
*'''hoor''' - aviorikos
*'''oqwedinsord''' - haukkuminen, nimittely
*'''leppegeld''' - panettelu, herjaus
*'''trolldom''' - noituus
*'''tiufnadh, tjufueri, stöld''' - varkaus
*'''stöld med inbrott''' - murtovarkaus
*'''snatteri''' - näpistys
*'''seqwesterbrått''' - takavarikkorikos
*'''sabbatsbrott''' - sapatin rikkominen

==Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa==

*<font color="blue">Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka</font> - Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)

*<font color="blue">Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M.</font> - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä

*<font color="blue">Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan

*<font color="blue">Pålägges för:ne at jemka och deela emillan</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)

*<font color="blue">Nembdes för:ne at utmäta af N.N.</font> - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä

*<font color="blue">och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen</font> - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista

*<font color="blue">Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer</font> - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on

*<font color="blue">Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen)</font> - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)

*<font color="blue">Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer</font> - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...

*<font color="blue">Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att</font> - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että

*<font color="blue">Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ...</font> - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat N.N, M.M, ...

*<font color="blue">hwilke hafuer synt och ransakat</font> - jotka ovat suorittaneet katselmuksen

*<font color="blue">huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan</font> - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold</font> - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan

*<font color="blue">Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden</font> - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille

*<font color="blue">af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne</font> - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta

*<font color="blue">med sin/dess hustrus ja och samtyckie</font> - vaimonsa suostumuksella

*<font color="blue">hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte</font> - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusjaon

*<font color="blue">här till swaradhe</font> - tähän vastasi

*<font color="blue">det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde</font> - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää

*<font color="blue">medh föregången Eedh å Lagbook</font> - vannottuaan valan lakikirjalla

*<font color="blue">witnade i sanning wara</font> - todisti oikeaksi

*<font color="blue">detta wåldgafz Nempnden</font> - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)

*<font color="blue">å ferske gerning och flygande foot</font> - itse teosta (pakenemasta) tavattuna

*<font color="blue">föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh</font> - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella

*<font color="blue">effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille</font> - koska ei kumpikaan osapuoli halunnut vedota minuun tai lautakuntaan

*<font color="blue">effter sådan bekennelser / sådane skääll</font> - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella

*<font color="blue">effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe</font> - lautakunnan todistuksen ja harkinnan perusteella

*<font color="blue">eptter 12 Men Ransakan</font> - 12 miehen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter yy Capitell i ZZ balken</font> - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella

*<font color="blue">dömmes N.N:s klagan skiällöös</font> - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi

*<font color="blue">dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr</font> - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu

*<font color="blue">dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas</font> - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi

*<font color="blue">at niuta, bruka och behålla</font> - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi

*<font color="blue">där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr</font> - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa

*<font color="blue">wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt</font> - 3 markan sakon uhalla kullekin kihlakunnan tuomion moitinnasta

==[[Tuomio- ja perunkirjasanastoa]]==

[[Luokka:Tuomiokirjat]]

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-06-06T09:42:09Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809

Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten<br>
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden pankkotaalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan. Laukaa 17 marraskuuta 1809
Heikki Laurinpoika Haapamäki

Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko<br>
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Turun hovioikeus, Uudenmaan ja Hämeen lääni 1669, alistetut jutut

2010-06-06T09:39:17Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9731&pnum=291 | täällä:]

===Juttu 1===
'''Status Causarum'''<br>
Jören Jörensson i Hangaila angifwen att hafwa sin Fader Jöran Pålsson ibm slagit, och
bannat, men ähr wid ofwanbe:de Sochns Tingställe derföre frijkändh.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Yrjö Yrjönpojan Hankailasta? on ilmiannettu lyöneen ja kironneen isäänsä Yrjö Paavonpoikaa samoin (= samasta paikasta), mutta on yllämainitun pitäjän käräjillä siitä vapautettu.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Om Kongl. Rätt låtha der widh förblifwa.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Jääköön asia Kuninkaallisessa oikeudessa sillensä (?)</div>
===Juttu 2===
'''Status Causarum'''<br>
Henrich Anderson Pujanen, angifwen af sin hufwud swaga broder Peer, att hafwa honom och
hans barn förtrollat, ähr för samma grofwa tillmält, widh Wijtasari Sochns Tingstelle
frijkändt och Peers förseende förbijgångit.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Heikki Antinpoika Pujasen on hänen heikkopäinen veljensä Pekka ilmiantanut noituneen hänet ja hänen lapsensa, Viitasaaren käräjillä on hänet tästä karkeasta soimauksesta vapautettu ja Pekan väite jätetty huomiotta.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Häradzdoomen approberas
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Kihlakunnan oikeuden tuomio hyväksytään</div>
===Juttu 3===
'''Status Causarum'''<br>
Walborgh Erich dotter ifrån Rusutjärfwi, för barnamordh Resolverat uthi den Kongl:
Rätt, att mista Lijfwet; förrymbdt sitt fängelse och under förrymmandet, ähr drunknat
uthi Helsingfors åå, hwarest hennes kropp ligger.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Valpuri Eerikintytär Rusutjärveltä, joka on lapsenmurhasta Kuninkaallisen oikeuden päätöksellä määrätty menettämään henkensä; on karannut vankilastaan ja pakomatkalla hukkunut Helsingin jokeen, jossa hänen ruumiinsa makaa.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Walborgh Erichzdotters döda kropp skall af skarprättaren, uthi någon Mårass eller Kärr
nedgrafwas.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Pyövelin tulee haudata Valpuri Eerikintyttären kuollut ruumis johonkin suohon.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Turun hovioikeus, Uudenmaan ja Hämeen lääni 1669, alistetut jutut

2010-06-06T09:38:20Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9731&pnum=291 | täällä:]

===Juttu 1===
'''Status Causarum'''<br>
Jören Jörensson i Hangaila angifwen att hafwa sin Fader Jöran Pålsson ibm slagit, och
bannat, men ähr wid ofwanbe:de Sochns Tingställe derföre frijkändh.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Yrjö Yrjönpojan Hankailasta? on ilmiannettu lyöneen ja kironneen isäänsä Yrjö Paavonpoikaa samoin (= samasta paikasta), mutta on yllämainitun pitäjän käräjillä siitä vapautettu.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Om Kongl. Rätt låtha der widh förblifwa.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Jääköön asia Kuninkaallisessa oikeudessa sillensä (?)</div>
===Juttu 2===
'''Status Causarum'''<br>
Henrich Anderson Pujanen, angifwen af sin hufwud swaga broder Peer, att hafwa honom och
hans barn förtrollat, ähr för samma grofwa tillmält, widh Wijtasari Sochns Tingstelle
frijkändt och Peers förseende förbijgångit.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Heikki Antinpoika Pujasen on hänen heikkopäinen veljensä Pekka ilmiantanut noituneen hänet ja hänen lapsensa, Viitasaaren käräjillä on hänet tästä karkeasta soimauksesta vapautettu ja Pekan väite jätetty huomiotta.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Häradzdoomen approberas
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Kihlakunnan oikeuden tuomio hyväksytään</div>
===Juttu 3===
'''Status Causarum'''<br>
Walborgh Erich dotter ifrån Rusutjärfwi, för barnamordh Resolverat uthi den Kongl:
Rätt, att mista Lijfwet; förrymbdt sitt fängelse och under förrymmandet, ähr drunknat
uthi Helsingfors åå, hwarest hennes kropp ligger.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Valpuri Erkintytär Rusutjärveltä, joka on lapsenmurhasta Kuninkaallisen oikeuden päätöksellä määrätty menettämään henkensä; on karannut vankilastaan ja pakomatkalla hukkunut Helsingin jokeen, jossa hänen ruumiinsa makaa.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Walborgh Erichzdotters döda kropp skall af skarprättaren, uthi någon Mårass eller Kärr
nedgrafwas.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Pyövelin tulee haudata Valpuri Erkintyttären kuollut ruumis johonkin suohon.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-06-04T20:14:22Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Perintötilan tai sen osan omistuksen siirto vaati kolme lainhuutoa, joista ensimmäinen
kuulutettiin kaikissa kihlakunnan kirkoissa. Myöhempinä aikoina on hakemuksissa myös
myyjän, perittävän tai lahjoittajan sukuselvitys sekä selvitys hänen saannostaan tilaan
ja tilan perintöluonnosta. Tarkoituksena oli estää sukumaan siirtyminen pois suvusta
ja sukulaisilla oli sukulunastusoikeus. Kruununtilojen siirtoja ei käsitelty oikeudessa,
vaan niiden hallintaoikeus vahvistettiin lääninkansliassa.

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766<br>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Tarvittavan työväen puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan Jaakon ja minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766

Matti Matinpoika Vesijärvi Jaakko Mikonpoika Jänte Nilakasta<br>
Todistajat P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan Husilahdesta (?)<br>
Pyynnöstä laatinut Carl Torst; Burgman<br>
</div>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-06-04T20:00:50Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1600-luvun käräjäkirjurin tajunnanvirtatekniikkaa: Kappaleet ovat yhtä lausetta ja se,
kehen hän-sana milloinkin viittaa, on lukijan arvattava, etenkin käännöksessä, jossa
han/hon -ero katoaa. Käännöksen surkea suomenkieli johtuu siitä, että siinä on pyritty
säilyttämään jonkunlainen yhteys alkuperäistekstiin.

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half RixDr, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta kylvöstään ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi: Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain sattuu tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Rasanen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 markkaa rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Pekka Kulliainen ja ahkerasti kehoitettiin tunnustamaan totuus siitä, mitä Pekka Kekkonen oli hänelle viimeisillään tunnustanut, siitä mitä edellä on kerrottu poikien valituksessa, joka valan vannottuaan todisti, että hänelle tuli kutsu, minkä vuoksi hän meni sinne, ja hänen sinne tultuaan ei hän voinut enää puhua, vaan osoitti kädellään Rasalaan päin, silloin Paavo sanoi hänen tarkoittavan Rasalaa, että he ovat hänet noituneet, että hän kuolisi, Mutta hän ei itse voinut puhua sanaakaan, vaan kun Kulliainen ojensi hänelle kätensä ja pyysi anteeksi, puristi hän kättä, muuta hän ei tiennyt kirouksesta tai noituudesta.

Jalosyntyinen Carl Hastfer ja junkkeri Johan Borenau todistivat, että Herra Jöran oli pyytänyt heitä, koska hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua käräjille, että he sanoisivat, että sikäli kuin hän ymmärsi Pekka Kekkosta, kun hän antoi tälle korkea-arvoisen sakramentin, oli tämä sanonut; Jumala minua armahtakoon, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan, muuta hän ei voinut ymmärtää.</div>

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Otettiin esiin laamannin lautamies Paavo Lampinen, joka otti Jumalansa avukseen, että hän oli kysynyt Risto Lampiselta, joka useasti asuu hänen luonaan, kahdenkesken, mitä hän tietää ja on kuullut samaisen Kekkosen äkillisestä kuolemasta, jolloin hän vastasi, että samana päivänä kuin hän sairastui, oli Kekkonen sanonut Ristolle, jos venäläinen on noitunut minut ja jos tästä tulen paremmaksi, perään kyllä sitä asiaa käräjillä, ja sanoi ettei hän ollut maininnut Rasasta, mutta sen sanottuaan Risto meni pois, muuta ei Risto osannut todistaa, joka ei nyt ole käsillä vaan poissa.<br>
Kutsuttiin sisään Pekka Rasanen ja Kekkosen valitus esitettiin hänelle kehoittaen häntä tunnustamaan totuus, onko hän vaimoineen ja lapsineen ollut tekemisissä Kekkosen noitumisen kanssa? Siihen Pekka Rasanen vastasi, ettei hän ikinä tiedä mistään noituudesta muuta kuin hänen kuolemansa, mutta siihen aikaan kun täällä oli käräjät, sanoi vain, että kun hänen poikansa ja vävynsä Paavo menivät noutamaan venäläistä, oli hän pyytänyt, että he antaisivat tämän katsoa hänen satonsa perään, siitä asiasta oli hänen tahtonsa ja käskynsä, mutta muusta hän ei tiennyt, sanoen että hänen vaimonsa ja lapsensa kieltävät antaneensa noitua Kekkosen. </div>

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre Åhr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades honom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Kutsuttiin sisään Pekka Pekanpoika Rasanen, joka tunnusti, että he olivat tuoneet venäläiselle kaikenlaista viljaa, jota he olivat kylväneet ja sitten (tämä oli) heittänyt nappuloitaan ja pieniä (englar?) ja pyytänyt heidän tuomaan samaa viljaa ja sekoittamaan sen toisen viljan joukkoon ja sitten hankkimaan toista viljaa, sillä he olivat pyytäneet häneltä, että se saisi pahan palkinnon, joka oli turmellut heidän satonsa. Muuta hän ei sanonut tietävänsä (...?) ja antamaan hänelle siitä 7 markkaa.<br>
Kutsuttiin sisään nuorin poika Reko Pekanpoika, joka on 20-vuotias ja tunnusti kehoitettuna, että he antoivat venäläiselle 1 markan siitä, että hän laittaisi niin, että heidän satonsa paranisi, sillä kuten myös lautamiehet sanoivat, muutamana vuonna oli vilja kasvanut niin ettei tähkissä ole ollut sisusta ja sitten kun Paavo oli mennyt ulos, antoivat venäläiselle 3 markkaa, että hän noituisi surkean kuoleman sille, joka oli tuottanut tuon onnettomuuden heidän sadolleen, jonka venäläinen oli luvannut, kysyttiin häneltä uudestaan, olivatko he käskeneet aiheuttamaan surkean kuoleman sille, joka oli tärvellyt heidän viljansa? Tämän hän myönsi useita kertoja, mutta kielsi heidän puhuneen Kekkosesta, vielä vähemmän pyytäneet venäläiseltä hänestä mitään. </div/>

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade hon sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Kutsuttiin sisään äiti Kirsti Tarkiatar, jonka kehoitettiin tunnustamaan totuus, erityisesti nuorimman poikansa todistuksesta. Siihen hän vastasi, että vaikka hän oli pyytänyt venäläisen noitumaan sen, joka on taikonut hänen satonsa, ei mitään vahinkoa ollut tapahtunut. Mitä Kekkoseen tulee, kielsi hän puhuneensa tästä mitään venäläiselle.<br>
Kysyttiin mikä tuon venäläisen nimi oli, missä hän asuu ja oleskelee? Siihen vastasivat lautamiehet, että hän asuu kolme peninkulmaa suur-Sortavalan tällä puolen "Caka Nemi"n kylässä ja on nimeltään Håtta Matti. Edelleen sanoivat lautamiehet, että sitten kun Kekkonen oli heittänyt henkensä, hävisi turvotus tunnissa ja silmät painuivat taas paikoilleen ja hän tuli samanlaiseksi kuin terveenä ollessaan. Samoin he sanoivat, että Rasasen vaimon ja Kekkosen välillä vallitsi suuri epäsopu.<br>
Tämä juttu lykätään venäläisen tuloon tai jos hänet muutoin saadaan kiinni ja maaherralle ilmoitetaan, että hänet tulee ottaa kiinni.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Tuomio- ja perunkirjasanastoa

2010-06-03T06:03:52Z

EevaH:

{|
|'''A''' ||
|-
|achta, taga i acht || ottaa huomioon, noudattaa
|-
|actor || syyttäjä
|-
|afbön || anteeksipyyntö
|-
|afhandling || (oikeus)toimi, asiakirja
|-
|afkastning || sato, tuotto
|-
|afkomling || jälkeläinen
|-
|afkortning || lyhennys, vähennys
|-
|afkortningslängdh || lyhennysluettelo (vajaista verotuloista)
|-
|aflifua || ottaa hengiltä, tappaa, teloittaa
|-
|aflidne, afledne (med döden a) || kuollut
|-
|aflingejord, -hemman || ansiomaa (ei-perintömaa)
|-
|afsk(edad) (soldat) || palveluksesta eronnut (sotilas)
|-
|afsked, afskiedh || ero (ruodusta)
|-
|afstraffa, anstraffa || rangaista
|-
|afstå || luovuttaa
|-
|afveten || tietoinen
|-
|afwittring || ositus
|-
|afwittrings instrument || ositusasiakirja
|-
|afwundh || kateus, viha
|-
|afuundztaal || pahansuopa puhe, juoru
|-
|agnar || akanat
|-
|allaredo || jo
|-
|allhelgona tijden || pyhäinpäivä
|-
|allmenning jordh || kruunun yhteismaa
|-
|allmoge || rahvas
|-
|allmogens beswär || rahvaan valitus
|-
|allmänna beswär || yleinen valitus (valtiopäiväaloite)
|-
|angående || koskien, koskeva
|-
|anhållan, anspråk || vaatimus
|-
|anmoda || kehoittaa, pyytää
|-
|Anno (Domini), AD || vuonna
|-
|anordning || maksumääräys
|-
|anständig || siivo, säädyllinen
|-
|antaga || ottaa (ruotuun, ottopojaksi, tms)
|-
|antecessor || edeltäjä, edellinen haltija
|-
|antwarda (i händer) || antaa jnkn käsiin, huostaan
|-
|antwardningh (taga i a) || vastuu, huostaanotto
|-
|appellera || vedota (ylempään oikeusasteeseen)
|-
|arfwinge || perillinen
|-
|arfwode, arffuode || palkkio, osuus
|-
|armborst || (jalka)jousi
|-
|armpipa || käsivarrenluu
|-
|arrendator || tilanvuokraaja
|-
|arrestera || pidättää, takavarikoida
|-
|attest || todistus
|-
|attrapera || ottaa kiinni
|-
|avancera || ylentää
|-
|'''B''' ||
|-
|backstugare, backstugukarl || mäkitupalainen
|-
|balk, balck, B || kaari (oik, esim maakaari)
|-
|bas, bås || parsi (navetan)
|-
|bast || niini
|-
|beblandelse (olåflig b) || sekaantuminen (laiton s)
|-
|bebruka || viljellä
|-
|bedia || pyytää
|-
|bedragare || petturi
|-
|befalning || käsky, määräys
|-
|befallningsman (Cronones B) || kruununvouti
|-
|befehl, befäl || päällystö
|-
|befrija || vapauttaa (syytöksestä)
|-
|begge, bägge || molemmat
|-
|begifwa sig || mennä, lähteä
|-
|begifwen (på starcka drycker) || taipuvainen (väkijuomiin)
|-
|begära, begiära || anoa
|-
|behållen (hemman) || veronmaksukykyinen (tila) <=> autio
|-
|behörig || asianmukainen
|-
|bejaka || myöntää
|-
|bekenna, bekienna || todistaa, tunnustaa
|-
|bekräfta || vahvistaa
|-
|belangande || mitä tulee, koskien
|-
|beledsaga || seurata, saattaa
|-
|belägen, belägdt || sijaitseva
|-
|belägra || maata
|-
|bemählte, bem:te || mainittu
|-
|benemndh, ben:te || nimeltään
|-
|berga, bärga (hö, wäxt) || tehdä (heinää), korjata (satoa)
|-
|berychtat || juovuksissa
|-
|berådt (med b modh) || vakain aikein, tahallaan
|-
|berömlig || kiitettävä
|-
|berörde || mainittu
|-
|besanna || vakuuttaa todeksi
|-
|besee || katsoa, tarkastella
|-
|besigtning, besichtning || tarkastus, katselmus
|-
|besitta || hallita tilaa tai torppaa
|-
|beskaffenhet || ominaisuus, laatu, kunto
|-
|beskedelig || kunniallinen, viisas, siivo
|-
|beskyll(ning) || solvaus, väärä ilmianto
|-
|bestella (hafua medh ngn bestella) || olla tekemistä jnkn kanssa
|-
|bestrida (bestredo) || kiistää (kiistivät)
|-
|beswära sigh || valittaa, kannella
|-
|beswäro tijd || valitusaika
|-
|betiente (Crono b) || (kruunun) palvelija
|-
|betsel || päitset
|-
|bettla || kerjätä
|-
|betänkande || mietintö, harkinta
|-
|bewaka (ngns rätt) || valvoa (jnkn oikeutta)
|-
|bewijsa, bevisa || osoittaa, näyttää
|-
|bifall || suostumus
|-
|bihla, bila || piilu, veistokirves
|-
|binge || hinkalo
|-
|biträda || avustaa
|-
|biträde || apulainen
|-
|blodrispa || verinaarmu
|-
|blånadh, blonatt, blåna || mustelma
|-
|blånor || tappurat
|-
|boda || aitta
|-
|bof || roisto
|-
|bofast || vakinaisesti asuva, tilallinen
|-
|bol, bohl, böle (prästebohl) || virkatalo (pappila)
|-
|bolagsman || yhtiömies, kanssaviljelijä
|-
|bomärke || puumerkki
|-
|boohuete, bovete || tattari
|-
|booleri || huorinteko, aviorikos
|-
|borgen || takaus
|-
|borgerman || takaaja
|-
|boskap || karja
|-
|boskapslängdh || karjaveroluettelo
|-
|bostelle || virkatalo, puustelli (myös asuinpaikka)
|-
|bot || parannus, hoito
|-
|boutteille || pullo
|-
|bouppteckning, -optekning || perunkirjoitus
|-
|brandhstwdh, brandstöd || paloapu
|-
|braxen nät || lahnaverkko
|-
|brede wedh || vieressä
|-
|brennewijn, brännvin || paloviina
|-
|brisk || rintakoru
|-
|bruka || viljellä
|-
|bräcklig || kivulloinen
|-
|brännvinspanna (med hatt och pipor) || viinapannu (+ hattu ja valutusputket)
|-
|bröstarfwing || rintaperillinen
|-
|byggninga balken || rakennuskaari
|-
|byuppsyningsman || katselmusmies
|-
|bål || paksu lankku
|-
|bägare, begare || pikari, malja
|-
|bödel || pyöveli
|-
|bönedag || rukouspäivä
|-
|bönhaseri || käsityöläisyys ilman lupaa
|-
|börde hemman (= skatte hemman) || perintö-, verotila
|-
|bördz talan || sukulunastusvaatimus
|-
|bördzrätt || perintötilan hallintaoikeus
|-
|böte || sakko
|-
|bötfälla || sakottaa
|-
|'''C'''||
|-
|camlot, camelott || ohut villakangas
|-
|capellan || kappalainen
|-
|capitulations åhr || pestiaika, sopimusaika
|-
|carolin || karoliini (raha)
|-
|cassera || erottaa (sotapalvelusta), hylätä kelvottomana
|-
|cauera, cavera || asettua takuuseen
|-
|cavalleri || ratsuväki
|-
|Charta Sigillata afgift || kuulutusvero
|-
|christnadt, kristnad || kastettu
|-
|Circumcisionis Domini || uudenvuodenpäivä
|-
|communicant || ehtoollisella käypä
|-
|comparera || saapua käräjille, noudattaa kehoitusta
|-
|concubinat || avoliitto
|-
|conjugati || vihityt
|-
|consort || kanssaomistaja
|-
|contumacia doom || yksipuolinen tuomio
|-
|copulati || vihityt
|-
|cornett || kornetti (ratsuväen vänrikki)
|-
|corporaliter (plichta c) || ruumiillinen (rangaista ruumiillisesti)
|-
|cousin, kusin || serkku
|-
|cuarntoll, qwarntull | myllytulli
|-
|cuinnofolk, qwinfolck || naisväki
|-
|'''D'''||
|-
|degtina || taikinatiinu
|-
|deldh || notko
|-
|delo (vara i delo) || riitaisuus (olla riidoissa)
|-
|deliqwent || rikollinen
|-
|demittera || antaa ero
|-
|der, där || jos
|-
|dersammastädes || sama(ssa/sta) paikka/paikassa/paikasta)
|-
|dilation || lykkäys
|-
|doombrått || tuomion rikkominen
|-
|doomqwell || tuomion moitinta
|-
|dreng, drängh || renki
|-
|dricks stop || tuoppi
|-
|dryckesrörd || juovuksissa
|-
|dryfta || laakea astia
|-
|dråp || tappo
|-
|dråpmåla balken (medh wilia) || (tahallisen) tapon kaari
|-
|drägt (af 2 kannors drägt) || (2 kannun) vetoinen
|-
|dynggrepa || lantatalikko
|-
|dårhus || mielisairaala, "hulluinhuone"
|-
|dårskap || järjettömyys
|-
|dämma || padota
|-
|dödgräfvare || haudankaivaja
|-
|dödsbo || kuolinpesä
|-
|dödswållande || kuolemantuottamus
|-
|döfstum || kuuromykkä
|-
|'''E'''||
|-
|ecklesiastik || kirkollinen
|-
|ed, Eedh (vannoa vala)|| vala (aflägga ed)
|-
|edsworne || valantehnyt
|-
|edsöre || rauhanvala
|-
|edsörebrått || rikos rauhanlakeja vastaan (kotirauha, jne)
|-
|edzöres Balken || rauhanlakien kaari
|-
|eensaak (målsägandens e) || yksinomaan (asianomistajalle)
|-
|efterlåta || luovuttaa (tila)
|-
|efterlyst || peräänkuulutettu
|-
|efterrätta || noudattaa
|-
|ejusdem || samoin, samaa
|-
|eländig || vaivainen, surkea
|-
|enckia, änka, Ea, E: || leski (nainen)
|-
|enfaldig || yksinkertainen
|-
|enkestånd || leskensääty
|-
|enkling || leski (mies)
|-
|ense (vara ense) || olla yhtä mieltä, sopia
|-
|erlägga || maksaa
|-
|ersätta || koevata
|-
|eröfring || valtaus (sot)
|-
|ewärdeligen || ikuisesti
|-
|ewärdeligit || pysyvä
|-
|excipera || jäävätä
|-
|expens || kulu
|-
|extraordinarie ting || ylimääräiset käräjät
|-
|'''F'''||
|-
|falshöfwel || kyntehöylä
|-
|fardagen || muuttopäivä (lain tai tuomion määräämä)
|-
|fastighet || kiinteä omaisuus, kiinteimistö
|-
|fastlagssöndag || laskiaissunnuntai
|-
|fattige procent || vaivaisprosentti (perinnöstä)
|-
|felaktig || viallinen, vammainen
|-
|filia || tytär
|-
|filius || poika
|-
|fiol (i f) || viime vuonna
|-
|fiske redskap, fiske bragder || kalastusvälineet
|-
|fjärding, fierdhung || neljänneskunta
|-
|flintlåsstudsare || piilukko
|-
|fohla || varsa
|-
|forsla || kuljettaa
|-
|fosterson, -dotter || kasvattipoika, -tytär
|-
|fotstock || jalkapuu
|-
|fougdhe, fogde || vouti
|-
|fourage || rehu
|-
|fouragering || (lehmän)ruokko
|-
|fragt (emot fragt) || maksu(a vastaan)
|-
|frejd, frägdh (-bevis) || maine (-todistus)
|-
|frelse, frällse || rälssi, läänitys
|-
|frijhet (-shemman) || verovapaus (verosta vapautettu tila)
|-
|frijheetzbreef || verovapauskirja
|-
|frikänd || vapautettu (syyttestä)
|-
|frillebarn || au-lapsi
|-
|from || hurskas
|-
|fråst || halla
|-
|främmande mennen || uskotut miehet
|-
|frände || miessukulainen
|-
|fränka || naissukulainen
|-
|fulkombligen || täysin
|-
|fuller || tosin
|-
|fullmacht, -magt || valtakirja
|-
|fullmechtige || edusmies
|-
|fulsår || mätähaava
|-
|furoråå || honka (rajamerkkinä)
|-
|furustubbe || hongan kanto
|-
|fuskeri || vilppi
|-
|fylleri || juopumus
|-
|fyrafota || nelinkontin
|-
|fåfängh || turha
|-
|fåfängt || tahattomasti
|-
|fångekista || vankikoppi, "putka"
|-
|fång (fångbref) || saanto (saantotodistus), vanki
|-
|fånig || typerä, hullu
|-
|får, fåhr (-skin) || lammas (-nahka)
|-
|fägård || karjapiha
|-
|fä || omaisuus (vanha lakiteksti), karja
|-
|fäfot (under f) || aitaamaton, "karjan jaloissa"
|-
|fähus || navetta
|-
|fäkta || miekkailla, huitoa
|-
|fälag || yhteistalous
|-
|fält flaska || taskumatti, nassakka
|-
|fältskiäre || välskäri, lääkäri
|-
|fältwäbel || vääpeli
|-
|fänika || lippukunta (jalkaväen yksikkö 1600-alkup)
|-
|fästehjon || kihlapari
|-
|fästemö || kihlattu morsian
|-
|fästeqwinna || morsian, avovaimo
|-
|föga (falla till föga) || taipua, antaa periksi
|-
|fögderi || voutikunta
|-
|förgyld (bägare) || kullattu (peruk)
|-
|förare || furiiri, muonittaja
|-
|förbeting || ehto
|-
|förbinda sig || sitoutua
|-
|förbunden || velvollinen
|-
|förbrytelse || rikkomus
|-
|förbytte frelse || ostorälssi
|-
|fördenskull || sen takia
|-
|fördärfwa || pilata, tärvellä
|-
|före detta, fd || entinen, ex-
|-
|förena sig || sopia, olla samaa mieltä
|-
|förebära, föregifua || väittää
|-
|förehafua || ottaa kuultavaksi (mm)
|-
|förelysa || kuuluttaa (avioliittoon)
|-
|företaga || ottaa käsiteltäväksi, ryhtyä
|-
|företräda || astua esiin
|-
|förfall (laga f) || (laillinen) este, syy; rappio
|-
|förfärdiga || valmistaa
|-
|förgiöra || vahingoittaa, tuhota, noitua
|-
|förgätenhet (falla i f) || unohdus (jäädä unohduksiin)
|-
|förkasta || hylätä (vaatimus)
|-
|förkofra || vaurastuttaa, kartuttaa
|-
|förledne, -lidne, -flutne, -vekne || kulunut, viime-
|-
|förlikning || sovinto, sopimus
|-
|förlåf (medh f) || lupa (luvalla)
|-
|förmana || kehoittaa
|-
|förmedla || välittää, vähentää
|-
|förmodeligen || luultavasti
|-
|förmyndare || holhooja
|-
|förmäla || ilmoittaa
|-
|förolämpa || vahingoittaa, loukata
|-
|förordna || määrätä
|-
|förordning || asetus, määräys
|-
|förnimma (förnummit) || havaita, olla tietoinen
|-
|förnöja || hyvittää, tyydyttää
|-
|förplikta || velvoittaa
|-
|förrymma (förrymbdt) || karata (palvelusta t sotaväestä)
|-
|förrätta || suorittaa
|-
|församling || seurakunta
|-
|försel || kuljetus
|-
|försiggå, för sig gå || tapahtua
|-
|försittia (stembningen) || jättää noudattamatta (haastetta)
|-
|försona || sovittaa (sakot)
|-
|försumma || lyödä laimin
|-
|förswarlig || tyydyttävä
|-
|förtryta || suututtaa, harmittaa
|-
|förwaltning || hallinta
|-
|förwijttelse || solvaus
|-
|förwålla || tuottaa, aiheuttaa
|-
|förwägra || kieltää, kieltäytyä
|-
|'''G'''||
|-
|garfware || karvuri, nahanmuokkaaja
|-
|gattlop, gatulopp || kujanjuoksu
|-
|geld, gieldh || velka
|-
|genstemning || vastahaaste
|-
|gerning (wed fersk g) || teko (itse teossa)
|-
|gertrudsmässodagen || kertunmessu, 17/3
|-
|gesant || lähettiläs
|-
|gieldhbunden || velkainen
|-
|giftermåla balken, giftobalken || naimiskaari
|-
|giftoman, giptoman || naittaja
|-
|gitta || kyetä, pystyä
|-
|glorwördig || kunniakas
|-
|gratialist || eläkkeellä oleva sotilas
|-
|granneligen || tarkasti
|-
|grensryttare || rajaratsastaja, tiedustelija
|-
|grentza || rajoittua
|-
|grimma || riimu
|-
|grimskaft || marhaminta
|-
|gryta || pata
|-
|grytshängslen, grythängen || padan ripustusrauta
|-
|gräfta || kuokka
|-
|gumse || oinas, jäärä, pässi
|-
|gåfwobref || lahjakirja
|-
|gångkläder, gonge cleder || pitovaatteet
|-
|gås || hanhi
|-
|gäld, gieldh || velka
|-
|gälda || maksaa (velka)
|-
|gärdesgård, giärdzgård || aitaus
|-
|gärdsel, gerdsle || aidaspuu
|-
|gästgivare, giästegifware || kestikievarin pitäjä
|-
|göl || lätäkkö, lammikko
|-
|'''H'''||
|-
|hagel || rae(kuuro)
|-
|halfyllig || puolivillainen
|-
|halsduk, hals duuck || kaulaliina
|-
|hammare || vasara
|-
|hamn (frö) || hamppu (hampunsiemen)
|-
|handqwarn || käsikivet
|-
|handskrifft || (yl) velkasitoumus
|-
|handstenar || käsikivet
|-
|handtera || käsitellä
|-
|heelbregd || terve, ehyt
|-
|hemfölgd || myötäjäiset
|-
|hemgång || kotirauhan rikkominen
|-
|hemmågh || kotivävy
|-
|hempna || kostaa
|-
|hemställa || alistaa, siirtää (toiseen oikeusasteeseen tms)
|-
|hemul (hemol) || omistusoikeus, kaupanvastuu
|-
|hinderlös || esteetön
|-
|hingst || ori
|-
|hofslagare || kengitysseppä
|-
|hofsrätt || hovioikeus
|-
|hoor || aviorikos
|-
|hoor karell || aviorikoksen tehnyt mies
|-
|hoor kåna || aviorikoksen tehnyt nainen
|-
|huart (huart tridie) || joka, jokainen, kukin (joka kolmas)
|-
|hufwudh swagh || mielenvikainen
|-
|hufwuddyna medh fiäder || höyhentyyny
|-
|hufwudhskåle || (pää)kallo
|-
|hugg yxa || halkokirves
|-
|huggare || säilä
|-
|hujus (Anni) || tämä (tänä vuonna)
|-
|humblegård || humalatarha
|-
|husman, huusqwinna || loinen
|-
|huusgeråd persedlar || taloustavarat
|-
|hwardera, huar deera || molemmat, jokainen
|-
|hwij || kuinka, miten
|-
|hålla sig undan || pysytellä piilossa
|-
|hålla (skogen, sängen) || pysytellä (metsässä, vuoteessa)
|-
|hårdraga, håårlugga || kiskoa tukasta
|-
|häckla || pellavalihta, häkilä, häkilöidä
|-
|häfda || viljellä, käyttää, nauttia
|-
|häfd(e) || omistus
|-
|häftig || kiivas
|-
|hägnad || aitaus, aidattu
|-
|häktad || vangittu
|-
|härad(e) || tuomiokunta
|-
|härads rätt || kihlakunnanoikeus
|-
|härads ting || kihlakunnankäräjät
|-
|härsammastädes || täällä
|-
|hässja || haasia
|-
|höfla || höylä
|-
|högmåla balken || korkeampien syiden kaari
|-
|hökare || (ruokatavara-)kauppias
|-
|höwitzman || lippukunnan päällikkö
|-
|'''I'''||
|-
|id nät || säynäsverkko
|-
|idka || harjoittaa (ammattia tms)
|-
|ihjäl, ihiell || kuoliaaksi
|-
|immission || kruununtilan hallinta-, asukasoikeus
|-
|impediment || joutomaa
|-
|indelningsverket || jakopalkkalaitos
|-
|infant barn || sylilapsi
|-
|infanteri || jalkaväki
|-
|infinna sig || olla paikalla
|-
|införa || esittää, väittää
|-
|införning || myötäjäiset
|-
|ingalunda || ei missään tapauksessa
|-
|inhysing || loinen, itsellinen
|-
|inhägna || aidata
|-
|innehafwa || omistaa
|-
|innewarande || kuluva (vuosi, kuukausi)
|-
|inqwisition || kuulustelu, todistajien kuuleminen
|-
|inrymning || asukasoikeuden saanti
|-
|inrätta || perustaa
|-
|insegel || sinetti
|-
|insinuera || väittää
|-
|inskriffuen || kirjoitettu (nihdiksi)
|-
|inspråk || vastaväite
|-
|instemma || haastaa
|-
|instrument || asiakirja
|-
|inställa sig || tulla paikalle (oikeuteen, ruotuun, )
|-
|interessent || osakas
|-
|inwenda || väittää vastaan
|-
|invigilera || valvoa (oikeuttaan)
|-
|itererat || toistuva
|-
|'''J'''||
|-
|jempna, jemka, jämka || tasata, jakaa tasan
|-
|jordabalken || maakaari
|-
|jordafradh || maanvuokra, osavilja
|-
|jordebok, iordhebook || maakirja
|-
|jordfästa || haudata
|-
|jord sedel, zedell, sedhell || "maaseteli", maakirjanote
|-
|jämpngodh || yhtä hyvä, vastaava
|-
|järnbeslagen || raudoitettu
|-
|järnredskap, järn sorter, -bragder || rautakalut
|-
|järn stör || rautakanki
|-
|'''K'''||
|-
|kalf || vasikka
|-
|karell (= karl) || mies
|-
|karinsmässotijd || 2511
|-
|karpus || (rakuunan) huppupäähine
|-
|kastwed, kasträd || halot, polttopuut
|-
|kettell, kiettel, kittel || kattila (kuparia)
|-
|kierr, kärr || suo
|-
|killing || vohla
|-
|Kiöpemåla balken || kauppakaari
|-
|kiött sår || avohaava
|-
|kjerna || kirnu
|-
|kjörtel || lyhyt takki, "jakku"
|-
|klack ring || kantasormus
|-
|klander || valitus, moite
|-
|klanderlös || moitteeton
|-
|Klubbkriget || Nuijasota
|-
|klå || raapia, kynsiä
|-
|klädask, klädes ask || vaatearkku
|-
|klädes kiorttel || leninki, mekko
|-
|klädes persedlar || vaatekappaleet
|-
|knecht || nihti, sotamies
|-
|kokekietell || keittokattila
|-
|komma ngn till || kuulua jllkn
|-
|konunga balken || kuninkaan kaari
|-
|kostnad (rättegångs k) || kulu, kustannus (oikeudenkäyntikulut)
|-
|kraftlös || voimaton, tehoton
|-
|krake || kuhilas
|-
|krakel || riita, tappelu
|-
|krasslig || raihnainen
|-
|kreatur || eläin
|-
|kringwandrande, -strykande || kuljeksiva, irtolainen
|-
|krympling || raajarikko, rampa
|-
|kråppslyte || ruumiinvamma
|-
|kräncka || loukata (jnkn oikeutta), sortaa
|-
|kula || kuula, kuhmu
|-
|kungsådra || vesiväylä, pääväylä
|-
|kungörelse || kuulutus
|-
|Kyndelmässotijden || kynttilänpäivä (helmikuun alussa)
|-
|kyrkofattig, kyrckiofattigh || kirkonköyhä
|-
|kyrckoförargelse || kirkkorauhan rikkominen
|-
|kyrkiogieldh || kirkkopitäjä
|-
|kyrckoplikt || kirkonrangaistus
|-
|kyrckowakt, -väktare || suntio
|-
|kyrckowärd || kirkonisäntä
|-
|kåna, kona || naikkonen, avovaimo (aiemmin: nainen)
|-
|kära, kiära til ngn || syyttää jtkn
|-
|kärande, kiärande || kantaja
|-
|käromål || kanne
|-
|kärfwa (en kärfwa halm) || kupo (olkia)
|-
|köpebref || kauppakirja
|-
|körsel || ajattaminen, ajotyö (tukinajo)
|-
|'''L'''||
|-
|ladugårdshemman || rajapiiritalo (= rå- och rörshemman)
|-
|lafuan (badstugu l) || lauteet
|-
|laga skilling || vahingonkorvaus
|-
|laga åhr (i laga åhr kommen) || laillinen ikä, täysi-ikäisyys
|-
|lagfarth, lagfäste|| lainhuuto
|-
|lagfångne || lainvoiman saanut
|-
|laggifto säng (af l) || aviovuode (aviolapsi)
|-
|lagman || laamanni
|-
|lagmanna tingh || laamannikäräjät
|-
|lagtima ting || varsinaiset käräjät
|-
|lagläsare || lainlukija, tuomarin sijainen
|-
|lagsaga || laamannikunta
|-
|lamb || karitsa
|-
|landbonde || lampuoti, tilanvuokraaja
|-
|landshöfding || maaherra
|-
|landslott || maanosa, osavilja maanvuokrasta
|-
|larsmässa || laurinmessu, 108
|-
|lass || kuorma
|-
|led (i flere led) || sukupolvi (useassa polvessa); veräjä
|-
|ledig || vapaa (esim palvelukseen)
|-
|lego, leego || palkka, palkkio
|-
|legofolck || palvelusväki
|-
|legokarl, leigdhe karll || palkkasotilas
|-
|lekamen || ruumis
|-
|leketid, lekstid || kutuaika
|-
|leppegeld || panettelu
|-
|lia, lija || viikate
|-
|liderlig || irstas
|-
|lieutnant, löjtnant || luutnantti
|-
|lifegen || maaorja
|-
|lifmondering || sotilaspuku
|-
|lifstycke || liivi
|-
|lijkwäll || silti
|-
|lijspund || lispunta, leiviskä
|-
|lin, lijn || pellava
|-
|linda (lägga i linda) || kesanto (olla kesannolla)
|-
|lius, ljus || valo, kynttilä
|-
|ljumsk bråck || nivustyrä
|-
|lod bössa || luodikko
|-
|lodhe polij || länsipuoli
|-
|lomhörd || huonokuuloinen
|-
|lunta || musketin sytytin
|-
|lysekäring || pärepihti
|-
|lysning || kuulutus
|-
|lyte || vamma
|-
|långref || pitkäsiima
|-
|låssbedeckare || lukon suojus (musketissa)
|-
|lägersmål || salavuoteus
|-
|lägersqwinna || avovaimo, maattu nainen
|-
|lärft || palttina
|-
|lärling, lärgåsse || oppipoika
|-
|läsförhör || kinkerit, lukuset
|-
|läslag || kinkerikunta
|-
|löftesman || takuumies
|-
|lönngraf || "valehauta", tilapäishauta
|-
|lönskaläge|| salavuoteus
|-
|löpeld || kulovalkea
|-
|lösdrifware || irtolainen
|-
|löskåna || irtolaisnainen
|-
|lössdreng || irtolainen
|-
|lösören, lösegendom || irtain omaisuus
|-
|'''M'''||
|-
|macht (hålla wid macht) || kunto, voima (pitää kunnossa)
|-
|manbar || aikuinen, "miehen mitat täyttävä"
|-
|manhaftigh || miehuullinen (upseereista)
|-
|manna minne || miesmuisti
|-
|mansboot || miehensakko, sukukorvaus henkirikoksesta
|-
|manshielp || miestyövoima
|-
|mantalslängdh || henkikirja
|-
|mantalskrifning || henkikirjoitus
|-
|manvuxen || aikuinen
|-
|matlag || ruokakunta
|-
|medarfwa || kanssaperilliset
|-
|medellös || varaton
|-
|medfart (laga medfart) || menettely (vastuu), kohtelu
|-
|medgift || myötäjäiset
|-
|mellangift || väliraha
|-
|menedh || väärä vala
|-
|menlig || haitallinen
|-
|midfastosöndag || puolipaastosunnuntai (4s laskiaisesta)
|-
|mielkande, mjölkande koo || lypsylehmä
|-
|mikaelidagen || mikkelinpäivä, 299
|-
|militia jordebook || sotilasmaakirja
|-
|minderårig || alaikäinen
|-
|missfödd || keskonen, keskenmeno
|-
|missgierning || rikos
|-
|missväxt || kato
|-
|mista || menettää
|-
|mjölkbunke || maitotiinu
|-
|mogen ålder || täysi-ikäisyys
|-
|moras || räme, suometsä
|-
|mortus || kuollut
|-
|mullbete || laiduntaminen ulkopalstalla t yhteismaalla
|-
|muick, mujka || muikku
|-
|muntelig || suullinen
|-
|muta || lahja, lahjus
|-
|myndig || täysivaltainen
|-
|mynt (Koppar mynt, Sölfwer mynt) || raha (kupari-, hopearaha)
|-
|måg, mågh || vävy
|-
|mål, måhl || juttu, asia (oikeudessa)
|-
|mållöös || puhumaton, tajuton
|-
|målsman || edusmies
|-
|målsägare || asianomistaja
|-
|mårmässa tijd || martinmessu, 8 syyskuuta
|-
|mårgongåfwa|| huomenlahja
|-
|märda, mjörda || merta (kalanpyydys)
|-
|mätesman || arviomies
|-
|mökrenkning || neidonloukkaus, -viettely
|-
|mönsterdreng || sotilaspalvelija
|-
|mönstrings rulla || katselmusluettelo
|-
|mörtnät || särkiverkko
|-
|'''N'''||
|-
|nafware || vintilä, käsipora
|-
|nattward || ehtoollinen
|-
|nedrifwa || purkaa, repiä maahan
|-
|nembdeman, nämndeman || lautamies
|-
|Nempnden || lautakunta, "jury"
|-
|nestlidne, nästledne, nestwikne || viimeksi kulunut, viime
|-
|nothus, notha || avioton lapsi
|-
|novo (de novo) || uudestaan
|-
|nyttja, nyttia, niuta || käyttää, nauttia
|-
|Nåde medlen || armonvälineet, ehtoollinen
|-
|nådespredikanten || armonvuodensaarnaaja
|-
|nåt, noth || nuotta
|-
|näfwer, näver || tuohi
|-
|näpst || nuhde, kuritus
|-
|nät, näät || verkko
|-
|nöddöpt || hätäkastettu
|-
|nöga || tyytyväisyys
|-
|nödga || tarvita, olla pakko
|-
|nöt || nauta, lehmä
|-
|'''O'''||
|-
|oachtsamheet || huolimattomuus, varomattomuus
|-
|oaktadt || huolimatta
|-
|obefogad || perusteeton, aiheeton
|-
|obewijslig || toteennäyttämätön
|-
|oblater || ehtoollisleivät
|-
|odrägelig || sietämätön
|-
|oduglig, odugeligh || kelvoton
|-
|odygd || pahanteko
|-
|ofwanbenemte || yllämainittu
|-
|ofärdigh || vaivainen, rampa
|-
|oförmögen || kykenemätön
|-
|oförsörgt || naimaton (tytär)
|-
|ogerningh || pahanteko, rikos
|-
|ojäfvig || jäävitön
|-
|oljud || räyhääminen, meteli
|-
|olofsmässa || olavinmessu, 29/7
|-
|olägenhet || vika, huono puoli, hankaluus
|-
|ombud(sman) || asianajaja, valtuutettu
|-
|omyndig || vajaavaltainen, alaikäinen
|-
|onera || rasite, ulosteot, verot
|-
|optaga, upptaga || ottaa (viljelläkseen, vastuulleen)
|-
|oquedins ordh || haukkumasana
|-
|oqweda || solvata
|-
|oraffhuas || oravannahka, veronahka
|-
|orlofssedel || palvelu-, työtodistus
|-
|oryggelig || peruuttamaton
|-
|oskift (lefwa i bo oskifta) || jakamaton (pesä)
|-
|oskyld || ei-sukulainen (med parterne oskyld)
|-
|oskötzell || huolimattomuus
|-
|osämja || epäsopu
|-
|otucht || haureus
|-
|owetenhet (af o) || ylimuistoisista ajoista
|-
|oäkta, oächta, oä || avioton
|-
|'''P'''||
|-
|parlamentera || riidellä, kiistellä
|-
|palmarum || palmusunnuntai
|-
|parmas || heinämitta (mahtuu neljän sylen köyteen)
|-
|peremes || yhtiömies
|-
|persedlen, pertzeler || (vero)parselit
|-
|piga, pijga || naimaton nainen, piika
|-
|pijge barn || tyttölapsi
|-
|piltebarn || poikalapsi
|-
|Pingsttijden || helluntaiaika
|-
|pipare || pillinsoittaja (sot)
|-
|plichte pallen || mustapenkki, häpeäpenkki (kirkkorangaistus)
|-
|plikta, plichta|| rangaista
|-
|plichta medh kroppen || kärsiä ruumiinrangaistus
|-
|plog, plågh || aura
|-
|ploga || kyntää
|-
|possessor || virkatalon haltija
|-
|possidera || omistaa
|-
|pretendera || väittää (oikeudessa)
|-
|Probst || pappi
|-
|protocoll || pöytäkirja
|-
|pryl || "puhkuri, tuikkuri, kantanaskali", piikki?
|-
|prästera || suorittaa, hoitaa
|-
|pung || kukkaro
|-
|pupill || holhokki
|-
|påbull || populi, tilaton (Karjalassa)
|-
|pålsmässa || 25 tammikuuta
|-
|pålägga || antaa tehtäväksi, määrätä
|-
|påtvinga || pakottaa
|-
|pörte || pirtti
|-
|'''Q'''||
|-
|quamtum juris (in q) || laillisesti, lain voimalla
|-
|quiga || hieho
|-
|quinfolk || naisväki
|-
|quittens || kuittaus
|-
|quittera || antaa kuitti, kuitata
|-
|quota || osuus
|-
|qwarlåtenskap || jäämistö
|-
|qwarntollslängdh || myllytulliluettelo
|-
|qwarstadh || takavarikko
|-
|qwist yxa || vesuri
|-
|qwista || karsia, oksia
|-
|'''R'''||
|-
|rankor || länget
|-
|ransakning || tutkinta, tarkastus
|-
|redig || selväjärkinen
|-
|redbar (mynt, penningar), contant || käteinen (raha)
|-
|refundera || korvata, palauttaa maksu
|-
|relaxera || vapauttaa takavarikosta
|-
|remittera || lykätä, siirtää
|-
|resa, reesa || matka, kerta, lähteä, tulla, mennä
|-
|rest lengdh || rästiluettelo
|-
|restera || olla velkaa, olla jäljellä
|-
|restituera || palauttaa
|-
|ria || riihi
|-
|rijsbijter, risbitare || nuori pukki
|-
|Riksgälds sedlar || valtionvelkasetelit (seteliraha)
|-
|ringa || pieni, vähäinen
|-
|rof land || naurismaa
|-
|roffue, rova || nauris
|-
|roligh || rauhallinen
|-
|rota, rothe || ruotu (sotilas- tai vaivais-)
|-
|rotebonde || ruotuisäntä
|-
|rotefattig || ruotuvaivainen
|-
|roterings längdh || ruodutusluettelo
|-
|rubbad (till sina sinnen) || häiriintynyt (mieleltään)
|-
|rusthållare || ratsutilallinen
|-
|rusttienst || ratsupalvelus
|-
|rustmästare || varusmestari
|-
|ryggning || kaupan peruutus
|-
|ryssja || rysä (kalanpyydys)
|-
|ryttmästare || ratsumestari (ratsuväen komppanianpäällikkö)
|-
|ryttare || ratsumies (raskas ratsuväki)
|-
|råda || saattaa raskaaksi
|-
|rådd (vara rådd) || (olla) raskaana
|-
|rådstuga || raastupa
|-
|rågh || ruis
|-
|rån || rosvo
|-
|råna || ryöstää
|-
|råår och röör || rajamerkit
|-
|råå- och röörshemman || rajapiiritalo (säterin lähellä)
|-
|räfwakrydda || ketunsyötti
|-
|räfwejärn || ketunrauta
|-
|Räknekammaren || Laskukamari (verotilien tarkistus)
|-
|räntta, renta || maavero
|-
|Räntekammaren || Rahakamari (valtionkassa)
|-
|rästransakning || rästitarkastus
|-
|rättmätigh || oikeudenmukainen
|-
|rättsbok || oikeuskirja (vanha maakuntalaki)
|-
|rättwis || oikeudenmukainen
|-
|rödja || uudisviljellä (= nyodla)
|-
|röka, rykia på hemmanet || asua veroautiotilalla
|-
|'''S'''||
|-
|saaköres, sacköris längdh || sakkoluettelo
|-
|sabbathbrått || sapattirikos
|-
|sach, sac, saak || sakko, asia, juttu
|-
|sakfälla || sakottaa
|-
|salig, sahlig, Sal:e, S: || vainaja (autuas)
|-
|salighetsmedlen || armonvälineet, ehtoollinen
|-
|sammaledes || samoin
|-
|sammanaflade barn || yhteiset lapset
|-
|sampth, samt || sekä
|-
|samteliga || kaikki
|-
|samtycke, samtyckio (ja och s) || suostumus
|-
|sannfärdig || todenmukainen
|-
|sedera || luovuttaa
|-
|sedermehra || sittemmin, senjälkeen
|-
|sedhell, zedell || kuitti
|-
|sedwänja || vanha tapa, tapaoikeus
|-
|sele, seldon || silat, valjaat
|-
|senge cleder, säng kläder || vuodevaatteet
|-
|sententiera || antaa päätös, ratkaista
|-
|sepultus (-a) || haudattu
|-
|sequestera || takavarikoida
|-
|sexman || kuudennusmies (kirkon luottamustoimi)
|-
|signerij || loitsiminen
|-
|silver, siölfwer || hopea
|-
|sinnad (vara sinnad) || aikoa
|-
|sinnesrubbad || mieleltään häiriintynyt
|-
|sinneswagh || heikkomielinen
|-
|sinsemillan || keskenään
|-
|sistlidne, sidstledne, sistwekne || viimeksi kulunut, viime
|-
|siukligh || sairaalloinen
|-
|sjelfpantning || omankädenoikeus, omavaltainen haltuunotto
|-
|skafjern || rääkkirauta (karvurin työkalu)
|-
|skallgång || sudenajo
|-
|skambänk || häpeäpenkki
|-
|skanz || skanssi, linnake
|-
|skarprättare || pyöveli
|-
|skarpsäde || terävilja, tähkävilja (ruis, ohra, vehnä)
|-
|skattebonde || verotalonpoika, perintötilan haltija
|-
|skiedha, skeda || tapahtua
|-
|skieggh, skägg || parta
|-
|skifte, skipte || jako
|-
|skifteslag || jakokunta
|-
|skiljebref || erokirja
|-
|skiutzrättare || kyydinjärjestäjä, majatalon pitäjä
|-
|skiäl, skääl || aihe, näyttö
|-
|skiälig, skälig || kohtuullinen, aiheellinen
|-
|skiälla || syyttää, moittia
|-
|skiällöös || aiheeton
|-
|skjutzfärd, skiuszfferdth || kyyditys, hollikyyti
|-
|skogzgången || metsittynyt
|-
|skottpenningar || tapporaha
|-
|skrida || kulkea, liikkua, ryhtyä
|-
|skriftskola || rippikoulu
|-
|skulle (stallskulle) || parvi, vintti, ylinen (tallinparvi)
|-
|skura || pykälä (rajamerkki puussa)
|-
|skwalt qwarn, skvalta || jalkamylly
|-
|skyldeman || (mies)sukulainen
|-
|skyldskap || sukulaisuus
|-
|skylldigh (wara s) || olla velkaa
|-
|skyndesammast || mitä kiireimmin
|-
|skälla || kulkunen, tiuku
|-
|skälsord || haukkumasana
|-
|skära, skiära || sirppi
|-
|skärskåda, skiärskåda || tutkia, ottaa tutkittavaksi
|-
|slagsmål || tappelu
|-
|slik || sellainen, samanlainen
|-
|slip sten || tahkokivi
|-
|slita spö || saada raippoja
|-
|sluut extract || (loppu)yhteenveto
|-
|smed || seppä
|-
|smedje tång || sepänpihdit
|-
|smidige redskap || sepänkalut
|-
|smittosam (siuka) || tarttuva (tauti)
|-
|skarpskyttare || tarkk'ampuja
|-
|skräddare || räätäli
|-
|slachta || teurastaa
|-
|snatteri || näpistys
|-
|socken, sokn, sochen || pitäjä
|-
|sochnestämma || pitäjänkokous
|-
|sonalåtten || pojan osa (perinnöstä)
|-
|soutinera || ylläpitää
|-
|spade || lapio
|-
|spannemål || vilja
|-
|spannmålspiga, -torpare || muonapiika, -torppari
|-
|spinna || kehrätä
|-
|spinråck, spinn rock || rukki
|-
|spira || honkapuu (korkea, oksaton arvopuu)
|-
|spjut || keihäs
|-
|spådom || noituus
|-
|spålträd || kääminpuut
|-
|spånad || kehruut
|-
|spädbarn || pikkulapsi
|-
|spö || raippa
|-
|spögubbe || unilukkari, suntio
|-
|spörja || tiedustella
|-
|stack || auma
|-
|stadfästa (medh eedh) || vahvistaa (valalla)
|-
|stadga || asetus, säädös
|-
|stadigt och fast || pysyvä, kiinteä
|-
|staffansmässodagen || tapaninpäivä
|-
|stegla || teilata
|-
|stenhacka || kivihakku
|-
|stenpassion || munuaiskivi, eturauhasen liikakasvu
|-
|sterbhus || kuolinpesä
|-
|stickfluss || tulehdusyskä
|-
|stiuf sohn, styfson || poikapuoli
|-
|stock || jalkapuu, tukki
|-
|stockskog || tukkimetsä
|-
|sto, stoodh || tamma
|-
|stomm || kantatila
|-
|strykbänk || silityspöytä
|-
|strykjärn || silitysrauta
|-
|studsare || tussari (ase)
|-
|stut || mullikka, nuori härkä
|-
|städsel || pesti
|-
|städsla || pestata
|-
|stållig || typerä
|-
|städ || alasin
|-
|stöld || varkaus
|-
|stöld med inbrott || murtovarkaus
|-
|succedera || tulla tilalle, seurata
|-
|successor || seuraaja, seuraava haltija
|-
|succumbera || hävitä (oikeusjuttu)
|-
|sund noth || salminuotta
|-
|supplication || anomus(kirjelmä)
|-
|syn, syyn || katselmus
|-
|syssling || pikkuserkku
|-
|sytinghs son || syytinkipoika, ottopoika
|-
|syting || syytinki
|-
|sytningshjon || syytinkiläinen
|-
|swin, suijn || sika
|-
|swagsynt || huononäköinen
|-
|swarande || vastaaja
|-
|swarsgod || takaajaksi kelpaava
|-
|swarslösa || vastaajan poisjäänti
|-
|sweda || kipu, särky
|-
|swede, swidie || kaski
|-
|swentienare || palkattu ratsumies
|-
|swåger || lanko
|-
|swårmodighet || masennus, raskasmielisyys
|-
|swägerska || käly
|-
|swärmoder, swära || anoppi
|-
|swärfader || appi
|-
|såfwa/ståfwa, såf || saavi
|-
|sågdreng, sågkarl || sahatyöläinen
|-
|såramåla balken (medh wilia) || (tahto)haavain kaari
|-
|sålunda || siten, siis
|-
|säde, sädh, sådd || kylvö
|-
|sämja || sovinto, yksimielisyys
|-
|sämjodelning || sovintojako
|-
|sämbre, sämre || huonompi
|-
|sääf || kaisla
|-
|särk || naisen paita
|-
|sölfskedh || hopealusikka
|-
|söndrig || rikkinäinen
|-
|sörpmaskin || silppukone
|-
|'''T'''||
|-
|teegh, teg || maakappale
|-
|thomasmässo tijden || tuomasmessun aika (2112)
|-
|tidelag || eläimeen sekaantuminen
|-
|tienare || palkattu ratsumies
|-
|tiendhe, tijonde || kymmenyskunta
|-
|tillfalla || tulla osaksi
|-
|tillfoga || liittää, lisätä
|-
|tillfullo || täysin
|-
|tillförrene, tillförende || aiemmin
|-
|tillgöra || suorittaa (sakko)
|-
|tillkomma, tillhöra || kuulua jllkn
|-
|tillkännagifwa || antaa tiedoksi
|-
|tillmäle || solvaus
|-
|tillskynda || aiheuttaa
|-
|tillspora || tiedustella
|-
|tillstå || myöntää, tunnustaa
|-
|tillstånd || suostumus
|-
|tillstädes || paikalla
|-
|tillwälla || vallata, ottaa haltuunsa (väkivalloin)
|-
|tillägna sig || omia, ottaa haltuunsa, väittää omakseen
|-
|tiggare || kerjäläinen
|-
|tijmad (en vecka efter Påsk t) || jhnkn aikaan tapahtunut
|-
|tijondelengdh || kymmenysluettelo
|-
|tina || tiinu
|-
|ting || käräjät
|-
|tingest || kalu, kapine
|-
|tingmåla balken || käräjäkaari
|-
|tiuffua balken || varkauden kaari
|-
|tjenlig || kelpaava, käyttökelpoinen
|-
|tjenstehjon || palvelusväki
|-
|tjufnad, tiufnadh || varkaus
|-
|tjänstepiga, tienstepiga || palveluspiika
|-
|tolag || tuonti/vientivero, tulli
|-
|tolman, tolfman || lautamies
|-
|tourwis || vuorotellen
|-
|traktament || kestitys, ruokaraha
|-
|trenne || kolme
|-
|tresko, tredskodom || niskoittelu
|-
|trolldom, trulldom || noituus
|-
|trolofning || (virallinen) kihlaus
|-
|troskachtigh || niskuroiva
|-
|trowärdig || luotettava
|-
|trumslagare || rummuttaja (sot)
|-
|trumpetare || torvensoittaja (sot)
|-
|trångzmål || ahdinko, hätä
|-
|tråssdreng || kuormarenki (sot)
|-
|trä sorter, trädredskap || puukapineet
|-
|träd kärill || puuastiat
|-
|träde (ligga i t) || kesanto
|-
|träda i gifte || avioitua
|-
|träl || orja
|-
|träta || riidellä, riita
|-
|trätesjordh || riitamaa
|-
|tröja || pikkutakki
|-
|tröska || puida
|-
|tubba || houkutella, yllyttää
|-
|tukthus || naisten rangaistustyölaitos
|-
|twenne, tvänne || kaksi
|-
|twistmål || riita-asia
|-
|twåskifte, treskifte || kaksi-, kolmivuoroviljely
|-
|tå || = då
|-
|töm || ohjas
|-
|'''U'''||
|-
|ullwantar, yllewantar || lapaset, kintaat
|-
|undanhålla || kätkeä
|-
|undantagandes || paitsi
|-
|underdraga || vetäytyä, kieltäytyä
|-
|underdånigheet || alamaisuus, nöyryys
|-
|underkasta || hylätä (vaatimus t syytös)
|-
|underlyda || kuulua jnkn alaisuuteen
|-
|undersfkrefne || allekirjoittanut
|-
|undgå || välttyä
|-
|undsejelse, unsejelse || kirous, noituus
|-
|ungkarl || poikamies
|-
|uppbud, opbudh || lainhuuto
|-
|uppbörd, opbördh || veronkanto
|-
|uppbördskrifware || kantokirjuri
|-
|uppenbara || paljastaa, tuoda julki
|-
|uppenbar kyrkoplikt || julkinen kirkkorangaistus, julkirippi
|-
|uppförande || käytös
|-
|upphäfwa || kumota, purkaa, luopua (kanteesta)
|-
|upplysa || kuuluttaa, tuoda julki
|-
|upskiuta || lykätä, siirtää
|-
|upskoft || lykkäys, viivytys
|-
|uppsåteligen || tahallaan, vakain tuumin
|-
|uraktlåta || lyödä laimin
|-
|urarfwa || luopua perinnöstä
|-
|urminnes (häfd, niutande) || ylimuistoinen (omistus, nautinta)
|-
|urskulda || osoittaa syyttömäksi
|-
|urtima ting || ylimääräiset käräjät
|-
|uslinge || surkimus, kurja raukka
|-
|utforska || tutkia
|-
|uthfattigh || rutiköyhä
|-
|uthgammal || ikivanha
|-
|utgöra, uthgiöra || suorittaa
|-
|utmäta || ulosmitata
|-
|utredning || selvitys, selostus
|-
|utsäde, vthsedhe || kylvö
|-
|utskrivnings längdh || väenottoluettelo
|-
|utslag, uthslag || oikeuden päätös
|-
|utsliten || loppuunkulunut
|-
|utstaka || paaluttaa
|-
|utägor, uthägor || ulkopalstat
|-
|'''W'''||
|-
|waccinerad || rokotettu
|-
|wackor (hålla wackor) || kemut, juomingit
|-
|wade, waadh || veto, vetoomus
|-
|wadhpenningar || vetoraha, vetoomusmaksu
|-
|wahnmechtigh || voimaton, huonokuntoinen
|-
|walack || ruuna
|-
|wall (gå wall) || paimentaa, olla paimenessa
|-
|wallpiga (-flicka, -gåsse) || paimenpiika (-tyttö, -poika)
|-
|walmar || sarka (kangas)
|-
|wanartig || pahantapainen
|-
|wandel (lefnad) || elämä, "vaellus" (mainetod)
|-
|wanför || raajarikko, kykenemätön
|-
|wansinnig || mielisairas
|-
|wapa || peitto, vaippa
|-
|warachtigh || vakinainen, pysyvä
|-
|wargeringskarl || reservisotamies
|-
|wederbörande || asianosaiset
|-
|wederdelsman || vastapuoli
|-
|wederlagshemman || vaihto-, korviketila
|-
|wedeträä || halko, polttopuu
|-
|wederhäftig || vastuu- luottokelpoinen
|-
|weeka, wika (från retten) || jäädä saapumatta (oikeuteen), kieltäytyä
|-
|wenerisk smitta, siuka || sukupuolitauti
|-
|werificationsbok || tositekirja
|-
|werificiera || todentaa
|-
|wetterligen, witterligen || tiettävästi
|-
|wettia, weeta || tietää, kokea pyydyksiä
|-
|victualie pertzeler || ruokatavarat
|-
|wide, vide (infra, supra) || katso (alempaa, ylempää)
|-
|widmakthålla || pitää kunnossa
|-
|widrig || päinvastainen
|-
|widskepelse || taikausko, loitsu
|-
|wildiuren || pedot
|-
|wistelse || oleskelu
|-
|wisthuus || aitta, ulkovarasto
|-
|witsorda || todistaa (henkilön luotettavuus)
|-
|wittna || todistaa (tapahtuma, sopimus)
|-
|wittne, wetne || todistaja
|-
|wittring, afwittring || jako, ositus
|-
|wite || uhkasakko
|-
|wåde || tapaturma
|-
|wådeld || tulipalo
|-
|wådeligen || tapaturmaisesti
|-
|wålde, velle || väkivalta, väkisin otto
|-
|wåldgifwa || valtuuttaa, antaa päätösvalta
|-
|wåldsam || väkivaltainen
|-
|wåldzwerkan, våldgerning | väkivalta
|-
|wålla || aiheuttaa
|-
|wållande || tuottamus
|-
|wårdslös || huolimaton, leväperäinen
|-
|wåto (i wåto och torro) || vesialue (vesi- ja maa-alueet)
|-
|wädja, wedia || vedota (tuomiosta)
|-
|wädur || kauris
|-
|wäfsked || pirta
|-
|wägkåst påse/kista|| eväspussi/-rasia
|-
|wägnar (å/på ngns wägnar) || puolesta
|-
|wählborne || jalosukuinen
|-
|wählfångne || laillisesti saatu
|-
|wählförståndig || hyväymmärryksinen (hallintovirkamiehistä)
|-
|wähllärde || oppinut (papistosta)
|-
|wärd || isäntä
|-
|wärdelig || oikea, todellinen
|-
|wärdering || arviointi
|-
|wärdinna || emäntä
|-
|wärja || miekka; puolustautua, torjua
|-
|wärjaklinga || miekanterä
|-
|wärjomålsed || puhdistusvala
|-
|wärkelig || todellinen
|-
|wärnlös || turvaton
|-
|'''Y'''||
|-
|ynckelig || surkea, säälittävä
|-
|yrka || ajaa asiaa, vaatia, toimia
|-
|yxa || kirves
|-
|yttersta (på sitt y) || viimeinen (viimeisillään)
|-
|'''Z'''||
|-
|zerzeant || kersantti
|-
|'''Å'''||
|-
|åberopa || kutsua todistajaksi
|-
|åbo(e), beboo || tilan haltija, asuttaja
|-
|åbyggnaden || rakennukset
|-
|årder || sorkka-aura, pystyaura
|-
|årdrebillar || auran vantaat, kynnet
|-
|årliga laga utskuld || vuotuinen päävero
|-
|års tienst || vuosipalvelus (piika t renki)
|-
|åska || kysyä, pyytää
|-
|åtaga sig || ottaa hoitaakseen, vastuulleen
|-
|åtgärd || toimenpide
|-
|åtnödga || tyytyä
|-
|åtskilliga || erilaisia, eri
|-
|'''Ä'''||
|-
|ächta, taga til ächta, äkta || naida
|-
|äfwenledes || samoin
|-
|äfventyrisk kortspel || uhkapeli, rahapeli
|-
|ängh, eng (mon ängier) || niitty
|-
|änka, enckia || leski
|-
|ärbar || kunniallinen
|-
|ässja || ahjo
|-
|ättioböther || vahingonkorvaus
|-
|'''Ö'''||
|-
|öde, ödhe || autio
|-
|ödeslängdh || autioluettelo
|-
|ödmjukast || nöyrimmin (anomuksissa)
|-
|öflig || tavanomainen, -mukainen
|-
|öfuerfalla || käydän kimppuun
|-
|öfverläggning || harkinta
|-
|öfwerwäga || harkita
|-
|öhl || olut
|-
|ömdga || sääliä
|-
|ömsesidig || molemminpuolinen
|-
|örtig || äyrityinen (raha)
|-
|örpust, örfil || korvapuusti
|-
|öfwerflödsförordning || ylellisyysasetus
|}

Fraaseja

2010-06-02T23:54:10Z

EevaH:

=Yleistä=

==Oikeushallinnon arkistot==

Alin oikeusaste oli maaseudulla '''kihlakunnanoikeus''', kaupungeissa '''raastuvanoikeus'''.
Maa oli jaettu tuomiokuntiin ja nämä puolestaan käräjäkuntiin, joissa kussakin
pidettiin aluksi kolmet, myöhemmin kahdet käräjät vuosittain. Käräjäkunnan alue
saattoi vaihdella, mm. 1600-luvulla pidettiin läänitetyillä alueilla ns.
rälssikäräjiä. Pitäjien kuulumisesta tuomiokuntiin on luettelo täällä:
[http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm]

Käräjäkirjuri merkitsi kunkin jutun käsittelyn ja päätöksen tarkoin tuomiokirjaan.
1700-luvulta lähtien on tuomiokirjat jaettu kahteen osaan:
*Varsinaiset asiat eli rikos- ja riita-asiat
*Ilmoitusasiat, jotka käsittivät lainhuudot, kiinnitykset, holhoukset sekä avioehdot.

Omana sarjanaan alioikeuksien arkistoissa ovat perukirjat, jotka ovat arvokkaita
ja usein korvaamattomia lähteitä sukututkijalle. Aatelin perukirjat talletettiin
hovioikeuksien arkistoihin.

'''Laamanninoikeus''' oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1400-luvulta lähtien aina
vuoteen 1868. 1600-luvulla laamannikuntia oli kolme: Etelä-Suomen, Pohjois-Suomen
(rajana Aurajoki) sekä Karjalan laamannikunta, joka käsitti itäisen Suomen
Itä-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Periaatteessa laamanninkäräjät oli
alioikeuksista seuraava oikeusaste. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa
maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muista vedottiin suoraan hovioikeuteen.

Ensimmäinen '''hovioikeus''' perustettiin Tukholmaan 1614 ja Suomeen kohta sen jälkeen
1623 Turun hovioikeus. Vaasan hovioikeus perustettiin 1775 ja se käsitti Suomen
keski- ja pohjoisosan. Itä- ja kaakkois-Suomen alueen kattava Viipurin hovioikeus
perustettiin 1839. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten
toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu
alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos
rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö.
Hovioikeuteen saattoi tuomioon tyytymätön asianosainen vedota ja aatelisten jutut,
samoin kuin mm. maanpetosjutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.

'''Maanjako-oikeudet''' perustettiin 1776 selvittämään isostajaosta johtuneita riitaisuuksia
ja niiden tuomiokirjoja on tallella vuodesta 1782 alkaen. Suurimmissa kaupungeissa käsitteli '''kämnerioikeus''' pienet riita-asiat.

Tuomiokirjoja on arkistoissa tallella vaihtelevasti. 1500-luvun säilyneitä
tuomiokirjoja on translitteroitu ja painettu sarjassa ''Suomen vanhimmat tuomiokirjat''.
Turun hovioikeuden asiakirjat tuhoutuivat suurelta osin Turun palossa 1827, samoin
kuin Ahvenanmaan, Suur-Savon ja Sääksmäen kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjat. Koska
Turun hovioikeuden yksi tehtävä oli tarkistaa ja puhtaaksikirjoittaa maakunnista
niille lähetetyt tuomiokirjat, on näitä renovoituja tuomiokirjoja säilynyt
useimmista tuomiokunnista jo vuodesta 1623 lähtien. Vanhimmat säilyneet
laamanninoikeuksien asiakirjat ovat 1600-luvun alusta.

Alkuperäiset alioikeuksien ja hovioikeuksien asiakirjat talletetaan alueen maakunta-arkistossa,
renovoidut tuomiokirjat Kansallisarkistossa. Vanhimpia tuomiokirjoja on mikrofilmattu ja osa näistä on digitoitu tai ollaan digitoimassa KA:n tai SSHY:n digitaaliarkistoihin.

Renovoidut tuomiokirjat ovat helppolukuisempia kuin alkuperäiset, joissa on usein paljon yliviivauksia ja lisäyksiä rivien väleihin ja marginaaleihin. Toisaalta alkuperäiset tuomiokirjat ovat täydellisempiä, koska esim. liitteet ja hovioikeuteen alistetut jutut puuttuvat renovoiduista, jälkimmäisistä on pykälän kohdalla vain merkintä ''hemställd''

Hakemistoja, luetteloita ja kortistoja on laadittu joihinkin tuomio- ja
perukirjasarjoihin. Savon tuomiokirjat Ruotsin ajalta on skannattu tarkoituksena laatia niihin
kattava henkilöhakemisto ja työhön kaivataan puuhamiehiä, lisää asiasta täällä:
[http://jarjestot.varkaudenseutu.fi/jarjestot/harrastekerhot/varkauden_seudun_sukututkijat_ry/henkilohakemisto_savon_tuomiokirjoihin/]

Hyvä artikkeli tuomiokirjojen käytöstä sukututkimuksessa täällä [http://www.genealogia.fi/genos/61/61_49.htm]

==Kristoffer-kuninkaan maanlaki==

Voimassa 1400-luvulta vuoteen 1734.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/]

===Lakikaaret===

*'''Konunga Balken''' - kuninkaan kaari
*'''Giftermåla Balken''' - naimakaari
*'''Erfda Balken''' - perintökaari
*'''Jorda Balken''' - maakaari
*'''Byggninga Balken''' - rakennuskaari
*'''Kiöpemåla Balken''' - kauppakaari
*'''Tingzmåla Balken''' (Rådhstugu Balken) - käräjäkaari
*'''Edzöre Balken''' - rauhanvalan kaari
*'''Högmåla Balken''' - korkeimpain syiden kaari
*'''Såramåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)haavain kaari
*'''Dråpmåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)tapon kaari
*'''Tiuffua Balken''' - varkauden kaari

==Vuoden 1734 valtakunnan laki==

Voimassa vuodesta 1735 lähtien. Lain viimeiset jäänteet kumottu 1991.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/]

===Lakikaaret===

*'''Giftermålsbalken''' - Naimisen Caari
*'''Ärvda Balken''' - Perindö Caari
*'''Jorda Balken''' - Maan Caari
*'''Byggninga Balken''' - Rakennus Caari
*'''Handelsbalken''' - Cauppa Caari
*'''Missgärnings Balken''' - Pahategon Caari
*'''Straff Balken''' - Rangaistus Caari
*'''Rättegångs Balken''' - Oikeudenkäymisen Caari*

==Rikosnimikkeitä==

*'''swarslösan (stembninghz försittiande''') - vastaajan poisjäänti oikeudesta
*'''oliudh''' - käräjämeteli, oikeudenhäirintä
*'''doomsqwällning''' - tuomion moitinta
*'''tresko, tredskodom''' - niskottelu
*'''åwerkan''' - viljely toisen maalla, luvaton nautinta
*'''wåldzwerkan''' - väkivaltainen nautinta
*'''fylleri''' - juopumus
*'''slagsmål''' - tappelu
**'''blonadh, blåna''' - mustelma
**'''blodhsåår''' - verihaava
**'''hufwudhsåår''' - päähaava
**'''håårluggning/håårdragning''' - tukasta kiskominen
**'''kula (i hufwudet)''' - kuhmu (päässä)
*'''dråp''' - tappo
*'''barnamord''' - lapsenmurha
*'''dödswållande''' - kuolemantuottamus
*'''mökrenkning''' - neidonloukkaus
*'''lägersmål, lönskaläge''' - salavuoteus
*'''hoor''' - aviorikos
*'''oqwedinsord''' - haukkuminen, nimittely
*'''leppegeld''' - panettelu, herjaus
*'''trolldom''' - noituus
*'''tiufnadh, tjufueri, stöld''' - varkaus
*'''stöld med inbrott''' - murtovarkaus
*'''snatteri''' - näpistys
*'''seqwesterbrått''' - takavarikkorikos
*'''sabbatsbrott''' - sapatin rikkominen

==Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa==

*<font color="blue">Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka</font> - Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)

*<font color="blue">Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M.</font> - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä

*<font color="blue">Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan

*<font color="blue">Pålägges för:ne at jemka och deela emillan</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)

*<font color="blue">Nembdes för:ne at utmäta af N.N.</font> - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä

*<font color="blue">och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen</font> - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista

*<font color="blue">Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer</font> - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on

*<font color="blue">Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen)</font> - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)

*<font color="blue">Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer</font> - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...

*<font color="blue">Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att</font> - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että

*<font color="blue">Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ...</font> - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat N.N, M.M, ...

*<font color="blue">hwilke hafuer synt och ransakat</font> - jotka ovat suorittaneet katselmuksen

*<font color="blue">huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan</font> - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold</font> - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan

*<font color="blue">Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden</font> - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille

*<font color="blue">af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne</font> - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta

*<font color="blue">med sin/dess hustrus ja och samtyckie</font> - vaimonsa suostumuksella

*<font color="blue">hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte</font> - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusjaon

*<font color="blue">här till swaradhe</font> - tähän vastasi

*<font color="blue">det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde</font> - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää

*<font color="blue">medh föregången Eedh å Lagbook</font> - vannottuaan valan lakikirjalla

*<font color="blue">witnade i sanning wara</font> - todisti oikeaksi

*<font color="blue">detta wåldgafz Nempnden</font> - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)

*<font color="blue">å ferske gerning och flygande foot</font> - itse teosta (pakenemasta) tavattuna

*<font color="blue">föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh</font> - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella

*<font color="blue">effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille</font> - koska ei kumpikaan osapuoli halunnut vedota minuun tai lautakuntaan

*<font color="blue">effter sådan bekennelser / sådane skääll</font> - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella

*<font color="blue">effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe</font> - lautakunnan todistuksen ja harkinnan perusteella

*<font color="blue">eptter 12 Men Ransakan</font> - 12 miehen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter yy Capitell i ZZ balken</font> - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella

*<font color="blue">dömmes N.N:s klagan skiällöös</font> - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi

*<font color="blue">dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr</font> - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu

*<font color="blue">dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas</font> - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi

*<font color="blue">at niuta, bruka och behålla</font> - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi

*<font color="blue">där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr</font> - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa

*<font color="blue">wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt</font> - 3 markan sakon uhalla kullekin kihlakunnan tuomion moitinnasta

==[[Tuomio- ja perunkirjasanastoa]]==

[[Luokka:Tuomiokirjat]]

Fraaseja

2010-06-02T23:53:14Z

EevaH:

=Yleistä=

==Oikeushallinnon arkistot==

Alin oikeusaste oli maaseudulla '''kihlakunnanoikeus''', kaupungeissa '''raastuvanoikeus'''.
Maa oli jaettu tuomiokuntiin ja nämä puolestaan käräjäkuntiin, joissa kussakin
pidettiin aluksi kolmet, myöhemmin kahdet käräjät vuosittain. Käräjäkunnan alue
saattoi vaihdella, mm. 1600-luvulla pidettiin läänitetyillä alueilla ns.
rälssikäräjiä. Pitäjien kuulumisesta tuomiokuntiin on luettelo täällä:
[http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm]

Käräjäkirjuri merkitsi kunkin jutun käsittelyn ja päätöksen tarkoin tuomiokirjaan.
1700-luvulta lähtien on tuomiokirjat jaettu kahteen osaan:
*Varsinaiset asiat eli rikos- ja riita-asiat
*Ilmoitusasiat, jotka käsittivät lainhuudot, kiinnitykset, holhoukset sekä avioehdot.

Omana sarjanaan alioikeuksien arkistoissa ovat perukirjat, jotka ovat arvokkaita
ja usein korvaamattomia lähteitä sukututkijalle. Aatelin perukirjat talletettiin
hovioikeuksien arkistoihin.

'''Laamanninoikeus''' oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1400-luvulta lähtien aina
vuoteen 1868. 1600-luvulla laamannikuntia oli kolme: Etelä-Suomen, Pohjois-Suomen
(rajana Aurajoki) sekä Karjalan laamannikunta, joka käsitti itäisen Suomen
Itä-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Periaatteessa laamanninkäräjät oli
alioikeuksista seuraava oikeusaste. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa
maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muista vedottiin suoraan hovioikeuteen.

Ensimmäinen '''hovioikeus''' perustettiin Tukholmaan 1614 ja Suomeen kohta sen jälkeen
1623 Turun hovioikeus. Vaasan hovioikeus perustettiin 1775 ja se käsitti Suomen
keski- ja pohjoisosan. Itä- ja kaakkois-Suomen alueen kattava Viipurin hovioikeus
perustettiin 1839. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten
toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu
alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos
rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö.
Hovioikeuteen saattoi tuomioon tyytymätön asianosainen vedota ja aatelisten jutut,
samoin kuin mm. maanpetosjutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.

'''Maanjako-oikeudet''' perustettiin 1776 selvittämään isostajaosta johtuneita riitaisuuksia
ja niiden tuomiokirjoja on tallella vuodesta 1782 alkaen. Suurimmissa kaupungeissa käsitteli '''kämnerioikeus''' pienet riita-asiat.

Tuomiokirjoja on arkistoissa tallella vaihtelevasti. 1500-luvun säilyneitä
tuomiokirjoja on translitteroitu ja painettu sarjassa ''Suomen vanhimmat tuomiokirjat''.
Turun hovioikeuden asiakirjat tuhoutuivat suurelta osin Turun palossa 1827, samoin
kuin Ahvenanmaan, Suur-Savon ja Sääksmäen kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjat. Koska
Turun hovioikeuden yksi tehtävä oli tarkistaa ja puhtaaksikirjoittaa maakunnista
niille lähetetyt tuomiokirjat, on näitä renovoituja tuomiokirjoja säilynyt
useimmista tuomiokunnista jo vuodesta 1623 lähtien. Vanhimmat säilyneet
laamanninoikeuksien asiakirjat ovat 1600-luvun alusta.

Alkuperäiset alioikeuksien ja hovioikeuksien asiakirjat talletetaan alueen maakunta-arkistossa,
renovoidut tuomiokirjat Kansallisarkistossa. Vanhimpia tuomiokirjoja on mikrofilmattu ja osa näistä on digitoitu tai ollaan digitoimassa KA:n tai SSHY:n digitaaliarkistoihin.

Renovoidut tuomiokirjat ovat helppolukuisempia kuin alkuperäiset, joissa on usein paljon yliviivauksia ja lisäyksiä rivien väleihin ja marginaaleihin. Toisaalta alkuperäiset tuomiokirjat ovat täydellisempiä, koska esim. liitteet ja hovioikeuteen alistetut jutut puuttuvat renovoiduista, jälkimmäisistä on pykälän kohdalla vain merkintä ''hemställd''

Hakemistoja, luetteloita ja kortistoja on laadittu joihinkin tuomio- ja
perukirjasarjoihin. Savon tuomiokirjat Ruotsin ajalta on skannattu tarkoituksena laatia niihin
kattava henkilöhakemisto ja työhön kaivataan puuhamiehiä, lisää asiasta täällä:
[http://jarjestot.varkaudenseutu.fi/jarjestot/harrastekerhot/varkauden_seudun_sukututkijat_ry/henkilohakemisto_savon_tuomiokirjoihin/]

Hyvä artikkeli tuomiokirjojen käytöstä sukututkimuksessa täällä [http://www.genealogia.fi/genos/61/61_49.htm]

==Kristoffer-kuninkaan maanlaki==

Voimassa 1400-luvulta vuoteen 1734.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/]

===Lakikaaret===

*'''Konunga Balken''' - kuninkaan kaari
*'''Giftermåla Balken''' - naimakaari
*'''Erfda Balken''' - perintökaari
*'''Jorda Balken''' - maakaari
*'''Byggninga Balken''' - rakennuskaari
*'''Kiöpemåla Balken''' - kauppakaari
*'''Tingzmåla Balken''' (Rådhstugu Balken) - käräjäkaari
*'''Edzöre Balken''' - rauhanvalan kaari
*'''Högmåla Balken''' - korkeimpain syiden kaari
*'''Såramåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)haavain kaari
*'''Dråpmåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)tapon kaari
*'''Tiuffua Balken''' - varkauden kaari

==Vuoden 1734 valtakunnan laki==

Voimassa vuodesta 1735 lähtien. Lain viimeiset jäänteet kumottu 1991.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/]

===Lakikaaret===

*'''Giftermålsbalken''' - Naimisen Caari
*'''Ärvda Balken''' - Perindö Caari
*'''Jorda Balken''' - Maan Caari
*'''Byggninga Balken''' - Rakennus Caari
*'''Handelsbalken''' - Cauppa Caari
*'''Missgärnings Balken''' - Pahategon Caari
*'''Straff Balken''' - Rangaistus Caari
*'''Rättegångs Balken''' - Oikeudenkäymisen Caari*

==Rikosnimikkeitä==

*'''swarslösan (stembninghz försittiande''') - vastaajan poisjäänti oikeudesta
*'''oliudh''' - käräjämeteli, oikeudenhäirintä
*'''doomsqwällning''' - tuomion moitinta
*'''tresko, tredskodom''' - niskottelu
*'''åwerkan''' - viljely toisen maalla, luvaton nautinta
*'''wåldzwerkan''' - väkivaltainen nautinta
*'''fylleri''' - juopumus
*'''slagsmål''' - tappelu
**'''blonadh, blåna''' - mustelma
**'''blodhsåår''' - verihaava
**'''hufwudhsåår''' - päähaava
**'''håårluggning/håårdragning''' - tukasta kiskominen
**'''kula (i hufwudet)''' - kuhmu (päässä)
*'''dråp''' - tappo
*'''barnamord''' - lapsenmurha
*'''dödswållande''' - kuolemantuottamus
*'''mökrenkning''' - neidonloukkaus
*'''lägersmål, lönskaläge''' - salavuoteus
*'''hoor''' - aviorikos
*'''oqwedinsord''' - haukkuminen, nimittely
*'''leppegeld''' - panettelu, herjaus
*'''trolldom''' - noituus
*'''tiufnadh, tjufueri, stöld''' - varkaus
*'''stöld med inbrott''' - murtovarkaus
*'''snatteri''' - näpistys
*'''seqwesterbrått''' - takavarikkorikos
*'''sabbatsbrott''' - sapatin rikkominen

==Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa==

*<font color="blue">Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka</font> - Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)

*<font color="blue">Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M.</font> - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä

*<font color="blue">Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan

*<font color="blue">Pålägges för:ne at jemka och deela emillan</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)

*<font color="blue">Nembdes för:ne at utmäta af N.N.</font> - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä

*<font color="blue">och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen</font> - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista

*<font color="blue">Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer</font> - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on

*<font color="blue">Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen)</font> - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)

*<font color="blue">Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer</font> - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...

*<font color="blue">Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att</font> - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että

*<font color="blue">Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ...</font> - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat N.N, M.M, ...

*<font color="blue">hwilke hafuer synt och ransakat</font> - jotka ovat suorittaneet katselmuksen

*<font color="blue">huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan</font> - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold</font> - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan

*<font color="blue">Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden</font> - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille

*<font color="blue">af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne</font> - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta

*<font color="blue">med sin/dess hustrus ja och samtyckie</font> - vaimonsa suostumuksella

*<font color="blue">hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte</font> - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusjaon

*<font color="blue">här till swaradhe</font> - tähän vastasi

*<font color="blue">det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde</font> - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää

*<font color="blue">medh föregången Eedh å Lagbook</font> - vannottuaan valan lakikirjalla

*<font color="blue">witnade i sanning wara</font> - todisti oikeaksi

*<font color="blue">detta wåldgafz Nempnden</font> - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)

*<font color="blue">å ferske gerning och flygande foot</font> - itse teosta (pakenemasta) tavattuna

*<font color="blue">föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh</font> - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella

*<font color="blue">effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille</font> - koska ei kumpikaan osapuoli halunnut vedota minuun tai lautakuntaan

*<font color="blue">effter sådan bekennelser / sådane skääll</font> - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella

*<font color="blue">effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe</font> - lautakunnan todistuksen ja harkinnan perusteella

*<font color="blue">eptter 12 Men Ransakan</font> - 12 miehen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter yy Capitell i ZZ balken</font> - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella

*<font color="blue">dömmes N.N:s klagan skiällöös</font> - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi

*<font color="blue">dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr</font> - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu

*<font color="blue">dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas</font> - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi

*<font color="blue">at niuta, bruka och behålla</font> - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi

*<font color="blue">där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr</font> - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa

*<font color="blue">wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt</font> - 3 markan sakon uhalla kullekin kihlakunnan tuomion moitinnasta

==[[Tuomio- ja perunkirjasanastoa]]==

[[Luokka:Tuomiokirjat]]

Tuomio- ja perunkirjasanastoa

2010-06-02T23:49:46Z

EevaH:

{|
|'''A''' ||
|-
|achta, taga i acht || ottaa huomioon, noudattaa
|-
|actor || syyttäjä
|-
|afbön || anteeksipyyntö
|-
|afhandling || (oikeus)toimi, asiakirja
|-
|afkastning || sato, tuotto
|-
|afkomling || jälkeläinen
|-
|afkortning || lyhennys, vähennys
|-
|afkortningslängdh || lyhennysluettelo (vajaista verotuloista)
|-
|aflifua || ottaa hengiltä, tappaa, teloittaa
|-
|aflidne, afledne (med döden a) || kuollut
|-
|aflingejord, -hemman || ansiomaa (ei-perintömaa)
|-
|afsk(edad) (soldat) || palveluksesta eronnut (sotilas)
|-
|afsked, afskiedh || ero (ruodusta)
|-
|afstraffa, anstraffa || rangaista
|-
|afstå || luovuttaa
|-
|afveten || tietoinen
|-
|afwittring || ositus
|-
|afwittrings instrument || ositusasiakirja
|-
|afwundh || kateus, viha
|-
|afuundztaal || pahansuopa puhe, juoru
|-
|agnar || akanat
|-
|allaredo || jo
|-
|allhelgona tijden || pyhäinpäivä
|-
|allmenning jordh || kruunun yhteismaa
|-
|allmoge || rahvas
|-
|allmogens beswär || rahvaan valitus
|-
|allmänna beswär || yleinen valitus (valtiopäiväaloite)
|-
|angående || koskien, koskeva
|-
|anhållan, anspråk || vaatimus
|-
|anmoda || kehoittaa, pyytää
|-
|Anno (Domini), AD || vuonna
|-
|anordning || maksumääräys
|-
|anständig || siivo, säädyllinen
|-
|antaga || ottaa (ruotuun, ottopojaksi, tms)
|-
|antecessor || edeltäjä, edellinen haltija
|-
|antwarda (i händer) || antaa jnkn käsiin, huostaan
|-
|antwardningh (taga i a) || vastuu, huostaanotto
|-
|appellera || vedota (ylempään oikeusasteeseen)
|-
|arfwinge || perillinen
|-
|arfwode, arffuode || osuus (perinnöstä, palkkiosta, tms)
|-
|armborst || jalkajousi
|-
|armpipa || käsivarrenluu
|-
|arrendator || tilanvuokraaja
|-
|arrestera || pidättää, takavarikoida
|-
|attest || todistus
|-
|attrapera || ottaa kiinni
|-
|avancera || ylentää
|-
|'''B''' ||
|-
|backstugare, backstugukarl || mäkitupalainen
|-
|balk, balck, B || kaari (oik, esim maakaari)
|-
|bas, bås || parsi (navetan)
|-
|bast || niini
|-
|beblandelse (olåflig b) || sekaantuminen (laiton s)
|-
|bebruka || viljellä
|-
|bedia || pyytää
|-
|bedragare || petturi
|-
|befalning || käsky, määräys
|-
|befallningsman (Cronones B) || kruununvouti
|-
|befehl, befäl || päällystö
|-
|befrija || vapauttaa (syytöksestä)
|-
|begge, bägge || molemmat
|-
|begifwa sig || mennä, lähteä
|-
|begifwen (på starcka drycker) || taipuvainen (väkijuomiin)
|-
|begära, begiära || anoa
|-
|behållen (hemman) || veronmaksukykyinen (tila) <=> autio
|-
|behörig || asianmukainen
|-
|bejaka || myöntää
|-
|bekenna, bekienna || todistaa, tunnustaa
|-
|bekräfta || vahvistaa
|-
|belangande || mitä tulee, koskien
|-
|beledsaga || seurata, saattaa
|-
|belägen, belägdt || sijaitseva
|-
|belägra || maata
|-
|bemählte, bem:te || mainittu
|-
|benemndh, ben:te || nimeltään
|-
|berga, bärga (hö, wäxt) || tehdä (heinää), korjata (satoa)
|-
|berychtat || juovuksissa
|-
|berådt (med b modh) || vakain aikein, tahallaan
|-
|berömlig || kiitettävä
|-
|berörde || mainittu
|-
|besanna || vakuuttaa todeksi
|-
|besee || katsoa, tarkastella
|-
|besigtning, besichtning || tarkastus, katselmus
|-
|besitta || hallita tilaa tai torppaa
|-
|beskaffenhet || ominaisuus, laatu, kunto
|-
|beskedelig || kunniallinen, viisas, siivo
|-
|beskyll(ning) || solvaus, väärä ilmianto
|-
|bestella (hafua medh ngn bestella) || olla tekemistä jnkn kanssa
|-
|bestrida (bestredo) || kiistää (kiistivät)
|-
|beswära sigh || valittaa, kannella
|-
|beswäro tijd || valitusaika
|-
|betiente (Crono b) || (kruunun) palvelija
|-
|betsel || päitset
|-
|bettla || kerjätä
|-
|betänkande || mietintö, harkinta
|-
|bewaka (ngns rätt) || valvoa (jnkn oikeutta)
|-
|bewijsa, bevisa || osoittaa, näyttää
|-
|bifall || suostumus
|-
|bihla, bila || piilu, veistokirves
|-
|binge || hinkalo
|-
|biträda || avustaa
|-
|biträde || apulainen
|-
|blodrispa || verinaarmu
|-
|blånadh, blonatt, blåna || mustelma
|-
|blånor || tappurat
|-
|boda || aitta
|-
|bof || roisto
|-
|bofast || vakinaisesti asuva, tilallinen
|-
|bol, bohl, böle (prästebohl) || virkatalo (pappila)
|-
|bolagsman || yhtiömies, kanssaviljelijä
|-
|bomärke || puumerkki
|-
|boohuete, bovete || tattari
|-
|booleri || huorinteko, aviorikos
|-
|borgen || takaus
|-
|borgerman || takaaja
|-
|boskap || karja
|-
|boskapslängdh || karjaveroluettelo
|-
|bostelle || virkatalo, puustelli (myös asuinpaikka)
|-
|bot || parannus, hoito
|-
|boutteille || pullo
|-
|bouppteckning, -optekning || perunkirjoitus
|-
|brandhstwdh, brandstöd || paloapu
|-
|braxen nät || lahnaverkko
|-
|brede wedh || vieressä
|-
|brennewijn, brännvin || paloviina
|-
|brisk || rintakoru
|-
|bruka || viljellä
|-
|bräcklig || kivulloinen
|-
|brännvinspanna (med hatt och pipor) || viinapannu (+ hattu ja valutusputket)
|-
|bröstarfwing || rintaperillinen
|-
|byggninga balken || rakennuskaari
|-
|byuppsyningsman || katselmusmies
|-
|bål || paksu lankku
|-
|bägare, begare || pikari, malja
|-
|bödel || pyöveli
|-
|bönedag || rukouspäivä
|-
|bönhaseri || käsityöläisyys ilman lupaa
|-
|börde hemman (= skatte hemman) || perintö-, verotila
|-
|bördz talan || sukulunastusvaatimus
|-
|bördzrätt || perintötilan hallintaoikeus
|-
|böte || sakko
|-
|bötfälla || sakottaa
|-
|'''C'''||
|-
|camlot, camelott || ohut villakangas
|-
|capellan || kappalainen
|-
|capitulations åhr || pestiaika, sopimusaika
|-
|carolin || karoliini (raha)
|-
|cassera || erottaa (sotapalvelusta), hylätä kelvottomana
|-
|cauera, cavera || asettua takuuseen
|-
|cavalleri || ratsuväki
|-
|Charta Sigillata afgift || kuulutusvero
|-
|christnadt, kristnad || kastettu
|-
|Circumcisionis Domini || uudenvuodenpäivä
|-
|communicant || ehtoollisella käypä
|-
|comparera || saapua käräjille, noudattaa kehoitusta
|-
|concubinat || avoliitto
|-
|conjugati || vihityt
|-
|consort || kanssaomistaja
|-
|contumacia doom || yksipuolinen tuomio
|-
|copulati || vihityt
|-
|cornett || kornetti (ratsuväen vänrikki)
|-
|corporaliter (plichta c) || ruumiillinen (rangaista ruumiillisesti)
|-
|cousin, kusin || serkku
|-
|cuarntoll, qwarntull | myllytulli
|-
|cuinnofolk, qwinfolck || naisväki
|-
|'''D'''||
|-
|degtina || taikinatiinu
|-
|deldh || notko
|-
|delo (vara i delo) || riitaisuus (olla riidoissa)
|-
|deliqwent || rikollinen
|-
|demittera || antaa ero
|-
|der, där || jos
|-
|dersammastädes || sama(ssa/sta) paikka/paikassa/paikasta)
|-
|dilation || lykkäys
|-
|doombrått || tuomion rikkominen
|-
|doomqwell || tuomion moitinta
|-
|dreng, drängh || renki
|-
|dricks stop || tuoppi
|-
|dryckesrörd || juovuksissa
|-
|dryfta || laakea astia
|-
|dråp || tappo
|-
|dråpmåla balken (medh wilia) || (tahallisen) tapon kaari
|-
|drägt (af 2 kannors drägt) || (2 kannun) vetoinen
|-
|dynggrepa || lantatalikko
|-
|dårhus || mielisairaala, "hulluinhuone"
|-
|dårskap || järjettömyys
|-
|dämma || padota
|-
|dödgräfvare || haudankaivaja
|-
|dödsbo || kuolinpesä
|-
|dödswållande || kuolemantuottamus
|-
|döfstum || kuuromykkä
|-
|'''E'''||
|-
|ecklesiastik || kirkollinen
|-
|ed, Eedh (vannoa vala)|| vala (aflägga ed)
|-
|edsworne || valantehnyt
|-
|edsöre || rauhanvala
|-
|edsörebrått || rikos rauhanlakeja vastaan (kotirauha, jne)
|-
|edzöres Balken || rauhanlakien kaari
|-
|eensaak (målsägandens e) || yksinomaan (asianomistajalle)
|-
|efterlåta || luovuttaa (tila)
|-
|efterlyst || peräänkuulutettu
|-
|efterrätta || noudattaa
|-
|ejusdem || samoin, samaa
|-
|eländig || vaivainen, surkea
|-
|enckia, änka, Ea, E: || leski (nainen)
|-
|enfaldig || yksinkertainen
|-
|enkestånd || leskensääty
|-
|enkling || leski (mies)
|-
|ense (vara ense) || olla yhtä mieltä, sopia
|-
|erlägga || maksaa
|-
|ersätta || koevata
|-
|eröfring || valtaus (sot)
|-
|ewärdeligen || ikuisesti
|-
|ewärdeligit || pysyvä
|-
|excipera || jäävätä
|-
|expens || kulu
|-
|extraordinarie ting || ylimääräiset käräjät
|-
|'''F'''||
|-
|falshöfwel || kyntehöylä
|-
|fardagen || muuttopäivä (lain tai tuomion määräämä)
|-
|fastighet || kiinteä omaisuus, kiinteimistö
|-
|fastlagssöndag || laskiaissunnuntai
|-
|fattige procent || vaivaisprosentti (perinnöstä)
|-
|felaktig || viallinen, vammainen
|-
|filia || tytär
|-
|filius || poika
|-
|fiol (i f) || viime vuonna
|-
|fiske redskap, fiske bragder || kalastusvälineet
|-
|fjärding, fierdhung || neljänneskunta
|-
|flintlåsstudsare || piilukko
|-
|fohla || varsa
|-
|forsla || kuljettaa
|-
|fosterson, -dotter || kasvattipoika, -tytär
|-
|fotstock || jalkapuu
|-
|fougdhe, fogde || vouti
|-
|fourage || rehu
|-
|fouragering || (lehmän)ruokko
|-
|fragt (emot fragt) || maksu(a vastaan)
|-
|frejd, frägdh (-bevis) || maine (-todistus)
|-
|frelse, frällse || rälssi, läänitys
|-
|frijhet (-shemman) || verovapaus (verosta vapautettu tila)
|-
|frijheetzbreef || verovapauskirja
|-
|frikänd || vapautettu (syyttestä)
|-
|frillebarn || au-lapsi
|-
|from || hurskas
|-
|fråst || halla
|-
|främmande mennen || uskotut miehet
|-
|frände || miessukulainen
|-
|fränka || naissukulainen
|-
|fulkombligen || täysin
|-
|fuller || tosin
|-
|fullmacht, -magt || valtakirja
|-
|fullmechtige || edusmies
|-
|fulsår || mätähaava
|-
|furoråå || honka (rajamerkkinä)
|-
|furustubbe || hongan kanto
|-
|fuskeri || vilppi
|-
|fylleri || juopumus
|-
|fyrafota || nelinkontin
|-
|fåfängh || turha
|-
|fåfängt || tahattomasti
|-
|fångekista || vankikoppi, "putka"
|-
|fång (fångbref) || saanto (saantotodistus), vanki
|-
|fånig || typerä, hullu
|-
|får, fåhr (-skin) || lammas (-nahka)
|-
|fägård || karjapiha
|-
|fä || omaisuus (vanha lakiteksti), karja
|-
|fäfot (under f) || aitaamaton, "karjan jaloissa"
|-
|fähus || navetta
|-
|fäkta || miekkailla, huitoa
|-
|fälag || yhteistalous
|-
|fält flaska || taskumatti, nassakka
|-
|fältskiäre || välskäri, lääkäri
|-
|fältwäbel || vääpeli
|-
|fänika || lippukunta (jalkaväen yksikkö 1600-alkup)
|-
|fästehjon || kihlapari
|-
|fästemö || kihlattu morsian
|-
|fästeqwinna || morsian, avovaimo
|-
|föga (falla till föga) || taipua, antaa periksi
|-
|fögderi || voutikunta
|-
|förgyld (bägare) || kullattu (peruk)
|-
|förare || furiiri, muonittaja
|-
|förbeting || ehto
|-
|förbinda sig || sitoutua
|-
|förbunden || velvollinen
|-
|förbrytelse || rikkomus
|-
|förbytte frelse || ostorälssi
|-
|fördenskull || sen takia
|-
|fördärfwa || pilata, tärvellä
|-
|före detta, fd || entinen, ex-
|-
|förena sig || sopia, olla samaa mieltä
|-
|förebära, föregifua || väittää
|-
|förehafua || ottaa kuultavaksi (mm)
|-
|förelysa || kuuluttaa (avioliittoon)
|-
|företaga || ottaa käsiteltäväksi, ryhtyä
|-
|företräda || astua esiin
|-
|förfall (laga f) || (laillinen) este, syy; rappio
|-
|förfärdiga || valmistaa
|-
|förgiöra || vahingoittaa, tuhota, noitua
|-
|förgätenhet (falla i f) || unohdus (jäädä unohduksiin)
|-
|förkasta || hylätä (vaatimus)
|-
|förkofra || vaurastuttaa, kartuttaa
|-
|förledne, -lidne, -flutne, -vekne || kulunut, viime-
|-
|förlikning || sovinto, sopimus
|-
|förlåf (medh f) || lupa (luvalla)
|-
|förmana || kehoittaa
|-
|förmedla || välittää, vähentää
|-
|förmodeligen || luultavasti
|-
|förmyndare || holhooja
|-
|förmäla || ilmoittaa
|-
|förolämpa || vahingoittaa, loukata
|-
|förordna || määrätä
|-
|förordning || asetus, määräys
|-
|förnimma (förnummit) || havaita, olla tietoinen
|-
|förnöja || hyvittää, tyydyttää
|-
|förplikta || velvoittaa
|-
|förrymma (förrymbdt) || karata (palvelusta t sotaväestä)
|-
|förrätta || suorittaa
|-
|församling || seurakunta
|-
|försel || kuljetus
|-
|försiggå, för sig gå || tapahtua
|-
|försittia (stembningen) || jättää noudattamatta (haastetta)
|-
|försona || sovittaa (sakot)
|-
|försumma || lyödä laimin
|-
|förswarlig || tyydyttävä
|-
|förtryta || suututtaa, harmittaa
|-
|förwaltning || hallinta
|-
|förwijttelse || solvaus
|-
|förwålla || tuottaa, aiheuttaa
|-
|förwägra || kieltää, kieltäytyä
|-
|'''G'''||
|-
|garfware || karvuri, nahanmuokkaaja
|-
|gattlop, gatulopp || kujanjuoksu
|-
|geld, gieldh || velka
|-
|genstemning || vastahaaste
|-
|gerning (wed fersk g) || teko (itse teossa)
|-
|gertrudsmässodagen || kertunmessu, 17/3
|-
|gesant || lähettiläs
|-
|gieldhbunden || velkainen
|-
|giftermåla balken, giftobalken || naimiskaari
|-
|giftoman, giptoman || naittaja
|-
|gitta || kyetä, pystyä
|-
|glorwördig || kunniakas
|-
|gratialist || eläkkeellä oleva sotilas
|-
|granneligen || tarkasti
|-
|grensryttare || rajaratsastaja, tiedustelija
|-
|grentza || rajoittua
|-
|grimma || riimu
|-
|grimskaft || marhaminta
|-
|gryta || pata
|-
|grytshängslen, grythängen || padan ripustusrauta
|-
|gräfta || kuokka
|-
|gumse || oinas, jäärä, pässi
|-
|gåfwobref || lahjakirja
|-
|gångkläder, gonge cleder || pitovaatteet
|-
|gås || hanhi
|-
|gäld, gieldh || velka
|-
|gälda || maksaa (velka)
|-
|gärdesgård, giärdzgård || aitaus
|-
|gärdsel, gerdsle || aidaspuu
|-
|gästgivare, giästegifware || kestikievarin pitäjä
|-
|göl || lätäkkö, lammikko
|-
|'''H'''||
|-
|hagel || rae(kuuro)
|-
|halfyllig || puolivillainen
|-
|halsduk, hals duuck || kaulaliina
|-
|hammare || vasara
|-
|hamn (frö) || hamppu (hampunsiemen)
|-
|handqwarn || käsikivet
|-
|handskrifft || (yl) velkasitoumus
|-
|handstenar || käsikivet
|-
|handtera || käsitellä
|-
|heelbregd || terve, ehyt
|-
|hemfölgd || myötäjäiset
|-
|hemgång || kotirauhan rikkominen
|-
|hemmågh || kotivävy
|-
|hempna || kostaa
|-
|hemställa || alistaa, siirtää (toiseen oikeusasteeseen tms)
|-
|hemul (hemol) || omistusoikeus, kaupanvastuu
|-
|hinderlös || esteetön
|-
|hingst || ori
|-
|hofslagare || kengitysseppä
|-
|hofsrätt || hovioikeus
|-
|hoor || aviorikos
|-
|hoor karell || aviorikoksen tehnyt mies
|-
|hoor kåna || aviorikoksen tehnyt nainen
|-
|huart (huart tridie) || joka, jokainen, kukin (joka kolmas)
|-
|hufwudh swagh || mielenvikainen
|-
|hufwuddyna medh fiäder || höyhentyyny
|-
|hufwudhskåle || (pää)kallo
|-
|hugg yxa || halkokirves
|-
|huggare || säilä
|-
|hujus (Anni) || tämä (tänä vuonna)
|-
|humblegård || humalatarha
|-
|husman, huusqwinna || loinen
|-
|huusgeråd persedlar || taloustavarat
|-
|hwardera, huar deera || molemmat, jokainen
|-
|hwij || kuinka, miten
|-
|hålla sig undan || pysytellä piilossa
|-
|hålla (skogen, sängen) || pysytellä (metsässä, vuoteessa)
|-
|hårdraga, håårlugga || kiskoa tukasta
|-
|häckla || pellavalihta, häkilä, häkilöidä
|-
|häfda || viljellä, käyttää, nauttia
|-
|häfd(e) || omistus
|-
|häftig || kiivas
|-
|hägnad || aitaus, aidattu
|-
|häktad || vangittu
|-
|härad(e) || tuomiokunta
|-
|härads rätt || kihlakunnanoikeus
|-
|härads ting || kihlakunnankäräjät
|-
|härsammastädes || täällä
|-
|hässja || haasia
|-
|höfla || höylä
|-
|högmåla balken || korkeampien syiden kaari
|-
|hökare || (ruokatavara-)kauppias
|-
|höwitzman || lippukunnan päällikkö
|-
|'''I'''||
|-
|id nät || säynäsverkko
|-
|idka || harjoittaa (ammattia tms)
|-
|ihjäl, ihiell || kuoliaaksi
|-
|immission || kruununtilan hallinta-, asukasoikeus
|-
|impediment || joutomaa
|-
|indelningsverket || jakopalkkalaitos
|-
|infant barn || sylilapsi
|-
|infanteri || jalkaväki
|-
|infinna sig || olla paikalla
|-
|införa || esittää, väittää
|-
|införning || myötäjäiset
|-
|ingalunda || ei missään tapauksessa
|-
|inhysing || loinen, itsellinen
|-
|inhägna || aidata
|-
|innehafwa || omistaa
|-
|innewarande || kuluva (vuosi, kuukausi)
|-
|inqwisition || kuulustelu, todistajien kuuleminen
|-
|inrymning || asukasoikeuden saanti
|-
|inrätta || perustaa
|-
|insegel || sinetti
|-
|insinuera || väittää
|-
|inskriffuen || kirjoitettu (nihdiksi)
|-
|inspråk || vastaväite
|-
|instemma || haastaa
|-
|instrument || asiakirja
|-
|inställa sig || tulla paikalle (oikeuteen, ruotuun, )
|-
|interessent || osakas
|-
|inwenda || väittää vastaan
|-
|invigilera || valvoa (oikeuttaan)
|-
|itererat || toistuva
|-
|'''J'''||
|-
|jempna, jemka, jämka || tasata, jakaa tasan
|-
|jordabalken || maakaari
|-
|jordafradh || maanvuokra, osavilja
|-
|jordebok, iordhebook || maakirja
|-
|jordfästa || haudata
|-
|jord sedel, zedell, sedhell || "maaseteli", maakirjanote
|-
|jämpngodh || yhtä hyvä, vastaava
|-
|järnbeslagen || raudoitettu
|-
|järnredskap, järn sorter, -bragder || rautakalut
|-
|järn stör || rautakanki
|-
|'''K'''||
|-
|kalf || vasikka
|-
|karell (= karl) || mies
|-
|karinsmässotijd || 2511
|-
|karpus || (rakuunan) huppupäähine
|-
|kastwed, kasträd || halot, polttopuut
|-
|kettell, kiettel, kittel || kattila (kuparia)
|-
|kierr, kärr || suo
|-
|killing || vohla
|-
|Kiöpemåla balken || kauppakaari
|-
|kiött sår || avohaava
|-
|kjerna || kirnu
|-
|kjörtel || lyhyt takki, "jakku"
|-
|klack ring || kantasormus
|-
|klander || valitus, moite
|-
|klanderlös || moitteeton
|-
|Klubbkriget || Nuijasota
|-
|klå || raapia, kynsiä
|-
|klädask, klädes ask || vaatearkku
|-
|klädes kiorttel || leninki, mekko
|-
|klädes persedlar || vaatekappaleet
|-
|knecht || nihti, sotamies
|-
|kokekietell || keittokattila
|-
|komma ngn till || kuulua jllkn
|-
|konunga balken || kuninkaan kaari
|-
|kostnad (rättegångs k) || kulu, kustannus (oikeudenkäyntikulut)
|-
|kraftlös || voimaton, tehoton
|-
|krake || kuhilas
|-
|krakel || riita, tappelu
|-
|krasslig || raihnainen
|-
|kreatur || eläin
|-
|kringwandrande, -strykande || kuljeksiva, irtolainen
|-
|krympling || raajarikko, rampa
|-
|kråppslyte || ruumiinvamma
|-
|kräncka || loukata (jnkn oikeutta), sortaa
|-
|kula || kuula, kuhmu
|-
|kungsådra || vesiväylä, pääväylä
|-
|kungörelse || kuulutus
|-
|Kyndelmässotijden || kynttilänpäivä (helmikuun alussa)
|-
|kyrkofattig, kyrckiofattigh || kirkonköyhä
|-
|kyrckoförargelse || kirkkorauhan rikkominen
|-
|kyrkiogieldh || kirkkopitäjä
|-
|kyrckoplikt || kirkonrangaistus
|-
|kyrckowakt, -väktare || suntio
|-
|kyrckowärd || kirkonisäntä
|-
|kåna, kona || naikkonen, avovaimo (aiemmin: nainen)
|-
|kära, kiära til ngn || syyttää jtkn
|-
|kärande, kiärande || kantaja
|-
|käromål || kanne
|-
|kärfwa (en kärfwa halm) || kupo (olkia)
|-
|köpebref || kauppakirja
|-
|körsel || ajattaminen, ajotyö (tukinajo)
|-
|'''L'''||
|-
|ladugårdshemman || rajapiiritalo (= rå- och rörshemman)
|-
|lafuan (badstugu l) || lauteet
|-
|laga skilling || vahingonkorvaus
|-
|laga åhr (i laga åhr kommen) || laillinen ikä, täysi-ikäisyys
|-
|lagfarth, lagfäste|| lainhuuto
|-
|lagfångne || lainvoiman saanut
|-
|laggifto säng (af l) || aviovuode (aviolapsi)
|-
|lagman || laamanni
|-
|lagmanna tingh || laamannikäräjät
|-
|lagtima ting || varsinaiset käräjät
|-
|lagläsare || lainlukija, tuomarin sijainen
|-
|lagsaga || laamannikunta
|-
|lamb || karitsa
|-
|landbonde || lampuoti, tilanvuokraaja
|-
|landshöfding || maaherra
|-
|landslott || maanosa, osavilja maanvuokrasta
|-
|larsmässa || laurinmessu, 108
|-
|lass || kuorma
|-
|led (i flere led) || sukupolvi (useassa polvessa); veräjä
|-
|ledig || vapaa (esim palvelukseen)
|-
|lego, leego || palkka, palkkio
|-
|legofolck || palvelusväki
|-
|legokarl, leigdhe karll || palkkasotilas
|-
|lekamen || ruumis
|-
|leketid, lekstid || kutuaika
|-
|leppegeld || panettelu
|-
|lia, lija || viikate
|-
|liderlig || irstas
|-
|lieutnant, löjtnant || luutnantti
|-
|lifegen || maaorja
|-
|lifmondering || sotilaspuku
|-
|lifstycke || liivi
|-
|lijkwäll || silti
|-
|lijspund || lispunta, leiviskä
|-
|lin, lijn || pellava
|-
|linda (lägga i linda) || kesanto (olla kesannolla)
|-
|lius, ljus || valo, kynttilä
|-
|ljumsk bråck || nivustyrä
|-
|lod bössa || luodikko
|-
|lodhe polij || länsipuoli
|-
|lomhörd || huonokuuloinen
|-
|lunta || musketin sytytin
|-
|lysekäring || pärepihti
|-
|lysning || kuulutus
|-
|lyte || vamma
|-
|långref || pitkäsiima
|-
|låssbedeckare || lukon suojus (musketissa)
|-
|lägersmål || salavuoteus
|-
|lägersqwinna || avovaimo, maattu nainen
|-
|lärft || palttina
|-
|lärling, lärgåsse || oppipoika
|-
|läsförhör || kinkerit, lukuset
|-
|läslag || kinkerikunta
|-
|löftesman || takuumies
|-
|lönngraf || "valehauta", tilapäishauta
|-
|lönskaläge|| salavuoteus
|-
|löpeld || kulovalkea
|-
|lösdrifware || irtolainen
|-
|löskåna || irtolaisnainen
|-
|lössdreng || irtolainen
|-
|lösören, lösegendom || irtain omaisuus
|-
|'''M'''||
|-
|macht (hålla wid macht) || kunto, voima (pitää kunnossa)
|-
|manbar || aikuinen, "miehen mitat täyttävä"
|-
|manhaftigh || miehuullinen (upseereista)
|-
|manna minne || miesmuisti
|-
|mansboot || miehensakko, sukukorvaus henkirikoksesta
|-
|manshielp || miestyövoima
|-
|mantalslängdh || henkikirja
|-
|mantalskrifning || henkikirjoitus
|-
|manvuxen || aikuinen
|-
|matlag || ruokakunta
|-
|medarfwa || kanssaperilliset
|-
|medellös || varaton
|-
|medfart (laga medfart) || menettely (vastuu), kohtelu
|-
|medgift || myötäjäiset
|-
|mellangift || väliraha
|-
|menedh || väärä vala
|-
|menlig || haitallinen
|-
|midfastosöndag || puolipaastosunnuntai (4s laskiaisesta)
|-
|mielkande, mjölkande koo || lypsylehmä
|-
|mikaelidagen || mikkelinpäivä, 299
|-
|militia jordebook || sotilasmaakirja
|-
|minderårig || alaikäinen
|-
|missfödd || keskonen, keskenmeno
|-
|missgierning || rikos
|-
|missväxt || kato
|-
|mista || menettää
|-
|mjölkbunke || maitotiinu
|-
|mogen ålder || täysi-ikäisyys
|-
|moras || räme, suometsä
|-
|mortus || kuollut
|-
|mullbete || laiduntaminen ulkopalstalla t yhteismaalla
|-
|muick, mujka || muikku
|-
|muntelig || suullinen
|-
|muta || lahja, lahjus
|-
|myndig || täysivaltainen
|-
|mynt (Koppar mynt, Sölfwer mynt) || raha (kupari-, hopearaha)
|-
|måg, mågh || vävy
|-
|mål, måhl || juttu, asia (oikeudessa)
|-
|mållöös || puhumaton, tajuton
|-
|målsman || edusmies
|-
|målsägare || asianomistaja
|-
|mårmässa tijd || martinmessu, 8 syyskuuta
|-
|mårgongåfwa|| huomenlahja
|-
|märda, mjörda || merta (kalanpyydys)
|-
|mätesman || arviomies
|-
|mökrenkning || neidonloukkaus, -viettely
|-
|mönsterdreng || sotilaspalvelija
|-
|mönstrings rulla || katselmusluettelo
|-
|mörtnät || särkiverkko
|-
|'''N'''||
|-
|nafware || vintilä, käsipora
|-
|nattward || ehtoollinen
|-
|nedrifwa || purkaa, repiä maahan
|-
|nembdeman, nämndeman || lautamies
|-
|Nempnden || lautakunta, "jury"
|-
|nestlidne, nästledne, nestwikne || viimeksi kulunut, viime
|-
|nothus, notha || avioton lapsi
|-
|novo (de novo) || uudestaan
|-
|nyttja, nyttia, niuta || käyttää, nauttia
|-
|Nåde medlen || armonvälineet, ehtoollinen
|-
|nådespredikanten || armonvuodensaarnaaja
|-
|nåt, noth || nuotta
|-
|näfwer, näver || tuohi
|-
|näpst || nuhde, kuritus
|-
|nät, näät || verkko
|-
|nöddöpt || hätäkastettu
|-
|nöga || tyytyväisyys
|-
|nödga || tarvita, olla pakko
|-
|nöt || nauta, lehmä
|-
|'''O'''||
|-
|oachtsamheet || huolimattomuus, varomattomuus
|-
|oaktadt || huolimatta
|-
|obefogad || perusteeton, aiheeton
|-
|obewijslig || toteennäyttämätön
|-
|oblater || ehtoollisleivät
|-
|odrägelig || sietämätön
|-
|oduglig, odugeligh || kelvoton
|-
|odygd || pahanteko
|-
|ofwanbenemte || yllämainittu
|-
|ofärdigh || vaivainen, rampa
|-
|oförmögen || kykenemätön
|-
|oförsörgt || naimaton (tytär)
|-
|ogerningh || pahanteko, rikos
|-
|ojäfvig || jäävitön
|-
|oljud || räyhääminen, meteli
|-
|olofsmässa || olavinmessu, 29/7
|-
|olägenhet || vika, huono puoli, hankaluus
|-
|ombud(sman) || asianajaja, valtuutettu
|-
|omyndig || vajaavaltainen, alaikäinen
|-
|onera || rasite, ulosteot, verot
|-
|optaga, upptaga || ottaa (viljelläkseen, vastuulleen)
|-
|oquedins ordh || haukkumasana
|-
|oqweda || solvata
|-
|oraffhuas || oravannahka, veronahka
|-
|orlofssedel || palvelu-, työtodistus
|-
|oryggelig || peruuttamaton
|-
|oskift (lefwa i bo oskifta) || jakamaton (pesä)
|-
|oskyld || ei-sukulainen (med parterne oskyld)
|-
|oskötzell || huolimattomuus
|-
|osämja || epäsopu
|-
|otucht || haureus
|-
|owetenhet (af o) || ylimuistoisista ajoista
|-
|oäkta, oächta, oä || avioton
|-
|'''P'''||
|-
|parlamentera || riidellä, kiistellä
|-
|palmarum || palmusunnuntai
|-
|parmas || heinämitta (mahtuu neljän sylen köyteen)
|-
|peremes || yhtiömies
|-
|persedlen, pertzeler || (vero)parselit
|-
|piga, pijga || naimaton nainen, piika
|-
|pijge barn || tyttölapsi
|-
|piltebarn || poikalapsi
|-
|Pingsttijden || helluntaiaika
|-
|pipare || pillinsoittaja (sot)
|-
|plichte pallen || mustapenkki, häpeäpenkki (kirkkorangaistus)
|-
|plikta, plichta|| rangaista
|-
|plichta medh kroppen || kärsiä ruumiinrangaistus
|-
|plog, plågh || aura
|-
|ploga || kyntää
|-
|possessor || virkatalon haltija
|-
|possidera || omistaa
|-
|pretendera || väittää (oikeudessa)
|-
|Probst || pappi
|-
|protocoll || pöytäkirja
|-
|pryl || "puhkuri, tuikkuri, kantanaskali", piikki?
|-
|prästera || suorittaa, hoitaa
|-
|pung || kukkaro
|-
|pupill || holhokki
|-
|påbull || populi, tilaton (Karjalassa)
|-
|pålsmässa || 25 tammikuuta
|-
|pålägga || antaa tehtäväksi, määrätä
|-
|påtvinga || pakottaa
|-
|pörte || pirtti
|-
|'''Q'''||
|-
|quamtum juris (in q) || laillisesti, lain voimalla
|-
|quiga || hieho
|-
|quinfolk || naisväki
|-
|quittens || kuittaus
|-
|quittera || antaa kuitti, kuitata
|-
|quota || osuus
|-
|qwarlåtenskap || jäämistö
|-
|qwarntollslängdh || myllytulliluettelo
|-
|qwarstadh || takavarikko
|-
|qwist yxa || vesuri
|-
|qwista || karsia, oksia
|-
|'''R'''||
|-
|rankor || länget
|-
|ransakning || tutkinta, tarkastus
|-
|redig || selväjärkinen
|-
|redbar (mynt, penningar), contant || käteinen (raha)
|-
|refundera || korvata, palauttaa maksu
|-
|relaxera || vapauttaa takavarikosta
|-
|remittera || lykätä, siirtää
|-
|resa, reesa || matka, kerta, lähteä, tulla, mennä
|-
|rest lengdh || rästiluettelo
|-
|restera || olla velkaa, olla jäljellä
|-
|restituera || palauttaa
|-
|ria || riihi
|-
|rijsbijter, risbitare || nuori pukki
|-
|Riksgälds sedlar || valtionvelkasetelit (seteliraha)
|-
|ringa || pieni, vähäinen
|-
|rof land || naurismaa
|-
|roffue, rova || nauris
|-
|roligh || rauhallinen
|-
|rota, rothe || ruotu (sotilas- tai vaivais-)
|-
|rotebonde || ruotuisäntä
|-
|rotefattig || ruotuvaivainen
|-
|roterings längdh || ruodutusluettelo
|-
|rubbad (till sina sinnen) || häiriintynyt (mieleltään)
|-
|rusthållare || ratsutilallinen
|-
|rusttienst || ratsupalvelus
|-
|rustmästare || varusmestari
|-
|ryggning || kaupan peruutus
|-
|ryssja || rysä (kalanpyydys)
|-
|ryttmästare || ratsumestari (ratsuväen komppanianpäällikkö)
|-
|ryttare || ratsumies (raskas ratsuväki)
|-
|råda || saattaa raskaaksi
|-
|rådd (vara rådd) || (olla) raskaana
|-
|rådstuga || raastupa
|-
|rågh || ruis
|-
|rån || rosvo
|-
|råna || ryöstää
|-
|råår och röör || rajamerkit
|-
|råå- och röörshemman || rajapiiritalo (säterin lähellä)
|-
|räfwakrydda || ketunsyötti
|-
|räfwejärn || ketunrauta
|-
|Räknekammaren || Laskukamari (verotilien tarkistus)
|-
|räntta, renta || maavero
|-
|Räntekammaren || Rahakamari (valtionkassa)
|-
|rästransakning || rästitarkastus
|-
|rättmätigh || oikeudenmukainen
|-
|rättsbok || oikeuskirja (vanha maakuntalaki)
|-
|rättwis || oikeudenmukainen
|-
|rödja || uudisviljellä (= nyodla)
|-
|röka, rykia på hemmanet || asua veroautiotilalla
|-
|'''S'''||
|-
|saaköres, sacköris längdh || sakkoluettelo
|-
|sabbathbrått || sapattirikos
|-
|sach, sac, saak || sakko, asia, juttu
|-
|sakfälla || sakottaa
|-
|salig, sahlig, Sal:e, S: || vainaja (autuas)
|-
|salighetsmedlen || armonvälineet, ehtoollinen
|-
|sammaledes || samoin
|-
|sammanaflade barn || yhteiset lapset
|-
|sampth, samt || sekä
|-
|samteliga || kaikki
|-
|samtycke, samtyckio (ja och s) || suostumus
|-
|sannfärdig || todenmukainen
|-
|sedera || luovuttaa
|-
|sedermehra || sittemmin, senjälkeen
|-
|sedhell, zedell || kuitti
|-
|sedwänja || vanha tapa, tapaoikeus
|-
|sele, seldon || silat, valjaat
|-
|senge cleder, säng kläder || vuodevaatteet
|-
|sententiera || antaa päätös, ratkaista
|-
|sepultus (-a) || haudattu
|-
|sequestera || takavarikoida
|-
|sexman || kuudennusmies (kirkon luottamustoimi)
|-
|signerij || loitsiminen
|-
|silver, siölfwer || hopea
|-
|sinnad (vara sinnad) || aikoa
|-
|sinnesrubbad || mieleltään häiriintynyt
|-
|sinneswagh || heikkomielinen
|-
|sinsemillan || keskenään
|-
|sistlidne, sidstledne, sistwekne || viimeksi kulunut, viime
|-
|siukligh || sairaalloinen
|-
|sjelfpantning || omankädenoikeus, omavaltainen haltuunotto
|-
|skafjern || rääkkirauta (karvurin työkalu)
|-
|skallgång || sudenajo
|-
|skambänk || häpeäpenkki
|-
|skanz || skanssi, linnake
|-
|skarprättare || pyöveli
|-
|skarpsäde || terävilja, tähkävilja (ruis, ohra, vehnä)
|-
|skattebonde || verotalonpoika, perintötilan haltija
|-
|skiedha, skeda || tapahtua
|-
|skieggh, skägg || parta
|-
|skifte, skipte || jako
|-
|skifteslag || jakokunta
|-
|skiljebref || erokirja
|-
|skiutzrättare || kyydinjärjestäjä, majatalon pitäjä
|-
|skiäl, skääl || aihe, näyttö
|-
|skiälig, skälig || kohtuullinen, aiheellinen
|-
|skiälla || syyttää, moittia
|-
|skiällöös || aiheeton
|-
|skjutzfärd, skiuszfferdth || kyyditys, hollikyyti
|-
|skogzgången || metsittynyt
|-
|skottpenningar || tapporaha
|-
|skrida || kulkea, liikkua, ryhtyä
|-
|skriftskola || rippikoulu
|-
|skulle (stallskulle) || parvi, vintti, ylinen (tallinparvi)
|-
|skura || pykälä (rajamerkki puussa)
|-
|skwalt qwarn, skvalta || jalkamylly
|-
|skyldeman || (mies)sukulainen
|-
|skyldskap || sukulaisuus
|-
|skylldigh (wara s) || olla velkaa
|-
|skyndesammast || mitä kiireimmin
|-
|skälla || kulkunen, tiuku
|-
|skälsord || haukkumasana
|-
|skära, skiära || sirppi
|-
|skärskåda, skiärskåda || tutkia, ottaa tutkittavaksi
|-
|slagsmål || tappelu
|-
|slik || sellainen, samanlainen
|-
|slip sten || tahkokivi
|-
|slita spö || saada raippoja
|-
|sluut extract || (loppu)yhteenveto
|-
|smed || seppä
|-
|smedje tång || sepänpihdit
|-
|smidige redskap || sepänkalut
|-
|smittosam (siuka) || tarttuva (tauti)
|-
|skarpskyttare || tarkk'ampuja
|-
|skräddare || räätäli
|-
|slachta || teurastaa
|-
|snatteri || näpistys
|-
|socken, sokn, sochen || pitäjä
|-
|sochnestämma || pitäjänkokous
|-
|sonalåtten || pojan osa (perinnöstä)
|-
|soutinera || ylläpitää
|-
|spade || lapio
|-
|spannemål || vilja
|-
|spannmålspiga, -torpare || muonapiika, -torppari
|-
|spinna || kehrätä
|-
|spinråck, spinn rock || rukki
|-
|spira || honkapuu (korkea, oksaton arvopuu)
|-
|spjut || keihäs
|-
|spådom || noituus
|-
|spålträd || kääminpuut
|-
|spånad || kehruut
|-
|spädbarn || pikkulapsi
|-
|spö || raippa
|-
|spögubbe || unilukkari, suntio
|-
|spörja || tiedustella
|-
|stack || auma
|-
|stadfästa (medh eedh) || vahvistaa (valalla)
|-
|stadga || asetus, säädös
|-
|stadigt och fast || pysyvä, kiinteä
|-
|staffansmässodagen || tapaninpäivä
|-
|stegla || teilata
|-
|stenhacka || kivihakku
|-
|stenpassion || munuaiskivi, eturauhasen liikakasvu
|-
|sterbhus || kuolinpesä
|-
|stickfluss || tulehdusyskä
|-
|stiuf sohn, styfson || poikapuoli
|-
|stock || jalkapuu, tukki
|-
|stockskog || tukkimetsä
|-
|sto, stoodh || tamma
|-
|stomm || kantatila
|-
|strykbänk || silityspöytä
|-
|strykjärn || silitysrauta
|-
|studsare || tussari (ase)
|-
|stut || mullikka, nuori härkä
|-
|städsel || pesti
|-
|städsla || pestata
|-
|stållig || typerä
|-
|städ || alasin
|-
|stöld || varkaus
|-
|stöld med inbrott || murtovarkaus
|-
|succedera || tulla tilalle, seurata
|-
|successor || seuraaja, seuraava haltija
|-
|succumbera || hävitä (oikeusjuttu)
|-
|sund noth || salminuotta
|-
|supplication || anomus(kirjelmä)
|-
|syn, syyn || katselmus
|-
|syssling || pikkuserkku
|-
|sytinghs son || syytinkipoika, ottopoika
|-
|syting || syytinki
|-
|sytningshjon || syytinkiläinen
|-
|swin, suijn || sika
|-
|swagsynt || huononäköinen
|-
|swarande || vastaaja
|-
|swarsgod || takaajaksi kelpaava
|-
|swarslösa || vastaajan poisjäänti
|-
|sweda || kipu, särky
|-
|swede, swidie || kaski
|-
|swentienare || palkattu ratsumies
|-
|swåger || lanko
|-
|swårmodighet || masennus, raskasmielisyys
|-
|swägerska || käly
|-
|swärmoder, swära || anoppi
|-
|swärfader || appi
|-
|såfwa/ståfwa, såf || saavi
|-
|sågdreng, sågkarl || sahatyöläinen
|-
|såramåla balken (medh wilia) || (tahto)haavain kaari
|-
|sålunda || siten, siis
|-
|säde, sädh, sådd || kylvö
|-
|sämja || sovinto, yksimielisyys
|-
|sämjodelning || sovintojako
|-
|sämbre, sämre || huonompi
|-
|sääf || kaisla
|-
|särk || naisen paita
|-
|sölfskedh || hopealusikka
|-
|söndrig || rikkinäinen
|-
|sörpmaskin || silppukone
|-
|'''T'''||
|-
|teegh, teg || maakappale
|-
|thomasmässo tijden || tuomasmessun aika (2112)
|-
|tidelag || eläimeen sekaantuminen
|-
|tienare || palkattu ratsumies
|-
|tiendhe, tijonde || kymmenyskunta
|-
|tillfalla || tulla osaksi
|-
|tillfoga || liittää, lisätä
|-
|tillfullo || täysin
|-
|tillförrene, tillförende || aiemmin
|-
|tillgöra || suorittaa (sakko)
|-
|tillkomma, tillhöra || kuulua jllkn
|-
|tillkännagifwa || antaa tiedoksi
|-
|tillmäle || solvaus
|-
|tillskynda || aiheuttaa
|-
|tillspora || tiedustella
|-
|tillstå || myöntää, tunnustaa
|-
|tillstånd || suostumus
|-
|tillstädes || paikalla
|-
|tillwälla || vallata, ottaa haltuunsa (väkivalloin)
|-
|tillägna sig || omia, ottaa haltuunsa, väittää omakseen
|-
|tiggare || kerjäläinen
|-
|tijmad (en vecka efter Påsk t) || jhnkn aikaan tapahtunut
|-
|tijondelengdh || kymmenysluettelo
|-
|tina || tiinu
|-
|ting || käräjät
|-
|tingest || kalu, kapine
|-
|tingmåla balken || käräjäkaari
|-
|tiuffua balken || varkauden kaari
|-
|tjenlig || kelpaava, käyttökelpoinen
|-
|tjenstehjon || palvelusväki
|-
|tjufnad, tiufnadh || varkaus
|-
|tjänstepiga, tienstepiga || palveluspiika
|-
|tolag || tuonti/vientivero, tulli
|-
|tolman, tolfman || lautamies
|-
|tourwis || vuorotellen
|-
|traktament || kestitys, ruokaraha
|-
|trenne || kolme
|-
|tresko, tredskodom || niskoittelu
|-
|trolldom, trulldom || noituus
|-
|trolofning || (virallinen) kihlaus
|-
|troskachtigh || niskuroiva
|-
|trowärdig || luotettava
|-
|trumslagare || rummuttaja (sot)
|-
|trumpetare || torvensoittaja (sot)
|-
|trångzmål || ahdinko, hätä
|-
|tråssdreng || kuormarenki (sot)
|-
|trä sorter, trädredskap || puukapineet
|-
|träd kärill || puuastiat
|-
|träde (ligga i t) || kesanto
|-
|träda i gifte || avioitua
|-
|träl || orja
|-
|träta || riidellä, riita
|-
|trätesjordh || riitamaa
|-
|tröja || pikkutakki
|-
|tröska || puida
|-
|tubba || houkutella, yllyttää
|-
|tukthus || naisten rangaistustyölaitos
|-
|twenne, tvänne || kaksi
|-
|twistmål || riita-asia
|-
|twåskifte, treskifte || kaksi-, kolmivuoroviljely
|-
|tå || = då
|-
|töm || ohjas
|-
|'''U'''||
|-
|ullwantar, yllewantar || lapaset, kintaat
|-
|undanhålla || kätkeä
|-
|undantagandes || paitsi
|-
|underdraga || vetäytyä, kieltäytyä
|-
|underdånigheet || alamaisuus, nöyryys
|-
|underkasta || hylätä (vaatimus t syytös)
|-
|underlyda || kuulua jnkn alaisuuteen
|-
|undersfkrefne || allekirjoittanut
|-
|undgå || välttyä
|-
|undsejelse, unsejelse || kirous, noituus
|-
|ungkarl || poikamies
|-
|uppbud, opbudh || lainhuuto
|-
|uppbörd, opbördh || veronkanto
|-
|uppbördskrifware || kantokirjuri
|-
|uppenbara || paljastaa, tuoda julki
|-
|uppenbar kyrkoplikt || julkinen kirkkorangaistus, julkirippi
|-
|uppförande || käytös
|-
|upphäfwa || kumota, purkaa, luopua (kanteesta)
|-
|upplysa || kuuluttaa, tuoda julki
|-
|upskiuta || lykätä, siirtää
|-
|upskoft || lykkäys, viivytys
|-
|uppsåteligen || tahallaan, vakain tuumin
|-
|uraktlåta || lyödä laimin
|-
|urarfwa || luopua perinnöstä
|-
|urminnes (häfd, niutande) || ylimuistoinen (omistus, nautinta)
|-
|urskulda || osoittaa syyttömäksi
|-
|urtima ting || ylimääräiset käräjät
|-
|uslinge || surkimus, kurja raukka
|-
|utforska || tutkia
|-
|uthfattigh || rutiköyhä
|-
|uthgammal || ikivanha
|-
|utgöra, uthgiöra || suorittaa
|-
|utmäta || ulosmitata
|-
|utredning || selvitys, selostus
|-
|utsäde, vthsedhe || kylvö
|-
|utskrivnings längdh || väenottoluettelo
|-
|utslag, uthslag || oikeuden päätös
|-
|utsliten || loppuunkulunut
|-
|utstaka || paaluttaa
|-
|utägor, uthägor || ulkopalstat
|-
|'''W'''||
|-
|waccinerad || rokotettu
|-
|wackor (hålla wackor) || kemut, juomingit
|-
|wade, waadh || veto, vetoomus
|-
|wadhpenningar || vetoraha, vetoomusmaksu
|-
|wahnmechtigh || voimaton, huonokuntoinen
|-
|walack || ruuna
|-
|wall (gå wall) || paimentaa, olla paimenessa
|-
|wallpiga (-flicka, -gåsse) || paimenpiika (-tyttö, -poika)
|-
|walmar || sarka (kangas)
|-
|wanartig || pahantapainen
|-
|wandel (lefnad) || elämä, "vaellus" (mainetod)
|-
|wanför || raajarikko, kykenemätön
|-
|wansinnig || mielisairas
|-
|wapa || peitto, vaippa
|-
|warachtigh || vakinainen, pysyvä
|-
|wargeringskarl || reservisotamies
|-
|wederbörande || asianosaiset
|-
|wederdelsman || vastapuoli
|-
|wederlagshemman || vaihto-, korviketila
|-
|wedeträä || halko, polttopuu
|-
|wederhäftig || vastuu- luottokelpoinen
|-
|weeka, wika (från retten) || jäädä saapumatta (oikeuteen), kieltäytyä
|-
|wenerisk smitta, siuka || sukupuolitauti
|-
|werificationsbok || tositekirja
|-
|werificiera || todentaa
|-
|wetterligen, witterligen || tiettävästi
|-
|wettia, weeta || tietää, kokea pyydyksiä
|-
|victualie pertzeler || ruokatavarat
|-
|wide, vide (infra, supra) || katso (alempaa, ylempää)
|-
|widmakthålla || pitää kunnossa
|-
|widrig || päinvastainen
|-
|widskepelse || taikausko, loitsu
|-
|wildiuren || pedot
|-
|wistelse || oleskelu
|-
|wisthuus || aitta, ulkovarasto
|-
|witsorda || todistaa (henkilön luotettavuus)
|-
|wittna || todistaa (tapahtuma, sopimus)
|-
|wittne, wetne || todistaja
|-
|wittring, afwittring || jako, ositus
|-
|wite || uhkasakko
|-
|wåde || tapaturma
|-
|wådeld || tulipalo
|-
|wådeligen || tapaturmaisesti
|-
|wålde, velle || väkivalta, väkisin otto
|-
|wåldgifwa || valtuuttaa, antaa päätösvalta
|-
|wåldsam || väkivaltainen
|-
|wåldzwerkan, våldgerning | väkivalta
|-
|wålla || aiheuttaa
|-
|wållande || tuottamus
|-
|wårdslös || huolimaton, leväperäinen
|-
|wåto (i wåto och torro) || vesialue (vesi- ja maa-alueet)
|-
|wädja, wedia || vedota (tuomiosta)
|-
|wädur || kauris
|-
|wäfsked || pirta
|-
|wägkåst påse/kista|| eväspussi/-rasia
|-
|wägnar (å/på ngns wägnar) || puolesta
|-
|wählborne || jalosukuinen
|-
|wählfångne || laillisesti saatu
|-
|wählförståndig || hyväymmärryksinen (hallintovirkamiehistä)
|-
|wähllärde || oppinut (papistosta)
|-
|wärd || isäntä
|-
|wärdelig || oikea, todellinen
|-
|wärdering || arviointi
|-
|wärdinna || emäntä
|-
|wärja || miekka; puolustautua, torjua
|-
|wärjaklinga || miekanterä
|-
|wärjomålsed || puhdistusvala
|-
|wärkelig || todellinen
|-
|wärnlös || turvaton
|-
|'''Y'''||
|-
|ynckelig || surkea, säälittävä
|-
|yrka || ajaa asiaa, vaatia, toimia
|-
|yxa || kirves
|-
|yttersta (på sitt y) || viimeinen (viimeisillään)
|-
|'''Z'''||
|-
|zerzeant || kersantti
|-
|'''Å'''||
|-
|åberopa || kutsua todistajaksi
|-
|åbo(e), beboo || tilan haltija, asuttaja
|-
|åbyggnaden || rakennukset
|-
|årder || sorkka-aura, pystyaura
|-
|årdrebillar || auran vantaat, kynnet
|-
|årliga laga utskuld || vuotuinen päävero
|-
|års tienst || vuosipalvelus (piika t renki)
|-
|åska || kysyä, pyytää
|-
|åtaga sig || ottaa hoitaakseen, vastuulleen
|-
|åtgärd || toimenpide
|-
|åtnödga || tyytyä
|-
|åtskilliga || erilaisia, eri
|-
|'''Ä'''||
|-
|ächta, taga til ächta, äkta || naida
|-
|äfwenledes || samoin
|-
|äfventyrisk kortspel || uhkapeli, rahapeli
|-
|ängh, eng (mon ängier) || niitty
|-
|änka, enckia || leski
|-
|ärbar || kunniallinen
|-
|ässja || ahjo
|-
|ättioböther || vahingonkorvaus
|-
|'''Ö'''||
|-
|öde, ödhe || autio
|-
|ödeslängdh || autioluettelo
|-
|ödmjukast || nöyrimmin (anomuksissa)
|-
|öflig || tavanomainen, -mukainen
|-
|öfuerfalla || käydän kimppuun
|-
|öfverläggning || harkinta
|-
|öfwerwäga || harkita
|-
|öhl || olut
|-
|ömdga || sääliä
|-
|ömsesidig || molemminpuolinen
|-
|örtig || äyrityinen (raha)
|-
|örpust, örfil || korvapuusti
|-
|öfwerflödsförordning || ylellisyysasetus
|}

Fraaseja

2010-06-02T23:22:58Z

EevaH:

=Yleistä=

==Oikeushallinnon arkistot==

Alin oikeusaste oli maaseudulla '''kihlakunnanoikeus''', kaupungeissa '''raastuvanoikeus'''.
Maa oli jaettu tuomiokuntiin ja nämä puolestaan käräjäkuntiin, joissa kussakin
pidettiin aluksi kolmet, myöhemmin kahdet käräjät vuosittain. Käräjäkunnan alue
saattoi vaihdella, mm. 1600-luvulla pidettiin läänitetyillä alueilla ns.
rälssikäräjiä. Pitäjien kuulumisesta tuomiokuntiin on luettelo täällä:
[http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm]

Käräjäkirjuri merkitsi kunkin jutun käsittelyn ja päätöksen tarkoin tuomiokirjaan.
1700-luvulta lähtien on tuomiokirjat jaettu kahteen osaan:
*Varsinaiset asiat eli rikos- ja riita-asiat
*Ilmoitusasiat, jotka käsittivät lainhuudot, kiinnitykset, holhoukset sekä avioehdot.

Omana sarjanaan alioikeuksien arkistoissa ovat perukirjat, jotka ovat arvokkaita
ja usein korvaamattomia lähteitä sukututkijalle. Aatelin perukirjat talletettiin
hovioikeuksien arkistoihin.

'''Laamanninoikeus''' oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1400-luvulta lähtien aina
vuoteen 1868. 1600-luvulla laamannikuntia oli kolme: Etelä-Suomen, Pohjois-Suomen
(rajana Aurajoki) sekä Karjalan laamannikunta, joka käsitti itäisen Suomen
Itä-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Periaatteessa laamanninkäräjät oli
alioikeuksista seuraava oikeusaste. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa
maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muista vedottiin suoraan hovioikeuteen.

Ensimmäinen '''hovioikeus''' perustettiin Tukholmaan 1614 ja Suomeen kohta sen jälkeen
1623 Turun hovioikeus. Vaasan hovioikeus perustettiin 1775 ja se käsitti Suomen
keski- ja pohjoisosan. Itä- ja kaakkois-Suomen alueen kattava Viipurin hovioikeus
perustettiin 1839. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten
toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu
alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos
rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö.
Hovioikeuteen saattoi tuomioon tyytymätön asianosainen vedota ja aatelisten jutut,
samoin kuin mm. maanpetosjutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.

'''Maanjako-oikeudet''' perustettiin 1776 selvittämään isostajaosta johtuneita riitaisuuksia
ja niiden tuomiokirjoja on tallella vuodesta 1782 alkaen. Suurimmissa kaupungeissa käsitteli '''kämnerioikeus''' pienet riita-asiat.

Tuomiokirjoja on arkistoissa tallella vaihtelevasti. 1500-luvun säilyneitä
tuomiokirjoja on translitteroitu ja painettu sarjassa ''Suomen vanhimmat tuomiokirjat''.
Turun hovioikeuden asiakirjat tuhoutuivat suurelta osin Turun palossa 1827, samoin
kuin Ahvenanmaan, Suur-Savon ja Sääksmäen kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjat. Koska
Turun hovioikeuden yksi tehtävä oli tarkistaa ja puhtaaksikirjoittaa maakunnista
niille lähetetyt tuomiokirjat, on näitä renovoituja tuomiokirjoja säilynyt
useimmista tuomiokunnista jo vuodesta 1623 lähtien. Vanhimmat säilyneet
laamanninoikeuksien asiakirjat ovat 1600-luvun alusta.

Alkuperäiset alioikeuksien ja hovioikeuksien asiakirjat talletetaan alueen maakunta-arkistossa,
renovoidut tuomiokirjat Kansallisarkistossa. Vanhimpia tuomiokirjoja on mikrofilmattu ja osa näistä on digitoitu tai ollaan digitoimassa KA:n tai SSHY:n digitaaliarkistoihin.

Renovoidut tuomiokirjat ovat helppolukuisempia kuin alkuperäiset, joissa on usein paljon yliviivauksia ja lisäyksiä rivien väleihin ja marginaaleihin. Toisaalta alkuperäiset tuomiokirjat ovat täydellisempiä, koska esim. liitteet ja hovioikeuteen alistetut jutut puuttuvat renovoiduista, jälkimmäisistä on pykälän kohdalla vain merkintä ''hemställd''

Hakemistoja, luetteloita ja kortistoja on laadittu joihinkin tuomio- ja
perukirjasarjoihin. Savon tuomiokirjat Ruotsin ajalta on skannattu tarkoituksena laatia niihin
kattava henkilöhakemisto ja työhön kaivataan puuhamiehiä, lisää asiasta täällä:
[http://jarjestot.varkaudenseutu.fi/jarjestot/harrastekerhot/varkauden_seudun_sukututkijat_ry/henkilohakemisto_savon_tuomiokirjoihin/]

Hyvä artikkeli tuomiokirjojen käytöstä sukututkimuksessa täällä [http://www.genealogia.fi/genos/61/61_49.htm]

==Kristoffer-kuninkaan maanlaki==

Voimassa 1400-luvulta vuoteen 1734.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/]

===Lakikaaret===

*'''Konunga Balken''' - kuninkaan kaari
*'''Giftermåla Balken''' - naimakaari
*'''Erfda Balken''' - perintökaari
*'''Jorda Balken''' - maakaari
*'''Byggninga Balken''' - rakennuskaari
*'''Kiöpemåla Balken''' - kauppakaari
*'''Tingzmåla Balken''' (Rådhstugu Balken) - käräjäkaari
*'''Edzöre Balken''' - rauhanvalan kaari
*'''Högmåla Balken''' - korkeimpain syiden kaari
*'''Såramåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)haavain kaari
*'''Dråpmåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)tapon kaari
*'''Tiuffua Balken''' - varkauden kaari

==Vuoden 1734 valtakunnan laki==

Voimassa vuodesta 1735 lähtien. Lain viimeiset jäänteet kumottu 1991.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/]

===Lakikaaret===

*'''Giftermålsbalken''' - Naimisen Caari
*'''Ärvda Balken''' - Perindö Caari
*'''Jorda Balken''' - Maan Caari
*'''Byggninga Balken''' - Rakennus Caari
*'''Handelsbalken''' - Cauppa Caari
*'''Missgärnings Balken''' - Pahategon Caari
*'''Straff Balken''' - Rangaistus Caari
*'''Rättegångs Balken''' - Oikeudenkäymisen Caari*

==Rikosnimikkeitä==

*'''swarslösan (stembninghz försittiande''') - vastaajan poisjäänti oikeudesta
*'''oliudh''' - käräjämeteli, oikeudenhäirintä
*'''doomsqwällning''' - tuomion moitinta
*'''tresko, tredskodom''' - niskottelu
*'''åwerkan''' - viljely toisen maalla, luvaton nautinta
*'''wåldzwerkan''' - väkivaltainen nautinta
*'''fylleri''' - juopumus
*'''slagsmål''' - tappelu
**'''blonadh, blåna''' - mustelma
**'''blodhsåår''' - verihaava
**'''hufwudhsåår''' - päähaava
**'''håårluggning/håårdragning''' - tukasta kiskominen
**'''kula (i hufwudet)''' - kuhmu (päässä)
*'''dråp''' - tappo
*'''barnamord''' - lapsenmurha
*'''dödswållande''' - kuolemantuottamus
*'''mökrenkning''' - neidonloukkaus
*'''lägersmål, lönskaläge''' - salavuoteus
*'''hoor''' - aviorikos
*'''oqwedinsord''' - haukkuminen, nimittely
*'''leppegeld''' - panettelu, herjaus
*'''trolldom''' - noituus
*'''tiufnadh, tjufueri, stöld''' - varkaus
*'''stöld med inbrott''' - murtovarkaus
*'''snatteri''' - näpistys
*'''seqwesterbrått''' - takavarikkorikos
*'''sabbatsbrott''' - sapatin rikkominen

==Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa==

*<font color="blue">Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka</font> - Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)

*<font color="blue">Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M.</font> - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä

*<font color="blue">Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan

*<font color="blue">Pålägges för:ne at jemka och deela emillan</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)

*<font color="blue">Nembdes för:ne at utmäta af N.N.</font> - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä

*<font color="blue">och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen</font> - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista

*<font color="blue">Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer</font> - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on

*<font color="blue">Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen)</font> - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)

*<font color="blue">Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer</font> - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...

*<font color="blue">Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att</font> - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että

*<font color="blue">Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ...</font> - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat N.N, M.M, ...

*<font color="blue">hwilke hafuer synt och ransakat</font> - jotka ovat suorittaneet katselmuksen

*<font color="blue">huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan</font> - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold</font> - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan

*<font color="blue">Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden</font> - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille

*<font color="blue">af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne</font> - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta

*<font color="blue">med sin/dess hustrus ja och samtyckie</font> - vaimonsa suostumuksella

*<font color="blue">hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte</font> - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusjaon

*<font color="blue">här till swaradhe</font> - tähän vastasi

*<font color="blue">det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde</font> - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää

*<font color="blue">medh föregången Eedh å Lagbook</font> - vannottuaan valan lakikirjalla

*<font color="blue">witnade i sanning wara</font> - todisti oikeaksi

*<font color="blue">detta wåldgafz Nempnden</font> - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)

*<font color="blue">å ferske gerning och flygande foot</font> - itse teosta (pakenemasta) tavattuna

*<font color="blue">föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh</font> - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella

*<font color="blue">effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille</font> - koska ei kumpikaan osapuoli halunnut vedota minuun tai lautakuntaan

*<font color="blue">effter sådan bekennelser / sådane skääll</font> - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella

*<font color="blue">effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe</font> - lautakunnan todistuksen ja harkinnan perusteella

*<font color="blue">eptter 12 Men Ransakan</font> - 12 miehen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter yy Capitell i ZZ balken</font> - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella

*<font color="blue">dömmes N.N:s klagan skiällöös</font> - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi

*<font color="blue">dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr</font> - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu

*<font color="blue">dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas</font> - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi

*<font color="blue">at niuta, bruka och behålla</font> - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi

*<font color="blue">där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr</font> - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa

*<font color="blue">wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt</font> - 3 markan sakon uhalla kullekin kihlakunnan tuomion moitinnasta

[[Tuomio- ja perunkirjasanastoa]]

[[Luokka:Tuomiokirjat]]

Mickael Eriksson

2010-06-02T21:39:08Z

EevaH:

Tällä sivulla voit harjoitella. Klikkaa ' Muokkaa ', jolloin avautuu muokkausikkuna.

Kirjoita tekstiä ja tallenna sivu.

----

{|
|+ Taulukko
| eka sarake || toka sarake
|-
| toka rivi || toka rivi ja sarake
|-
| kolmas rivi || toka sarake
|-
|'''välirivi''' ||
|-
| neljäs rivi || toka sarake
|-
| vika rivi || vika sarake
|}

Mickael Eriksson

2010-06-01T21:07:48Z

EevaH:

Tällä sivulla voit harjoitella. Klikkaa ' Muokkaa ', jolloin avautuu muokkausikkuna.

Kirjoita tekstiä ja tallenna sivu.

----

Kuvakirjat: Hämeenkyrö
(|
| eka sarake || toka sarake
|-
| toka rivi || toka rivi ja sarake
|-
| kolmas rivi || toka sarake
|)

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-29T11:32:01Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766<br>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Tarvittavan työväen puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan Jaakon ja minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766

Matti Matinpoika Vesijärvi Jaakko Mikonpoika Jänte Nilakasta<br>
Todistajat P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan Husilahdesta (?)<br>
Pyynnöstä laatinut Carl Torst; Burgman<br>
</div>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-28T17:25:13Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half RixDr, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta kylvöstään ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi: Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain sattuu tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Rasanen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 markkaa rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Pekka Kulliainen ja ahkerasti kehoitettiin tunnustamaan totuus siitä, mitä Pekka Kekkonen oli hänelle viimeisillään tunnustanut, siitä mitä edellä on kerrottu poikien valituksessa, joka valan vannottuaan todisti, että hänelle tuli kutsu, minkä vuoksi hän meni sinne, ja hänen sinne tultuaan ei hän voinut enää puhua, vaan osoitti kädellään Rasalaan päin, silloin Paavo sanoi hänen tarkoittavan Rasalaa, että he ovat hänet noituneet, että hän kuolisi, Mutta hän ei itse voinut puhua sanaakaan, vaan kun Kulliainen ojensi hänelle kätensä ja pyysi anteeksi, puristi hän kättä, muuta hän ei tiennyt kirouksesta tai noituudesta.

Jalosyntyinen Carl Hastfer ja junkkeri Johan Borenau todistivat, että Herra Jöran oli pyytänyt heitä, koska hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua käräjille, että he sanoisivat, että sikäli kuin hän ymmärsi Pekka Kekkosta, kun hän antoi tälle korkea-arvoisen sakramentin, oli tämä sanonut; Jumala minua armahtakoon, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan, muuta hän ei voinut ymmärtää.</div>

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Otettiin esiin laamannin lautamies Paavo Lampinen, joka otti Jumalansa avukseen, että hän oli kysynyt Risto Lampiselta, joka useasti asuu hänen luonaan, kahdenkesken, mitä hän tietää ja on kuullut samaisen Kekkosen äkillisestä kuolemasta, jolloin hän vastasi, että samana päivänä kuin hän sairastui, oli Kekkonen sanonut Ristolle, jos venäläinen on noitunut minut ja jos tästä tulen paremmaksi, perään kyllä sitä asiaa käräjillä, ja sanoi ettei hän ollut maininnut Rasasta, mutta sen sanottuaan Risto meni pois, muuta ei Risto osannut todistaa, joka ei nyt ole käsillä vaan poissa.<br>
Kutsuttiin sisään Pekka Rasanen ja Kekkosen valitus esitettiin hänelle kehoittaen häntä tunnustamaan totuus, onko hän vaimoineen ja lapsineen ollut tekemisissä Kekkosen noitumisen kanssa? Siihen Pekka Rasanen vastasi, ettei hän ikinä tiedä mistään noituudesta muuta kuin hänen kuolemansa, mutta siihen aikaan kun täällä oli käräjät, sanoi vain, että kun hänen poikansa ja vävynsä Paavo menivät noutamaan venäläistä, oli hän pyytänyt, että he antaisivat tämän katsoa hänen satonsa perään, siitä asiasta oli hänen tahtonsa ja käskynsä, mutta muusta hän ei tiennyt, sanoen että hänen vaimonsa ja lapsensa kieltävät antaneensa noitua Kekkosen. </div>

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre Åhr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades honom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Kutsuttiin sisään Pekka Pekanpoika Rasanen, joka tunnusti, että he olivat tuoneet venäläiselle kaikenlaista viljaa, jota he olivat kylväneet ja sitten (tämä oli) heittänyt nappuloitaan ja pieniä (englar?) ja pyytänyt heidän tuomaan samaa viljaa ja sekoittamaan sen toisen viljan joukkoon ja sitten hankkimaan toista viljaa, sillä he olivat pyytäneet häneltä, että se saisi pahan palkinnon, joka oli turmellut heidän satonsa. Muuta hän ei sanonut tietävänsä (...?) ja antamaan hänelle siitä 7 markkaa.<br>
Kutsuttiin sisään nuorin poika Reko Pekanpoika, joka on 20-vuotias ja tunnusti kehoitettuna, että he antoivat venäläiselle 1 markan siitä, että hän laittaisi niin, että heidän satonsa paranisi, sillä kuten myös lautamiehet sanoivat, muutamana vuonna oli vilja kasvanut niin ettei tähkissä ole ollut sisusta ja sitten kun Paavo oli mennyt ulos, antoivat venäläiselle 3 markkaa, että hän noituisi surkean kuoleman sille, joka oli tuottanut tuon onnettomuuden heidän sadolleen, jonka venäläinen oli luvannut, kysyttiin häneltä uudestaan, olivatko he käskeneet aiheuttamaan surkean kuoleman sille, joka oli tärvellyt heidän viljansa? Tämän hän myönsi useita kertoja, mutta kielsi heidän puhuneen Kekkosesta, vielä vähemmän pyytäneet venäläiseltä hänestä mitään. </div/>

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade hon sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Kutsuttiin sisään äiti Kirsti Tarkiatar, jonka kehoitettiin tunnustamaan totuus, erityisesti nuorimman poikansa todistuksesta. Siihen hän vastasi, että vaikka hän oli pyytänyt venäläisen noitumaan sen, joka on taikonut hänen satonsa, ei mitään vahinkoa ollut tapahtunut. Mitä Kekkoseen tulee, kielsi hän puhuneensa tästä mitään venäläiselle.<br>
Kysyttiin mikä tuon venäläisen nimi oli, missä hän asuu ja oleskelee? Siihen vastasivat lautamiehet, että hän asuu kolme peninkulmaa suur-Sortavalan tällä puolen "Caka Nemi"n kylässä ja on nimeltään Håtta Matti. Edelleen sanoivat lautamiehet, että sitten kun Kekkonen oli heittänyt henkensä, hävisi turvotus tunnissa ja silmät painuivat taas paikoilleen ja hän tuli samanlaiseksi kuin terveenä ollessaan. Samoin he sanoivat, että Rasasen vaimon ja Kekkosen välillä vallitsi suuri epäsopu.<br>
Tämä juttu lykätään venäläisen tuloon tai jos hänet muutoin saadaan kiinni ja maaherralle ilmoitetaan, että hänet tulee ottaa kiinni.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-28T07:31:12Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain sattuu tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Pekka Kulliainen ja ahkerasti kehoitettiin tunnustamaan totuus siitä, mitä Pekka Kekkonen oli hänelle viimeisillään tunnustanut, siitä mitä edellä on kerrottu poikien valituksessa, joka valan vannottuaan todisti, että hänelle tuli kutsu, minkä vuoksi hän meni sinne, ja hänen sinne tultuaan ei hän voinut enää puhua, vaan osoitti kädellään Rasalaan päin, silloin Paavo sanoi hänen tarkoittavan Rasalaa, että he ovat hänet noituneet, että hän kuolisi, Mutta hän ei itse voinut puhua sanaakaan, vaan kun Kulliainen ojensi hänelle kätensä ja pyysi anteeksi, puristi hän kättä, muuta hän ei tiennyt kirouksesta tai noituudesta.

Jalosyntyinen Carl Hastfer ja junkkeri Johan Borenau todistivat, että Herra Jöran oli pyytänyt heitä, koska hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua käräjille, että he sanoisivat, että sikäli kuin hän ymmärsi Pekka Kekkosta, kun hän antoi tälle korkea-arvoisen sakramentin, oli tämä sanonut; Jumala minua armahtakoon, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan, muuta hän ei voinut ymmärtää.</div>

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Otettiin esiin laamannin lautamies Paavo Lampinen, joka otti Jumalansa avukseen, että hän oli kysynyt Risto Lampiselta, joka useasti asuu hänen luonaan, kahdenkesken, mitä hän tietää ja on kuullut samaisen Kekkosen äkillisestä kuolemasta, jolloin hän vastasi, että samana päivänä kuin hän sairastui, oli Kekkonen sanonut Ristolle, jos venäläinen on noitunut minut ja jos tästä tulen paremmaksi, perään kyllä sitä asiaa käräjillä, ja sanoi ettei hän ollut maininnut Rasasta, mutta sen sanottuaan Risto meni pois, muuta ei Risto osannut todistaa, joka ei nyt ole käsillä vaan poissa.<br>
Kutsuttiin sisään Pekka Rasanen ja Kekkosen valitus esitettiin hänelle kehoittaen häntä tunnustamaan totuus, onko hän vaimoineen ja lapsineen ollut tekemisissä Kekkosen noitumisen kanssa? Siihen Pekka Räsänen vastasi, ettei hän ikinä tiedä mistään noituudesta muuta kuin hänen kuolemansa, mutta siihen aikaan kun täällä oli käräjät, sanoi vain, että kun hänen poikansa ja vävynsä Paavo menivät noutamaan venäläistä, oli hän pyytänyt, että he antaisivat tämän katsoa hänen satonsa perään, siitä asiasta oli hänen tahtonsa ja käskynsä, mutta muusta hän ei tiennyt, sanoen että hänen vaimonsa ja lapsensa kieltävät antaneensa noitua Kekkosen. </div>

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre Åhr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades honom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Kutsuttiin sisään Pekka Pekanpoika Rasanen, joka tunnusti, että he olivat tuoneet venäläiselle kaikenlaista viljaa, jota he olivat kylväneet ja sitten (tämä oli) heittänyt nappuloitaan ja pieniä (englar?) ja pyytänyt heidän tuomaan samaa viljaa ja sekoittamaan sen toisen viljan joukkoon ja sitten hankkimaan toista viljaa, sillä he olivat pyytäneet häneltä, että se saisi pahan palkinnon, joka oli turmellut heidän satonsa. Muuta hän ei sanonut tietävänsä (...?) ja antamaan hänelle siitä 7 markkaa.

Kutsuttiin sisään nuorin poika Reko Pekanpoika, joka on 20-vuotias ja tunnusti kehoitettuna, että he antoivat venäläiselle 1 markan siitä, että hän laittaisi niin, että heidän satonsa paranisi, sillä kuten myös lautamiehet sanoivat, muutamana vuonna oli vilja kasvanut niin ettei tähkissä ole ollut sisusta ja sitten kun Paavo oli mennyt ulos, antoivat venäläiselle 3 markkaa, että hän noituisi surkean kuoleman sille, joka oli tuottanut tuon onnettomuuden heidän sadolleen, jonka venäläinen oli luvannut, kysyttiin häneltä uudestaan, olivatko he käskeneet aiheuttamaan surkean kuoleman sille, joka oli tärvellyt heidän viljansa? Tämän hän myönsi useita kertoja, mutta kielsi heidän puhuneen Kekkosesta, vielä vähemmän pyytäneet venäläiseltä hänestä mitään.
(jatkuu...)</div/>
Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-27T20:02:56Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766<br>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Tarvittavan työväen puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766

Matti Matinpoika Vesijärvi Jaakko Mikonpoika Jänte Nilakasta<br>
Todistajat P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan Husilahdesta (?)<br>
Pyynnöstä laatinut Carl Torst; Burgman<br>
</div>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-27T19:53:26Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain sattuu tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Pekka Kulliainen ja ahkerasti kehoitettiin tunnustamaan totuus siitä, mitä Pekka Kekkonen oli hänelle viimeisillään tunnustanut, siitä mitä edellä on kerrottu poikien valituksessa, joka valan vannottuaan todisti, että hänelle tuli kutsu, minkä vuoksi hän meni sinne, ja hänen sinne tultuaan ei hän voinut enää puhua, vaan osoitti kädellään Rasalaan päin, silloin Paavo sanoi hänen tarkoittavan Rasalaa, että he ovat hänet noituneet, että hän kuolisi, Mutta hän ei itse voinut puhua sanaakaan, vaan kun Kulliainen ojensi hänelle kätensä ja pyysi anteeksi, puristi hän kättä, muuta hän ei tiennyt kirouksesta tai noituudesta.

Jalosyntyinen Carl Hastfer ja junkkeri Johan Borenau todistivat, että Herra Jöran oli pyytänyt heitä, koska hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua käräjille, että he sanoisivat, että sikäli kuin hän ymmärsi Pekka Kekkosta, kun hän antoi tälle korkea-arvoisen sakramentin, oli tämä sanonut; Jumala minua armahtakoon, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan, muuta hän ei voinut ymmärtää.</div>

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Otettiin esiin laamannin lautamies Paavo Lampinen, joka otti Jumalansa avukseen, että hän oli kysynyt Risto Lampiselta, joka useasti asuu hänen luonaan, kahdenkesken, mitä hän tietää ja on kuullut samaisen Kekkosen äkillisestä kuolemasta, jolloin hän vastasi, että samana päivänä kuin hän sairastui, oli Kekkonen sanonut Ristolle, jos venäläinen on noitunut minut ja jos tästä tulen paremmaksi, perään kyllä sitä asiaa käräjillä, ja sanoi ettei hän ollut maininnut Rasasta, mutta sen sanottuaan Risto meni pois, muuta ei Risto osannut todistaa, joka ei nyt ole käsillä vaan poissa.<br>
Kutsuttiin sisään Pekka Rasanen ja Kekkosen valitus esitettiin hänelle kehoittaen häntä tunnustamaan totuus, onko hän vaimoineen ja lapsineen ollut tekemisissä Kekkosen noitumisen kanssa? Siihen Pekka Räsänen vastasi, ettei hän ikinä tiedä mistään noituudesta muuta kuin hänen kuolemansa, mutta siihen aikaan kun täällä oli käräjät, sanoi vain, että kun hänen poikansa ja vävynsä Paavo menivät noutamaan venäläistä, oli hän pyytänyt, että he antaisivat tämän katsoa hänen satonsa perään, siitä asiasta oli hänen tahtonsa ja käskynsä, mutta muusta hän ei tiennyt, sanoen että hänen vaimonsa ja lapsensa kieltävät antaneensa noitua Kekkosen. (jatkuu...) </div>

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-27T19:52:30Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain sattuu tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Pekka Kulliainen ja ahkerasti kehoitettiin tunnustamaan totuus siitä, mitä Pekka Kekkonen oli hänelle viimeisillään tunnustanut, siitä mitä edellä on kerrottu poikien valituksessa, joka valan vannottuaan todisti, että hänelle tuli kutsu, minkä vuoksi hän meni sinne, ja hänen sinne tultuaan ei hän voinut enää puhua, vaan osoitti kädellään Rasalaan päin, silloin Paavo sanoi hänen tarkoittavan Rasalaa, että he ovat hänet noituneet, että hän kuolisi, Mutta hän ei itse voinut puhua sanaakaan, vaan kun Kulliainen ojensi hänelle kätensä ja pyysi anteeksi, puristi hän kättä, muuta hän ei tiennyt kirouksesta tai noituudesta.

Jalosyntyinen Carl Hastfer ja junkkeri Johan Borenau todistivat, että Herra Jöran oli pyytänyt heitä, koska hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua käräjille, että he sanoisivat, että sikäli kuin hän ymmärsi Pekka Kekkosta, kun hän antoi tälle korkea-arvoisen sakramentin, oli tämä sanonut; Jumala minua armahtakoon, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan, muuta hän ei voinut ymmärtää. (jatkuu...)</div>

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Otettiin esiin laamannin lautamies Paavo Lampinen, joka otti Jumalansa avukseen, että hän oli kysynyt Risto Lampiselta, joka useasti asuu hänen luonaan, kahdenkesken, mitä hän tietää ja on kuullut samaisen Kekkosen äkillisestä kuolemasta, jolloin hän vastasi, että samana päivänä kuin hän sairastui, oli Kekkonen sanonut Ristolle, jos venäläinen on noitunut minut ja jos tästä tulen paremmaksi, perään kyllä sitä asiaa käräjillä, ja sanoi ettei hän ollut maininnut Rasasta, mutta sen sanottuaan Risto meni pois, muuta ei Risto osannut todistaa, joka ei nyt ole käsillä vaan poissa.<br>
Kutsuttiin sisään Pekka Rasanen ja Kekkosen valitus esitettiin hänelle kehoittaen häntä tunnustamaan totuus, onko hän vaimoineen ja lapsineen ollut tekemisissä Kekkosen noitumisen kanssa? Siihen Pekka Räsänen vastasi, ettei hän ikinä tiedä mistään noituudesta muuta kuin hänen kuolemansa, mutta siihen aikaan kun täällä oli käräjät, sanoi vain, että kun hänen poikansa ja vävynsä Paavo menivät noutamaan venäläistä, oli hän pyytänyt, että he antaisivat tämän katsoa hänen satonsa perään, siitä asiasta oli hänen tahtonsa ja käskynsä, mutta muusta hän ei tiennyt, sanoen että hänen vaimonsa ja lapsensa kieltävät antaneensa noitua Kekkosen. (jatkuu...) </div>

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-27T05:17:35Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Pekka Kulliainen ja ahkerasti kehoitettiin tunnustamaan totuus siitä, mitä Pekka Kekkonen oli hänelle viimeisillään tunnustanut, siitä mitä edellä on kerrottu poikien valituksessa, joka valan vannottuaan todisti, että hänelle tuli kutsu, minkä vuoksi hän meni sinne, ja hänen sinne tultuaan ei hän voinut enää puhua, vaan osoitti kädellään Rasalaan päin, silloin Paavo sanoi hänen tarkoittavan Rasalaa, että he ovat hänet noituneet, että hän kuolisi, Mutta hän ei itse voinut puhua sanaakaan, vaan kun Kulliainen ojensi hänelle kätensä ja pyysi anteeksi, puristi hän kättä, muuta hän ei tiennyt kirouksesta tai noituudesta.

Jalosyntyinen Carl Hastfer ja junkkeri Johan Borenau todistivat, että Herra Jöran oli pyytänyt heitä, koska hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua käräjille, että he sanoisivat, että sikäli kuin hän ymmärsi Pekka Kekkosta, kun hän antoi tälle korkea-arvoisen sakramentin, oli tämä sanonut; Jumala minua armahtakoon, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan, muuta hän ei voinut ymmärtää. (jatkuu...)</div>

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-26T19:12:13Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766<br>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Tarvittavan työvoiman puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766

Matti Matinpoika Vesijärvi Jaakko Mikonpoika Jänte Nilakasta<br>
Todistajat P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan Husilahdesta (?)<br>
Pyynnöstä laatinut Carl Torst; Burgman<br>
</div>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-26T19:04:22Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. (jatkuu... ) </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Pekka Kulliainen ja ahkerasti kehoitettiin tunnustamaan totuus siitä, mitä Pekka Kekkonen oli hänelle viimeisillään tunnustanut, siitä mitä edellä on kerrottu poikien valituksessa, joka valan vannottuaan todisti, että hänelle tuli kutsu, minkä vuoksi hän meni sinne, ja hänen sinne tultuaan ei hän voinut enää puhua, vaan osoitti kädellään Rasalaan päin, silloin Paavo sanoi hänen tarkoittavan Rasalaa, että he ovat hänet noituneet, että hän kuolisi, Mutta hän ei itse voinut puhua sanaakaan, vaan kun Kulliainen ojensi hänelle kätensä ja pyysi anteeksi, puristi hän kättä, muuta hän ei tiennyt kirouksesta tai noituudesta.

Jalosyntyinen Carl Hastfer ja junkkeri Johan Borenau todistivat, että Herra Jöran oli pyytänyt heitä, koska hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua käräjille, että he sanoisivat, että sikäli kuin hän ymmärsi Pekka Kekkosta, kun hän antoi tälle korkea-arvoisen sakramentin, oli tämä sanonut; Jumala minua armahtakoon, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan, muuta hän ei voinut ymmärtää. (jatkuu...)</div>

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Turun hovioikeus, Uudenmaan ja Hämeen lääni 1669, alistetut jutut

2010-05-26T18:32:13Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9731&pnum=291 | täällä:]

===Juttu 1===
'''Status Causarum'''<br>
Jören Jörensson i Hangaila angifwen att hafwa sin Fader Jöran Pålsson ibm slagit, och
bannat, men ähr wid ofwanbe:de Sochns Tingställe derföre frijkändh.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Yrjö Yrjönpojan Hankailasta? on ilmiannettu lyöneen ja kironneen isäänsä Yrjö Paavonpoikaa samoin (= samasta paikasta), mutta on yllämainitun pitäjän käräjillä siitä vapautettu.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Om Kongl. Rätt låtha der widh förblifwa.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Jääköön asia Kuninkaallisessa oikeudessa sillensä (?)</div>
===Juttu 2===
'''Status Causarum'''<br>
Henrich Anderson Pujanen, angifwen af sin hufwud swaga broder Peer, att hafwa honom och
hans barn förtrollat, ähr för samma grofwa tillmält, widh Wijtasari Sochns Tingstelle
frijkändt och Peers förseende förbijgångit.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Heikki Antinpoika Pujasen on hänen heikkopäinen veljensä Pekka ilmiantanut noituneen hänet ja hänen lapsensa, Viitasaaren käräjillä on hänet tästä karkeasta soimauksesta vapautettu ja Pekan väite jätetty huomiotta.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Häradzdoomen approberas
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Kihlakunnan oikeuden tuomio hyväksytään</div>
===Juttu 3===
'''Status Causarum'''<br>
Walborgh Erich dotter ifrån Rusutjärfwi, för barnamordh Resolverat uthi den Kongl:
Rätt, att mista Lijfwet; förrymbdt sitt fängelse och under förrymmandet, ähr drunknat
uthi Helsingfors åå, hwarest hennes kropp ligger.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Valpuri Erkintytär Rusutjärveltä, joka on lapsenmurhasta Kuninkaallisen oikeuden päätöksellä määrätty menettämään henkensä; on karannut vankilastaan ja pakomatkalla hukkunut Helsingin koskeen, jossa hänen ruumiinsa makaa.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Walborgh Erichzdotters döda kropp skall af skarprättaren, uthi någon Mårass eller Kärr
nedgrafwas.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Pyövelin tulee haudata Valpuri Erkintyttären kuollut ruumis johonkin suohon.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Karjalan tk 1731, useita juttuja

2010-05-26T18:31:33Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13434&pnum=83 | täällä]

I anledning af Befallningzmannens Wälbetrodde Erich Andersjns begiäran undersöktes beträffande 1729 åhrs marckgång å Lijn och hampa, som Almogen af Crono bönderne uti Ilomantz, Tochmajerfwi och Kides sampt Uguniemi sochnar uti den behåldne dehlen af Carelen och befans wed bem:te Sochnars Innewarande Åhrs Ordinarie häradz Winter Tingz ställen efter Nembdens och den närwarande Allmogens intygan at marckgången bem:te åhr 1729 å en marckpund warit 5 1/3 % Srmt samt Een ?? hampa 2 % dito mynt och dhe hwilcka intet haft Lijn och Hampa in natura at lefwerera så hafwa Wederbörande upbördzmän i Penningar ei heller öfwer denne marckgång taget som Attesteres och Annoterat blef.

''Kruununvouti ... Eric Andersinin pyynnöstä tehtiin tutkimus koskien vuoden 1729 pellavan ja hampun vaihtokurssia'' (sorry, lauserakenne ei hahmotu...)'' kruununtilalliset Ilomantsin, Tohmajärven ja Kiteen sekä Uukuniemen pitäjissä Karjalan Suomen puoleisessa osassa ja todettiin mainittujen pitäjien kihlakunnan tämän vuoden vakituisten talvikäräjien pitopaikassa lautamiesten ja paikalla olleen rahvaan todistuksella että vaihtokurssi mainittuna vuonna 1729 oli 5 1/3 äyriä ja naulalta hamppua 2 äyriä samaa rahayksikköä, eivätkä asianomaiset veronkantomiehet liioin niiltä, joilla ei ollut pellavaa ja hamppua toimitettavana luonnossa, olleet ottaneet yli tämän vaihtokurssin, joka todistettiin ja muistiinmerkittiin.''

I anledning af Cammareraren Erintz ingifne Memorialer undersöktes nu Anders Mutains Torpställe uti Jakima och som det samma befans uppå olagligit ställe sampt bylaget till förfång wara upsatt, dy ansades Länsmannen till föllje af Högwälborne Hr Baron och Landzhöfdingen angående slika Torp uthfärdade högt respective förordnande, at låta bem:te Torp nederrifwa.

''Lääninkamreeri Erinzin kirjelmän johdosta tutkittiin nyt Antti Mutasen torpanpaikka Jaakkimassa, ja koska se havaittiin pystytetyn laittomalle paikalle sekä kylälle haitaksi, niin korkeasyntyisen herra paronin ja maaherran sellaisia torppia koskevan määräyksen johdosta käskettiin nimismiehen antaa purkaa mainittu torppa. ''

Äfwenledes Jöran Bamberg hwilken '''af Rijs och Rot''' upbygt sig Torp i Kides kyrckioby uppå bylagetz mullbetes marck emedan det skall wara bylaget till förfång; som Annoterades.

''Samoin Yrjö Bamberg, joka on rakentanut torppansa Kiteen kirkonkylään kylän laidunmaalle, koska se on kylälle haitaksi, joka muistiinmerkittiin.''

af Rijs och Rot = tyhjästä, alusta lähtien

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-26T18:30:31Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809

Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten<br>
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan. Laukaa 17 marraskuuta 1809
Heikki Laurinpoika Haapamäki

Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko<br>
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-26T18:28:36Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;''
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Tarvittavan työvoiman puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766''
</div>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.''</div>

Takaisin sivulle [[Tuomiokirja]]

Tuomiokirja

2010-05-26T18:21:44Z

EevaH:

Esimerkkejä tuomiokirjojen sisällöstä

*[[Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus]]
*[[Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus]]
*[[Karjalan tk 1731, useita juttuja]]
*[[Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu]]
*[[Turun hovioikeus, Uudenmaan ja Hämeen lääni 1669, alistetut jutut]]

[[Luokka:Tuomiokirjat]]

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-26T18:15:55Z

EevaH: siirsi sivun ”Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus - Kuvat 129-131” uudelle nimelle ”Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus”: turha tieto pois nimestä

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;''
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Tarvittavan työvoiman puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766''
</div>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.''</div>

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus - Kuvat 129-131

2010-05-26T18:15:55Z

EevaH: siirsi sivun ”Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus - Kuvat 129-131” uudelle nimelle ”Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus”: turha tieto pois nimestä

#REDIRECT [[Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-26T06:52:31Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois.
Kutsuttiin sisään Olli Korhonen, joka valan vannottuaan tunnusti, että hän oli ulkona, kun venäläinen tuli sisään, ja hänen tultuaan sisään, laski venäläinen rahaa 12 markkaa, mistä tämä oli ne saanut, ei hän sanonut tienneensä eikä kysyneensä.</div>

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Kutsuttiin sisään Niilo Heikkanen, joka ei ollut ollut siellä, mutta oli kuullut veneessä juhannuspäivänä Hannu Korhoselta, että venäläinen oli sanonut saaneensa 12 mk sinä päivänä, kun hän oli Räsäsellä, muuta ei sanonut tietävänsä.
Kutsuttiin sisään Juho Väänänen, joka valan vannottuaan tunnusti, että Olli Parkkinen oli tuntenut kipua rinnassaan, jonka vuoksi Juho oli mennyt hänen seuranaan Lauri Anttoselle, missä venäläinen oli, ostamaan tältä rintalaastaria. Mutta venäläinen oli pyytänyt 5 markkaa, jota Olli Parkkinen ei maksanut, jonka vuoksi hän ei saanut laastaria, jolloin Lauri Anttosen vaimo oli sanonut, Olli Parkkinen ei eroa viidestä markasta, vaikka hänellä on täällä nahkasäkki täynnä rahaa, muuta ei tiennyt. (jatkuu... ) </div>

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Fraaseja

2010-05-25T15:15:07Z

EevaH:

=Yleistä=

==Oikeushallinnon arkistot==

Alin oikeusaste oli maaseudulla '''kihlakunnanoikeus''', kaupungeissa '''raastuvanoikeus'''.
Maa oli jaettu tuomiokuntiin ja nämä puolestaan käräjäkuntiin, joissa kussakin
pidettiin aluksi kolmet, myöhemmin kahdet käräjät vuosittain. Käräjäkunnan alue
saattoi vaihdella, mm. 1600-luvulla pidettiin läänitetyillä alueilla ns.
rälssikäräjiä. Pitäjien kuulumisesta tuomiokuntiin on luettelo täällä:
[http://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm]

Käräjäkirjuri merkitsi kunkin jutun käsittelyn ja päätöksen tarkoin tuomiokirjaan.
1700-luvulta lähtien on tuomiokirjat jaettu kahteen osaan:
*Varsinaiset asiat eli rikos- ja riita-asiat
*Ilmoitusasiat, jotka käsittivät lainhuudot, kiinnitykset, holhoukset sekä avioehdot.

Omana sarjanaan alioikeuksien arkistoissa ovat perukirjat, jotka ovat arvokkaita
ja usein korvaamattomia lähteitä sukututkijalle. Aatelin perukirjat talletettiin
hovioikeuksien arkistoihin.

'''Laamanninoikeus''' oli vetoomustuomioistuin ja toiminnassa jo 1400-luvulta lähtien aina
vuoteen 1868. 1600-luvulla laamannikuntia oli kolme: Etelä-Suomen, Pohjois-Suomen
(rajana Aurajoki) sekä Karjalan laamannikunta, joka käsitti itäisen Suomen
Itä-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Periaatteessa laamanninkäräjät oli
alioikeuksista seuraava oikeusaste. Käytännössä siellä käsiteltiin pääasiassa
maanomistukseen liittyviä riita-asioita ja muista vedottiin suoraan hovioikeuteen.

Ensimmäinen '''hovioikeus''' perustettiin Tukholmaan 1614 ja Suomeen kohta sen jälkeen
1623 Turun hovioikeus. Vaasan hovioikeus perustettiin 1775 ja se käsitti Suomen
keski- ja pohjoisosan. Itä- ja kaakkois-Suomen alueen kattava Viipurin hovioikeus
perustettiin 1839. Hovioikeudet valvoivat ja yhtenäistivät alempien tuomioistuinten
toimintaa, kouluttivat tuomarikuntaa sekä toimivat vetoomustuomioistuimina. Juttu
alistettiin aina hovioikeuteen, jos kyse oli vakavasta rikoksesta eli jos
rangaistuksena oli kuolemantuomio, myöhemmin elinkautinen vankeus tai pakkotyö.
Hovioikeuteen saattoi tuomioon tyytymätön asianosainen vedota ja aatelisten jutut,
samoin kuin mm. maanpetosjutut käsiteltiin aina hovioikeudessa.

'''Maanjako-oikeudet''' perustettiin 1776 selvittämään isostajaosta johtuneita riitaisuuksia
ja niiden tuomiokirjoja on tallella vuodesta 1782 alkaen. Suurimmissa kaupungeissa käsitteli '''kämnerioikeus''' pienet riita-asiat.

Tuomiokirjoja on arkistoissa tallella vaihtelevasti. 1500-luvun säilyneitä
tuomiokirjoja on translitteroitu ja painettu sarjassa ''Suomen vanhimmat tuomiokirjat''.
Turun hovioikeuden asiakirjat tuhoutuivat suurelta osin Turun palossa 1827, samoin
kuin Ahvenanmaan, Suur-Savon ja Sääksmäen kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjat. Koska
Turun hovioikeuden yksi tehtävä oli tarkistaa ja puhtaaksikirjoittaa maakunnista
niille lähetetyt tuomiokirjat, on näitä renovoituja tuomiokirjoja säilynyt
useimmista tuomiokunnista jo vuodesta 1623 lähtien. Vanhimmat säilyneet
laamanninoikeuksien asiakirjat ovat 1600-luvun alusta.

Alkuperäiset alioikeuksien ja hovioikeuksien asiakirjat talletetaan alueen maakunta-arkistossa,
renovoidut tuomiokirjat Kansallisarkistossa. Vanhimpia tuomiokirjoja on mikrofilmattu ja osa näistä on digitoitu tai ollaan digitoimassa KA:n tai SSHY:n digitaaliarkistoihin.

Renovoidut tuomiokirjat ovat helppolukuisempia kuin alkuperäiset, joissa on usein paljon yliviivauksia ja lisäyksiä rivien väleihin ja marginaaleihin. Toisaalta alkuperäiset tuomiokirjat ovat täydellisempiä, koska esim. liitteet ja hovioikeuteen alistetut jutut puuttuvat renovoiduista, jälkimmäisistä on pykälän kohdalla vain merkintä ''hemställd''

Hakemistoja, luetteloita ja kortistoja on laadittu joihinkin tuomio- ja
perukirjasarjoihin. Savon tuomiokirjat Ruotsin ajalta on skannattu tarkoituksena laatia niihin
kattava henkilöhakemisto ja työhön kaivataan puuhamiehiä, lisää asiasta täällä:
[http://jarjestot.varkaudenseutu.fi/jarjestot/harrastekerhot/varkauden_seudun_sukututkijat_ry/henkilohakemisto_savon_tuomiokirjoihin/]

Hyvä artikkeli tuomiokirjojen käytöstä sukututkimuksessa täällä [http://www.genealogia.fi/genos/61/61_49.htm]

==Kristoffer-kuninkaan maanlaki==

Voimassa 1400-luvulta vuoteen 1734.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/kris/]

===Lakikaaret===

*'''Konunga Balken''' - kuninkaan kaari
*'''Giftermåla Balken''' - naimakaari
*'''Erfda Balken''' - perintökaari
*'''Jorda Balken''' - maakaari
*'''Byggninga Balken''' - rakennuskaari
*'''Kiöpemåla Balken''' - kauppakaari
*'''Tingzmåla Balken''' (Rådhstugu Balken) - käräjäkaari
*'''Edzöre Balken''' - rauhanvalan kaari
*'''Högmåla Balken''' - korkeimpain syiden kaari
*'''Såramåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)haavain kaari
*'''Dråpmåla Balken (medh wilia)''' - (tahto)tapon kaari
*'''Tiuffua Balken''' - varkauden kaari

==Vuoden 1734 valtakunnan laki==

Voimassa vuodesta 1735 lähtien. Lain viimeiset jäänteet kumottu 1991.
Suomenkielinen versio [http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/]

===Lakikaaret===

*'''Giftermålsbalken''' - Naimisen Caari
*'''Ärvda Balken''' - Perindö Caari
*'''Jorda Balken''' - Maan Caari
*'''Byggninga Balken''' - Rakennus Caari
*'''Handelsbalken''' - Cauppa Caari
*'''Missgärnings Balken''' - Pahategon Caari
*'''Straff Balken''' - Rangaistus Caari
*'''Rättegångs Balken''' - Oikeudenkäymisen Caari*

==Rikosnimikkeitä==

*'''swarslösan (stembninghz försittiande''') - vastaajan poisjäänti oikeudesta
*'''oliudh''' - käräjämeteli, oikeudenhäirintä
*'''doomsqwällning''' - tuomion moitinta
*'''tresko, tredskodom''' - niskottelu
*'''åwerkan''' - viljely toisen maalla, luvaton nautinta
*'''wåldzwerkan''' - väkivaltainen nautinta
*'''fylleri''' - juopumus
*'''slagsmål''' - tappelu
**'''blonadh, blåna''' - mustelma
**'''blodhsåår''' - verihaava
**'''hufwudhsåår''' - päähaava
**'''håårluggning/håårdragning''' - tukasta kiskominen
**'''kula (i hufwudet)''' - kuhmu (päässä)
*'''dråp''' - tappo
*'''barnamord''' - lapsenmurha
*'''dödswållande''' - kuolemantuottamus
*'''mökrenkning''' - neidonloukkaus
*'''lägersmål, lönskaläge''' - salavuoteus
*'''hoor''' - aviorikos
*'''oqwedinsord''' - haukkuminen, nimittely
*'''leppegeld''' - panettelu, herjaus
*'''trolldom''' - noituus
*'''tiufnadh, tjufueri, stöld''' - varkaus
*'''stöld med inbrott''' - murtovarkaus
*'''snatteri''' - näpistys
*'''seqwesterbrått''' - takavarikkorikos
*'''sabbatsbrott''' - sapatin rikkominen

==Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa==

*<font color="blue">Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka</font> - Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)

*<font color="blue">Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M.</font> - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä

*<font color="blue">Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan

*<font color="blue">Pålägges för:ne at jemka och deela emillan</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)

*<font color="blue">Nembdes för:ne at utmäta af N.N.</font> - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä

*<font color="blue">och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen</font> - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista

*<font color="blue">Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer</font> - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on

*<font color="blue">Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen)</font> - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)

*<font color="blue">Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer</font> - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...

*<font color="blue">Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att</font> - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että

*<font color="blue">Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ...</font> - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat N.N, M.M, ...

*<font color="blue">hwilke hafuer synt och ransakat</font> - jotka ovat suorittaneet katselmuksen

*<font color="blue">huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan</font> - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold</font> - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan

*<font color="blue">Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden</font> - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille

*<font color="blue">af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne</font> - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta

*<font color="blue">med sin/dess hustrus ja och samtyckie</font> - vaimonsa suostumuksella

*<font color="blue">hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte</font> - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusjaon

*<font color="blue">här till swaradhe</font> - tähän vastasi

*<font color="blue">det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde</font> - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää

*<font color="blue">medh föregången Eedh å Lagbook</font> - vannottuaan valan lakikirjalla

*<font color="blue">witnade i sanning wara</font> - todisti oikeaksi

*<font color="blue">detta wåldgafz Nempnden</font> - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)

*<font color="blue">å ferske gerning och flygande foot</font> - itse teosta (pakenemasta) tavattuna

*<font color="blue">föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh</font> - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella

*<font color="blue">effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille</font> - koska ei kumpikaan osapuoli halunnut vedota minuun tai lautakuntaan

*<font color="blue">effter sådan bekennelser / sådane skääll</font> - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella

*<font color="blue">effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe</font> - lautakunnan todistuksen ja harkinnan perusteella

*<font color="blue">eptter 12 Men Ransakan</font> - 12 miehen tutkinnan perusteella

*<font color="blue">effter yy Capitell i ZZ balken</font> - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella

*<font color="blue">dömmes N.N:s klagan skiällöös</font> - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi

*<font color="blue">dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr</font> - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu

*<font color="blue">dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas</font> - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi

*<font color="blue">at niuta, bruka och behålla</font> - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi

*<font color="blue">där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr</font> - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa

*<font color="blue">wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt</font> - 3 markan sakon uhalla kullekin kihlakunnan tuomion moitinnasta

[[Luokka:Tuomiokirjat]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-25T08:02:21Z

EevaH:

Alkuperäinen (KA) tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois. (jatkuu...)</div>

Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Turun hovioikeus, Uudenmaan ja Hämeen lääni 1669, alistetut jutut

2010-05-25T07:59:18Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9731&pnum=291 | täällä:]

===Juttu 1===
'''Status Causarum'''<br>
Jören Jörensson i Hangaila angifwen att hafwa sin Fader Jöran Pålsson ibm slagit, och
bannat, men ähr wid ofwanbe:de Sochns Tingställe derföre frijkändh.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Yrjö Yrjönpojan Hankailasta? on ilmiannettu lyöneen ja kironneen isäänsä Yrjö Paavonpoikaa samoin (= samasta paikasta), mutta on yllämainitun pitäjän käräjillä siitä vapautettu.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Om Kongl. Rätt låtha der widh förblifwa.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Jääköön asia Kuninkaallisessa oikeudessa sillensä (?)</div>
===Juttu 2===
'''Status Causarum'''<br>
Henrich Anderson Pujanen, angifwen af sin hufwud swaga broder Peer, att hafwa honom och
hans barn förtrollat, ähr för samma grofwa tillmält, widh Wijtasari Sochns Tingstelle
frijkändt och Peers förseende förbijgångit.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Heikki Antinpoika Pujasen on hänen heikkopäinen veljensä Pekka ilmiantanut noituneen hänet ja hänen lapsensa, Viitasaaren käräjillä on hänet tästä karkeasta soimauksesta vapautettu ja Pekan väite jätetty huomiotta.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Häradzdoomen approberas
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Kihlakunnan oikeuden tuomio hyväksytään</div>
===Juttu 3===
'''Status Causarum'''<br>
Walborgh Erich dotter ifrån Rusutjärfwi, för barnamordh Resolverat uthi den Kongl:
Rätt, att mista Lijfwet; förrymbdt sitt fängelse och under förrymmandet, ähr drunknat
uthi Helsingfors åå, hwarest hennes kropp ligger.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Valpuri Erkintytär Rusutjärveltä, joka on lapsenmurhasta Kuninkaallisen oikeuden päätöksellä määrätty menettämään henkensä; on karannut vankilastaan ja pakomatkalla hukkunut Helsingin koskeen, jossa hänen ruumiinsa makaa.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Walborgh Erichzdotters döda kropp skall af skarprättaren, uthi någon Mårass eller Kärr
nedgrafwas.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Pyövelin tulee haudata Valpuri Erkintyttären kuollut ruumis johonkin suohon.</div>

Turun hovioikeus, Uudenmaan ja Hämeen lääni 1669, alistetut jutut

2010-05-25T07:58:07Z

EevaH:

[http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9731&pnum=291]

===Juttu 1===
'''Status Causarum'''<br>
Jören Jörensson i Hangaila angifwen att hafwa sin Fader Jöran Pålsson ibm slagit, och
bannat, men ähr wid ofwanbe:de Sochns Tingställe derföre frijkändh.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Yrjö Yrjönpojan Hankailasta? on ilmiannettu lyöneen ja kironneen isäänsä Yrjö Paavonpoikaa samoin (= samasta paikasta), mutta on yllämainitun pitäjän käräjillä siitä vapautettu.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Om Kongl. Rätt låtha der widh förblifwa.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Jääköön asia Kuninkaallisessa oikeudessa sillensä (?)</div>
===Juttu 2===
'''Status Causarum'''<br>
Henrich Anderson Pujanen, angifwen af sin hufwud swaga broder Peer, att hafwa honom och
hans barn förtrollat, ähr för samma grofwa tillmält, widh Wijtasari Sochns Tingstelle
frijkändt och Peers förseende förbijgångit.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Heikki Antinpoika Pujasen on hänen heikkopäinen veljensä Pekka ilmiantanut noituneen hänet ja hänen lapsensa, Viitasaaren käräjillä on hänet tästä karkeasta soimauksesta vapautettu ja Pekan väite jätetty huomiotta.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Häradzdoomen approberas
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Kihlakunnan oikeuden tuomio hyväksytään</div>
===Juttu 3===
'''Status Causarum'''<br>
Walborgh Erich dotter ifrån Rusutjärfwi, för barnamordh Resolverat uthi den Kongl:
Rätt, att mista Lijfwet; förrymbdt sitt fängelse och under förrymmandet, ähr drunknat
uthi Helsingfors åå, hwarest hennes kropp ligger.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Valpuri Erkintytär Rusutjärveltä, joka on lapsenmurhasta Kuninkaallisen oikeuden päätöksellä määrätty menettämään henkensä; on karannut vankilastaan ja pakomatkalla hukkunut Helsingin koskeen, jossa hänen ruumiinsa makaa.</div>
'''Contenta Resolutionum'''<br>
Walborgh Erichzdotters döda kropp skall af skarprättaren, uthi någon Mårass eller Kärr
nedgrafwas.
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0;
padding: 4px;">
Pyövelin tulee haudata Valpuri Erkintyttären kuollut ruumis johonkin suohon.</div>

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-25T07:48:56Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809

Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten<br>
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan. Laukaa 17 marraskuuta 1809
Heikki Laurinpoika Haapamäki

Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko<br>
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-25T07:48:06Z

EevaH:

Alkuperäinen (SSHY) tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;''
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Tarvittavan työvoiman puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766''
</div>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.''</div>

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-25T07:38:01Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129 | täällä]

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;''
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Tarvittavan työvoiman puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766''
</div>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.''</div>

Sääksmäki 1766, Lainhuutohakemus

2010-05-25T07:33:16Z

EevaH:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7901&pnum=129

Bonden Mats Matsson, som innehafwer twå tredie delar af Wesjerfwi skatte hemman i denne Sokn företrädde och ingaf en Skrift hwaruti han öfwerdrager en trediedel af samma hemman til sin tilkommande swärson Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilacka by, samt begärte at samma skrift kunde ord ifrån ord i Protocollet intagen warda. Som bewiljades lydande således.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Talollinen Matti Matinpoika, joka omistaa 2/3 Vesijärven perintötilasta tässä pitäjässä, astui esiin ja antoi oikeudelle asiakirjan, jolla hän luovuttaa 1/3 samasta tilasta tulevalle vävylleen talollisen pojalle Jaakko Mikonpoika Jäntelle, sekä anoi, että tämä asiakirja otettaisiin sanatarkasti pöytäkirjaan. Johon myönnyttiin kuuluen se seuraavasti;''
</div>
I brist af nödige arbetare å mitt innehafwande twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman har jag med min hustrus samtycke ofwerens kommit med Bonde sonen Jacob Michelsson Jänte ifrån Nilaka by på thet sättet: at bemälte Jacob träder i gifte med min dotter Helga Mats dotter; hwaremot jag försäkrar honom hälften af samma twå trediedels hemman, samt tillåter honom til sin och bemälte thes fästemös säkerhet genast söka laga fasta och skiötning, hwarjemte och som wi folgachteligen komma at lefwa i samfält bo och matlag och under samma tid gemensamt arbeta til hemmanets nytta, så anwändes och then ägendom til boets behof, som Jacob kan med sig tilbringa, men sedan Jacob anten före eller efter min död wil skilja sig och förblifwa i särskilt Matlag kommer icke allenast twå trediedels Wesijerfwi skatte hemman at i tu lika delar klyfwas emellan Jacob och mig eller mine enda son som tilträder den andra hälften, utan skiftas ock all i boet befintelig lös egendom sålunda at Jacob och thes hustru får theraf hälften och den andra hälften mina andra arfwingar. Hwilcket öfwerenskommande wi med namn och bomärkens underristande uti tilkallade witnens närwaro bekräfta. Rautalambi Tingstad Toikala den 22 Januari 1766
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Tarvittavan työvoiman puutteessa omistamallani 2/3:lla Vesijärven perintötilaa, olen vaimoni suostumuksella sopinut talollisen pojan Jaakko Mikonpoika Jänten kanssa Nilakan kylästä täten: että mainittu Jaakko avioituu tyttäreni Helga Matintyttären kanssa, jota vastaan minä vahvistan hänelle puolet tästä 2/3 osasta tilaa sekä sallin hänen ja hänen mainitun morsiamensa vakuudeksi hakea laillista kiinnekirjaa, ja koska sen seurauksena tulemme asumaan yhteisessä taloudessa ja yhteisesti työskentelemään tilan hyväksi, niin käytetään myös se omaisuus pesän hyväksi, jonka Jaakko voi tuoda tullessaan, mutta kun Jaakko joko ennen kuolemaani tai sen jälkeen haluaa erota ja pysyä eri taloudessa, tullaan, ei vain jakamaan 2/3 Vesijärven perintötilasta kahteen samanlaiseen osaan minun tai ainoan poikani kesken, joka tulee hallitsemaan toista puolikasta, vaan myös jakamaan kaikki pesän irtain omaisuus niin että Jaakko ja hänen vaimonsa saavat siitä puolet ja toisen puolen minun muut perilliseni. Jonka sopimuksen vahvistamme puumerkeillämme kutsuttujen todistajien läsnäollessa.
Rautalammin käräjäpaikka Toikkala 22/1 1766''
</div>
Mats Matsson Wesijerfwi Jacob Michelson Jänte ifrån Nilaka<br>
Til witne P. I. Austrell P. G. Carsteen<br>
Gustaf Johansson Redwan ifrån Husilax (?)<br>
Upsatt efter begäran af Carl Torst; Burgman<br>

Och som Mats Matsson efter upläsandet nu anhöll, at sagde hemman enligt den i ofwan intagne skrift skiedde öfwerenskommelse kunde för Jacob Michelsson Jäntes och hans fästemö Helga Mats dotters räkning första gången upbiudas, så blef ock en trediedel i Wesijerfwi skatte hemman til Jacob Michelson Jäntes och thes fästemös Helga Mats dotters säkerhet första gången ofenteliga upbudet; hwaröfwer och at thet klanderlöst skiedt, honom genom Protocolls Utdrag Laga bewis skall meddelas.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
''Ja kun tämän luettua Matti Matinpoika anoi, että mainittuun tilaan edellä merkityssä asiakirjassa sovitun mukaisesti, voitaisiin myöntää lainhuuto Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, niin myönnettiin ensimmäinen virallinen lainhuuto kolmasosaan Vesijärven perintötilaa Jaakko Mikonpoika Jäntelle ja hänen morsiamelleen Helga Matintyttärelle, josta, sekä siitä, ettei valituksia tästä esitetty, annetaan hänelle laillinen todistus tuomiokirjan otteella.''</div>

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-25T07:18:24Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu (KA) [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Kutsuttiin ensin sisään Hannu Korhonen ja uutterasti kehoitettiin tunnustamaan totuus, mitä hän oli kuullut venäläiseltä, kun hän tuli Rasalasta, jonka hän valan vannottuaan tunnusti, kuten seuraa, että kun venäläinen tuli Rasalasta, sanoi hän mukanaan olleelle pojalle, joka siihen asti oli ollut Anttosen luona, Kas niin, tässä on 12 markkaa rahaa, jonka olen hankkinut tänään, ei puhunut mitään siitä, miten hän sai ne, vaan sanoi niin, muuta hän ei sanonut kuulleensa, joten hänet osoitettiin pois. (jatkuu...)</div>

Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-24T08:13:40Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu (KA) [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om Åhrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, så fåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa, då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">Edelleen sanoivat pojat, että kun pappi tuli sinne keskiviikkona, ei hän enää kyennyt kunnolla puhumaan, mutta sikäli kuin pappi, Herra Jöran, saattoi ymmärtää, oli hän sanonut: Voi minua raukkaa, mitä he ovat tehneet minulle rahoillaan. Pekka Kekkoselta kysyttiin, oliko hänen vaimonsa parempi vai ei. Vastasi hänen olevan vähän parempi, mutta ei aivan (terve). Kysyttiin, oliko Pekka Räsänen kotona, tai tiesikö hän siitä. Siihen sanottiin, että hän oli täällä käräjillä samoin kuin hänen isänsä, mutta vuoden kasvusta hän tiesi, koska sanoi aiemmin, että venäläinen noudetaan tänne, sillä meidän satomme ei onnistu. Vielä lisäksi sanoivat Pekka ja Paavo Kekkonen, että venäläinen oli mentyään täältä Lauri Anttoselle sanonut siellä: No niin, näin minä saan rahaa, olen tänään saanut 12 äyriä(?) rahaa, ja kuuluu sanoneen: he antoivat minun tehdä sen tänään, josta Jumala varjelkoon, ja kysyttiin ennen joulua hänen kuoltuaan 14 päivää aikaisemmin, samaa olivat Juho Väänänen, Hannu Korhonen, Olli Korhonen ja Niilo Heilanen kuulleet. )jatkuu...) </div>

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen, hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.

Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.

Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse, hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen, enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet kunnat förstå.

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar. annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade, att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axen och sedhan Påfuel Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin, myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet, Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-23T09:17:17Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809

Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten<br>
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan. Laukaa 17 marraskuuta 1809
Heikki Laurinpoika Haapamäki

Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko<br>
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-23T09:15:30Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809

Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan. Laukaa 17 marraskuuta 1809
Heikki Laurinpoika Haapamäki

Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-23T09:14:01Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809

Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan.
Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-23T09:13:35Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809

Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan.
Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-23T09:13:13Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809
Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan.
Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus

2010-05-23T09:12:52Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]

Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande:
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809
Henric Larsson Hapamäki

Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra
Matts Andersson Sten
Bewittna
Samuel Heinola Elias Karicko
af Henr: Kempe

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:
Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan.
Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>
Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko
Kirjoitti Heikki Kempe

Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.</div>

Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.

[[Luokka:Torppasopimukset]]

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-23T08:23:37Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet. (jatkuu...)
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om hrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, såfåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa , då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen,
hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan
eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en
poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r
Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem
fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.

Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe
war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar
han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi
båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit
på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.
Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof
Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen
dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r
dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars
Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll
haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse,
hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles
i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter
honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan
wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är
till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf
icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om
unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran
hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta
kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen,
enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh
Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet
kunnat förstå.

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till
hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger
uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige
afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin
sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här
af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain
eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att
wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh
förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit
haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin
swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan
dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh
Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij
weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua
Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit
till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat
sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh
dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit
honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar.
annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre
gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och
bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han
skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade,
att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axenoch sedhan Påfuel
Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh
een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua
förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till
bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin,
myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh
flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste
sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den
förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet,
Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade
Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi
by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf
Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen
och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains
hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar
om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-23T08:22:58Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader, som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit, hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren, sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. </div>

Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är, derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3 öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh, kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lambinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och Påfuell blifuit hoos honom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Edelleen tunnustivat Pekka Pekanpoika ja Paavo Pekanpoika Kekkonen, että kun Paavon vaimo meni järjiltään, oli Pekka Rasasen vaimo heti alkanut puhua, että Pekka Kekkonen on antanut riivata oman miniänsä, joka on hänen tyttärensä, sen takia on tämä taas antanut tehdä hänet sairaaksi, mutta sanoi; jos minulla on edes kolme äyriä, niin annan Pekka Kekkosen maksaa siitä, että hän on antanut noitua tyttäreni, sellaisia puheita oli Pekka Kekkonen saanut tietää läänissä, että hän on puhunut sellaista, mutta ei sanonut, keneltä, siksi on Pekka Kekkonen heti kotiin tultuaan paljastanut pojilleen Risto Lampisen läsnäollessa, sanoen että läänissä puhutaan sellaista minusta, jos jotain tulee tänä vuonna, johtuu se Kirsti Tarkiattaren rahoista, jotka hän on antanut venäläiselle ja jos elän seuraaviin käräjiin asti, perään siellä asiaa, tai jos kuolen, saavat poikani perätä sitä, kahdeksan päivää tämän jälkeen hän sairastui, niin hän sanoi Risto Lampiselle, onkohan Räsäsen vaimo nyt antanut noitua minut. Sitten päivää ennen kuolemaansa lähetti hän poikansa Pekan hakemaan pappia ja hänen luokseen jäi Paavo, jonka hän lähetti noutamaan naapuriaan Pekka Culliaista? poikineen, jotka tulivat sinne, silloin Kekkonen sanoi heille, että Culliainen? todistaisi oikeudessa, että olen pyytänyt poikiani kysymään kuolemastani ja että ne rahat, jotka Räsäset antoivat venäläiselle sanoen syyksi muuta, annettiin pelkästään minun takiani, tai jos ne oli annettu meidän molempien takia, siitä en tiedä, muuta kuin että ne rahat ovat tämän tehneet.
</div>
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ? Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som dheres fadher här i Tinget, men om hrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr, att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Ähn wijdare sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, såfåår jagh Penningar, jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan Christermessa , då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen,
hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan
eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en
poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r
Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem
fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.

Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe
war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar
han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi
båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit
på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.
Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof
Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen
dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r
dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars
Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll
haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse,
hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles
i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter
honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan
wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är
till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf
icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om
unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran
hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta
kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen,
enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh
Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet
kunnat förstå.

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till
hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger
uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige
afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin
sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här
af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain
eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att
wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh
förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit
haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin
swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan
dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh
Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij
weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua
Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit
till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat
sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh
dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit
honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar.
annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre
gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och
bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han
skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade,
att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axenoch sedhan Påfuel
Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh
een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua
förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till
bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin,
myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh
flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste
sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den
förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet,
Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade
Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi
by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf
Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen
och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains
hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar
om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.

Pellosniemi, Anttolanhovi, Baranoffin/Hastferin rälssikäräjät 1645, noituusjuttu

2010-05-21T05:20:23Z

EevaH:

Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3874972&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400 | täällä]

1. Förekom Peer Peersson Kieckoin och klageligen tillkienna gaf, att hans fader,
som war een Nempndeman Peer Kieckoin är nu nestförledne 12 dagar för Philippi
Jacobi genom een ochristeligh dödh omkommen, i dhett han hafuer på twå dagar
så upswulnatt att hans halss haar warit så tiock, som om lijfuet, såsom och
axlerne upswulnat och ögerne alldeles trengt sigh uur hufwudhet och upsuullit,
hwaraf han tredie daghen lijfuet tillsettja måste, sejandes ingen annan dhett
giordt hafua ähn hans broders swära en Nempndemans hustru Peer Rasains b:dh
Kirstin Tarkiatar förebärandes tillijka medh sin broder Påfuel Peerson Kieckoin
saaken så förewetta, att hans brodher Påfuell Peersson Kieckoin fäste sigh
först medh Peer Rasains dotter, och een tijdh efter fästningen haar Rasains
hustru begyntt tala att Påfuell skulle wara uhrsinnigh, derföre eij wille gifua
sin dotter, hafuer alltså Påfuels fader stådt på sin rätt och willjat att
Rasains hustru sådant bewijsa skulle, dett eij kunnat, derföre fådt dottren,
sedhan dhe woro wigda, haar dottrens Margaretha Peerdottrens been begyntt
werka, och sedhan han förledne Michaelis haar födt barn, då haar hon blifuit
från weetet och så warit in till d: 15 Martij nestförledne, då een Ryss haar
kommit hijt till Antola gårdh,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid"> Esiin tuli Pekka Pekanpoika Kekkonen ja antoi valittaen tiedoksi, että hänen isänsä, lautamies Pekka Kekkonen on nyt 12 päivää ennen viime Filippuksen päivää kuollut epäkristillisen kuoleman, siten että hän kahtena päivänä turposi niin että hänen kaulansa oli paksu kuin vartalo, ja myös hartiat turposivat ja silmät pullistuivat ulos päästä, johon hänen kolmantena päivänä täytyi heittää henkensä, sanoen, ettei kukaan muu ollut tehnyt sitä kuin hänen veljensä anoppi, lautamies Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar väittäen samoin kuin veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen tietävänsä asiasta sen, että hänen veljensä Paavo Pekanpoika Kekkonen oli ensin kihlautunut Pekka Rasasen tyttären kanssa, ja jonkun aikaa kihlauksen jälkeen oli Rasasen vaimo alkanut puhua, että Paavo olisi järjiltään, eikä sen vuoksi halunnut antaa tytärtään, niinpä Paavon isä puolusti oikeuttaan ja tahtoi, että Rasasen vaimo näyttäisi sen toteen, mutta tämä ei kyennyt, senvuoksi hän sai tyttären, sitten kun heidät oli vihitty, oli Margareta Pekantyttären jalkoja alkanut särkeä ja kun hän viime Mikkelinpäivänä oli synnyttänyt lapsen, oli hän menettänyt järkensä ja ollut siinä tilassa viime maaliskuun 15 päivään, kun venäläinen oli tullut tänne Anttolanhoviin.</div>

Och på samma dagh höltz här Tingh, där medh Peer Rasains son Grels dragett till Peer Kiekoins son Påfuell och sagt till honom, att en Ryss är kommen hijt hwilken kan giöra siuka heelbregda, kom medh migh, Kan skee, han tär kunna hielpa min syster, dhen du äger, där medh Påfuell fölgt honom och alltså funnit Ryssen hoos Lars Antonen och honom medh sigh förtt
till Peer Rasains gårdh, där ähr han af Peer Rasains hustru Kirstin Tarkiatar fördh uthi een särdeles stugne där ett laakan har bredz på golfuet, där på Ryssen haar kastadt ett stycke stort som een handh och allt lijtet runstycke, hwilke wore rödha och blå, sedhan han så kastadh haar och brukat sijne widskepelse, hafuer han sagdt, jagh will giöra din hustru heelbregda om du gifuer migh een half Rix$r, till sådant haar Påfuell neekat, sejandes sigh
inga Penningar äga, mehr ähn ett Sölfuerrunstycke, dhet han honom gifuit haar, då haar hans swärmoder bedit sin mågh, att han ingalunda skulle öfuergifua Ryssen, uthan sejandes sigh wäll låna honom Penningar, haar alltså hans Swära gifuit Ryssen 2 $r K:M:t, sedhan haar Kirstin Tarkiatar bedit honom wällsigna sigh och sin åker, dett Ryssen låfuat haar, allenast hon skulle gifua honom af all sin sädh ått minstone een half Cappa hwilket han effter kommit haar, och af hwete, rog, korn, lijn, hamp, hafre, böner, ertter honom effter förmögenheeter gifuit och een S:r Penningar, sedhan allt sådant skeet war, hafuer han kastadt sijne andre instrumenter om åhrs wexten hwilke hafua warit som böner och rödha, allt medhan han så kastat haar, haar han på sin ryska blandrat,
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
Ja samana päivänä pidettiin täällä käräjät, jolloin Pekka Rasasen poika Reko oli mennyt Pekka Kekkosen pojan Paavon luo ja sanonut hänelle, että tänne tulee venäläinen, joka osaa tehdä sairaista terveitä, tule mukaani, ehkä hän voi auttaa sisartani, joka sinulla on, silloin Paavo oli seurannut häntä ja olivat siis löytäneet venäläisen Lauri Anttosen luota ja vieneet hänet mukanaan Pekka Rasasen taloon, jossa Pekka Rasasen vaimo Kirsti Tarkiatar vei hänet erilliseen tupaan, jossa oli lakana levitetty lattialle, jolla venäläinen oli heitellyt käden kokoisia palasia ja aivan pieniä pyöreitä paloja, jotka olivat punaisia ja sinisiä, sitten kun hän oli viskonut ja harjoittanut loitsimistaan, oli hän sanonut, minä teen sinun vaimosi terveeksi jos annat minulle puoli riikintaalaria, siitä Paavo oli kieltäytynyt sanoen, ettei hänellä ole rahaa muuta kuin yksi hopearunstykki, jonka hän oli antanut tälle, silloin oli hänen anoppinsa pyytänyt vävyään, ettei hän missään tapauksessa hylkäisi venäläistä, vaan sanoi lainaavansa hänelle rahaa, niinpä hänen vävynsä oli antanut venäläiselle kaksi taalaria kuparirahaa, sitten Kirsti Tarkiatar pyysi häntä siunaamaan hänet ja peltonsa, jonka venäläinen lupasi, kunhan tämä antaisi hänelle kaikesta sadostaan ainakin puoli kappaa, ja hän oli antanut hänelle mahdollisuuksien mukaan vehnää, ruista, ohraa, pellavaa, hamppua, kauraa, papuja ja herneitä ja yhden hopearahan, ja kun se kaikki oli tapahtunut, oli hän viskonut vuoden kasvulle muita kapineitaan, jotka olivat kuin papuja ja punaisia, ja koko ajan viskoessaan oli hän pölöttänyt venäjänkieltään.</div>
sedan allt sådant giordt war, hafuer Påfuels swära Kirstin Tarkiatar sagt till Påfuel här är eij mehr ähn 2 kannor ööl, dett må dhen fremmande dricka, enär merha brygges, fåå wäll grannerne, där medh Påfuel uthgått och beleft sijne hanskar och hatt i dhen stugan, och ingått uthi folckstugan, då han haar tyckt Ryssen för lenge dröja medh Kirstin och 3 hennes söner Michell, Peer coh Grels Rasain uthi dhett eensliga huuset, dy welat gåå dijt, men dhett andre folcket förneekat och sagdt, Om du gåår dijt, så bannas dee, Men Påfuell eij sådant achtadt uthan till dhem gått, och enär han inkom, fann han een stoor summa Penningar wara rechnadhe på
een deegholkz botn, derföre frågat hwarföre der Peningar wara skulle ? Då Kirstin haar sagdt, för Anders Mustabokz skulldh, emädhan han från oss så mycket stulit haar, då Påfuel haar swaratt giör inthet dhett, emädhan du haar märke funnit hoos Mustabok, derföre gåår till Tinget, som nu hålles wedh Antola /:hwilken Mustabook haar stulit Räsains kornstacka:/ därmedh
haar Michill Peersson dhen medleste son, som nu borta är, swarat neij, om wij gåå till Tinget
och klaga Mustabookan, så blifuer Fougdhen ondh på oss och skrifuer till knechtar, ty han håller medh Mustabook, wij wela så låtha giöra honom, att han eij må stiela mehr från oss, Då Ryssen haar swarat: Jaa, jaa, jagh kan wäll giöra, om en will hafua, att jagh skall giöra een till rasandhe, att han skall taga sin knijf och äta sitt ägitt kiött, hwilket jagh 3 brödher wedh Rysslandz grentzen giort haar, eller att giöra een till krymplingh, att han fyrafota gåå
skall, eller till blindh, eller medh een ynckeligh dödh döö, Då Kirstin som Modhren är swaradtt om jagh kunne så mycket som du, så skulle jagh giöra honom, att han illa döö skulle, där medh Ryssen swarat, dett är eij så hastigt som skiuta een skata af trää, Men innan sädes tijden skall dett skee, och alldrigh skall han annan sädh skiära, sejandes att så omtalte dee Mustabook, Men tuifuels uthan tillförenne beslutet sådant om Kieckoins fadher Peer Kieckoin, emädhan dett Kirstin begiertte och Ryssen låfuade wederfors honom och inthet Mustabook, uthan rätt så snart deres fader dödh blef, blef Mustabook medh sin son illa siuk, att på sonen är kiötet allt fallit ifrån armpijporna och beenen bara igen och sonorne? af, att alldrigh är han mehr någon Menniska, fadren är något bättre, men allt håller sängen.
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid">
kun se kaikki oli tehty, sanoi Paavon anoppi Kirsti Tarkiatar Paavolle: täällä ei ole kuin 2 kannua olutta, sen saa vieras juoda, sillä aikaa kun tehdään uutta, saadaan varmaan naapureilta, silloin Paavo meni ulos ja jätti käsineensä ja hattunsa tupaan ja meni väentupaan, kun hän arveli venäläisen viipyvän liian kauan Kirstin ja hänen kolmen poikansa Mikon, Pekan ja Rekon kanssa tuossa erillisessä tuvassa, tahtoi hän mennä sinne, mutta muut kielsivät ja sanoivat, Jos menet sinne, sinut kirotaan. mutta Paavo ei siitä piitannut, vaan meni heidän luokseen, ja tullessaan sisään, hän näki suuren summan rahaa laskettuna taikinatiinun pohjalla, jonka vuoksi hän kysyi mihin rahat oli tarkoitettu? Silloin Kirsti sanoi. Antti Mustabokin takia, koska hän on niin paljon varastanut meiltä, jolloin Paavo vastasi: älä tee sitä, jos olet huomannut jotain Mustabokista, mene käräjille, jotka nyt ovat Anttolassa (joka Mustabook oli varastanut Rasasen ohra-aumasta), silloin Mikko Pekanpoika, keskimmäinen poika, joka nyt on poissa, vastasi: ei, jos me menemme käräjille ja valitamme Mustabokista, suuttuu vouti meille ja kirjoittaa meidät nihdeiksi, sillä hän pitää yhtä Mustabokin kanssa, meidän täytyy toimia hänen kanssaan niin, ettei hän voi enää varastaa meiltä. Silloin venäläinen vastasi: Kyllä, kyllä, voin hyvin tehdä, jos niin halutaan, voin tehdä jonkun raivohulluksi, niin että hän ottaa puukkonsa ja syö omaa lihaansa, niinkuin tein kolmelle veljekselle Venäjän rajalla, tai tehdä jonkun raajarikoksi niin että hän kulkee nelinkontin, tai sokeaksi tai kuolemaan surkean kuoleman. Silloin Kirsti-äiti vastasi, jos osaisin niin paljon kuin sinä, tekisin hänelle niin, että hän kuolisi surkean kuoleman, johon venäläinen vastasi, se ei käy yhtä kiireesti kuin ampuisi harakan puusta. Mutta ennen satoaikaa se tapahtuu, eikä hän koskaan enää leikkaa satoa, sanoen, että he puhuivat niin Mustabookista. Mutta epäilemättä he olivat aiemmin päättäneet niin Kekkosen isästä Pekka Kekkosesta, mitä Kirsti pyysi ja venäläinen lupasi hänestä eikä Mustabokista, paitsi että heti kun heidän isänsä oli kuollut, sairastui Mustabok poikineen niin pahasti, että pojalta on kaikki liha lähtenyt käsivarsista ja luut näkyvät ja jänteet? niin ettei hänestä koskaan enää tule ihmistä, isä on vähän parempi, mutta yhä sängyssä. (jatkuu huomenna...)</div>
Wijdare bekiende Peer Peersson och Påfuel Peersson Kieckoin, att när Påfuels
hustru blef från weetet hafuer Peer Räsains hustru strax begynt att tala dhett
Per Kieckoin skall hafua förgiortt sin egen sonehustru, som hennes dotter är,
derföre haar hon låtit fiöra honom ondt igen, Men sagt om jagh ähn haar för 3
öre wärdhe, så skall jagh betala låta Peer Kieckoin för dhett han hafuer
förtrolla låtit min dotter, sådane ordh hafuer Peer Kieckoin fådt weeta uthi
Lhänet, att han sådane ordh hafuer feldt, men eij sagdt af hwem, derföre hafuer
Peer Kieckoin sådant så snart han haar heemkommit, uppenbarat sijne söner uthi
Christer Lambinens närwaro sejandes, att uthi Lhänet haar dee sagt om migh,
kommer någott wedh detta århett, så är dhett genom Kirstin Tarkiatars Penningar
hon Ryssen gifuit haar och om jagh lefuer till neste tingh, skall jagh fråga
dhär effter eller om jagh döör skole I mijne söner fråga dhär efter, otta dagar
dhär effter haar han blifuit siuk, så han haar sagdt andre gången till Christer
Lmbinen, monne Räsäins hustru haar nu migh förtrolla låtitt. Sedhan om dagen
förr ähn han dödh blef, hafuer han sendt sin son Peer effter Presten och
Påfuell blifuit hoos sonom, där medh sendt effter sin granne Peer Culliain
medh sin son, hwilke hafua dijt kommit, då Kieckoin haar sagdt för dhem, att
Culliain wille wetna för Rätta, att jagh haar bedhit mijne söner fråga effter
min dödh, och att dee Penningar, som Ryssen af Räsäiset gifne äro, och sagdt
för anna orsaak äro för migh gifne allena, eller om dhe för oss bådhe gifne
ärhe, weet jagh icke, uthan för dee Penningar är detta migh giordt.
Wijdare sadhe sönerne, att sedhan Presten om Onsdagen dijt kom, hafuer han
inthet mehr kunnat wäll tala, doch så mycket Presten H:r Jöran sadhe förstå
kunnat, hafuer hon sagdt. O min stackare hwadh dee migh genom deres Penningar
giordt hafua. Tillspordes Påfuell Kieckoin om hans hustru bättre är eller eij ?
Swaradhe henne någott bettre wara, men icke alldeles. Frågades om Peer Räsäin
hemma war, eller om han wijste der af ? Där till sadhe, att han war så wäll som
dheres fadher här i Tinget, men om hrs wexten wijste han wäll, ty sagdt förr,
att Ryssen skall hemptas tijt emädhan wårtt säde eij will lyckas. Žhn wijdare
sade Peer och Påfuell Kieckoinen, att samma Ryss sedhan han dhär ifrån gått
haar till Lars Antonen, hafuer han där sagdt: Sij här, såfåår jagh Penningar,
jagh haar i dagh fått 12 œr Penningar och skall hafua sagdt: dee låthe migh
giöra dhett i dagh, som Gudh sigh förbarme öfuer, och spörs wäll innan
Christermessa , då han och 14 dagar förr dödh war, detta samma skall Johan
Wänenen, Hans Korhoin, Olof Karhoin och Niels Heilain hafua hört.

Inkallades först Hans Karhoin och flijteligen förmantes att bekienna sanningen,
hwadh han af Ryssen hörtt haar, när han från Räsala kom, hwilken efter aflagdan
eedh bekiende, som föllier, att sedhan Ryssen kom från Räsala sadhe han till en
poicke han medh sigh hadhe, som så länge blef hoos Antoin, Sij här äre 12 $r
Penningar, som jagh i dagh migh förkofrat hafuer, inthet omtallt hwar han dhem
fådt haar, uthan så sagdt, annat sadhe sigh icke ett ordh föra, där medh
afwijstes.

Inkallades Olof Carhoin, hwilken effter aflagdhen eedh bekiendhe, att han uthe
war, enär Ryssen inkommen war och sedhan han inkom reknadhe Ryssen 12 $r hwar
han dhem bekom, sadhe sigh eij weeta eij heller frågatt.

Inkallades Niels Heikain, hwilcken där eij warit haar uthan hört uthi
båthen Johannisdagh af Hans Karhoin, att Ryssen sagdt sigh 12 $r bekommit
på dhen dagen han hoos Räsein war, annat wijste eij att seija.
Inkallades Johan Wänein, hwilken effter aflagdan eedh bekiende, att Olof
Parkinen hafuer fådt ondt i brystet derföre Johan fölgt honom till Lars Antonen
dher Ryssen war, att kiöpa brystplåster af Ryssen, Men Ryssen begiert 5 $r
dett Parkinen eij haar näns gifua, derföre inthet plåster fådt, då Lars
Antonens hustru sagt haar, Olof Parkain näns eij skilljas wedh 5 $r lijkwäll
haar han fådt här sin skinsäck full medh Penningar annat wiste han eij.

Inkallades Peer Kulliain och flijtigt förmanthes till sanningens bekiennelse,
hwadh Peer Kieckoin för honom på sitt yttersta bekiendt haar som ofuanförmäles
i sönernes klagan, hwilken effter aflagdan eed bekiende, att budh kom effter
honom, derföre gick dijt, och när han kom dijt, kundhe han inthet tala, uthan
wijste åth Räsala medh handen, då Påfuell begyntte seja att hans meningh är
till Räsela, att dhe honom dhet giöret hafua, att han döö skulle, Men han sielf
icke ett ordh kunnat tala, uthan när Kulliain gaf honom handh och badh om
förlåtelse, hafuer han krammat handhen, annat wijste han eij, hwarcken om
unsejningh eller trulldom.

Wälb:gh Carll Hastfher och junker Clas Johan Boreneu wetnadhe, att H:r Jöran
hafuer dhem bedit emedhan han Tinget för sin siuklige lägenheet eij afwakta
kunde, att dee seja wille, att så myckit han förstådt haar af Peer Kieckoinen,
enär han honom medh dhett Högwerdiga Sacramentet besökte, bekiende han, Gudh
Nådhe migh, hwadh dee migh genom deres Penningar giordt hafua, annat inthet
kunnat förstå.

Förehades en Lagmans Nempndeman Påfuel Lambinen hwilken togh sin Gudh till
hielp, att han haar frågat Christer Lambinen, som hoos honom boor många gånger
uthi eensligheet hwadh han weet och hörtt haar om samma Kieckoins hastige
afgångh, då han haar swaratt, att samma dagen han siuck blif, haar Kieckoin
sagdt till Christer, ähn om Ryssen migh förtrollat haar, om jagh blifuer här
af bättre nogh skall jagh fråga där effter i Tinget och sagt, att han Rasain
eij nempt haar, uthan Christer där medh bortgått annat weet Christer eij att
wetna, hwilken är nu eij för handhen uthan borthe.

Inkallades Peer Rasain och Kieckoins klagan honom förestellthes medh flijtigh
förmaningh han sanningen bekienna skulle, huru wijda han i rådh och dådh warit
haar medh sin hustrus och barn om Kieckoins förgiörande ? Här till Peer Räsäin
swaradhe, att han alldrigh weet om någon trulldom mehr ähn sin dödh, uthan
dhen tijdh här i Tinget warit, allenast sade, att enär hans son och mågh
Påfuell reeste effter Ryssen, då bedh han, att dhe skulle låtha honom see
effter hans sädhe, där om war hans willja och befallningh Men af annat eij
weetat, sejandes att hans hustru och barn neeka där till, att dee hafua
Kieckoin förgiöra låthett.

Inkallades sonen Peer Peersson Rasain, hwilken bekiende, att dhe hafua inburit
till Ryssen af allehandha slagz säädh dhem han besedt haar, och sedhan kastat
sijne låttar eller små englar, och bedit dhem upbära samma sädh, och slå blandh
dhen andra sädhen, och sedhan förskaffa sigh annat sädhe, då dee hafua bedit
honom, att han skulle blifua illa lönter, dhen som derhes sädhe förderfuat haar.
annat sade sigh eij weeta af ehwadh Man medh honom giöra skulle och derföre
gifua honom 7 $r.

Inkallades dhen yngste sonen Grels Peersson, hwilken är om sijne 20 åhr och
bekiende effter flijtigh förmaningh, att dee gåfuo Ryssen 1 $r för dhett han
skulle laga, att dheres sädhe kunne bättras, emädhan som och Nempndhen sade,
att dhett någre hr haar wext och ingen kierna blifuit i axenoch sedhan Påfuel
Kieckoin utgick, gifuit Ryssen ähn 3 $r på dhett han skulle förgiöra dhen medh
een ynkeligh dödh, som dhem dhen olyckan på dheres sädh giorst hafuer, dhett
Ryssen låfuat haar, frågades hoom andre gången, om dee honom befallt hafua
förgiöra dhen medh ynkeligh dödh, som dheres sädhe förderfuat haar ? Där till
bejakade åttskillige gånger Men neekadhe, att dee eij tallt hafua om Kieckoin,
myckit mindre bedit Ryssen om honom.

Inkallades Modren Kirstin Tarkiatar, hwilken ett och annat föresteltes medh
flijtige förmaningar till sanningens bekiennelse besynnerligh om sin yngste
sons bekiennelse ? Där till hon swarade, ehuru wäll hon Ryssen bedit haar den
förgiöra, som hennes säde förtrollat haar, lijkwäll ingen skada skeet,
Belangande Kieckoin så neekade han sigh honom eij omtallt hafua för Ryssen.

Frågades hwadh samma Ryss heeter, hwar han boor och wijstas ? Där till swarade
Nempnden, att han boor 3 mijl på denna sijdan stoore Sordawala uthi Caka Nemi
by, och heter Håtta Matz. Wijdare sade Nempnden, att sedan Kieckoin utgaf
Andan, blef han på tijman swullan qwitt och ögorne uthi hufwudet ingått igen
och blefuit lijka som när han frisk war. Såsom och sade, att emillan Rasains
hustru och Kieckoin een stoor oeenigheet war.

Denne saak upskiutes till Ryssens ankompst, om han elliest kan fast fåss, hwar
om Wälb:ne Landzherren Aviseres att han må fast tagas.