Yritän etsiä tietoja Kristiina (Stiina) Tuomaksentytär Toivakasta (s.3.10.1839), jonka avioton lapsi on
Herman Järvinen (s.25.5.1863). Stiina on syntynyt Toivakassa ja muuttanut jossain vaiheessa Leivonmäelle.
Olen käynyt läpi Hermannin ja Stiinan vaiheita Leivonmäellä ja törmäsin alla oleviin merkintöihin
rippikirjoissa. Osittain saan selvyyden sanoista mutta ihan täysin en pysty tulkitsemaan
mistä tässä on kysymys. Osaisiko kokeneemmat tutkijat auttaa selvittämään tämän mysteerin?
Mietin myös mistä tuo Järvinen on valikoitunut sukunimeksi jossain vaiheessa.
Tässä rippikirjassa merkintä aviottomasta lapsesta ja synninpäästöstä. Mitä tarkoittaa rivin alussa tuo 2p?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 23&pnum=15
Tästä löytyy mielenkiintoisia lyijykynämerkintöjä, joissa mainittu mies nimeltä Påhl Pulkkinen. Mitä tästä voisi päätellä? http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 24&pnum=58
Lyijykynämerkinnässä oli viittaus sivulle 5 (tai näin tulkitsin) ja sieltä löytyikin Påhl Pulkkinen sekä hänen alapuolella piika Anna Maria Kohvakka. Heillä on sitten jotain tietoja aviottomaan lapseen liittyen. Nämä tiedot eivät kuitenkaan viittaa Hermannin syntymäaikaan, enkä tiedä viittaavatko ne sitten lainkaan Stiinaan. Siitä syystä vähän kyselenkin, että miten nämä tiedot pitäisi tulkita?
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/ ... 924&pnum=6
Tässä merkintä jostakin todistuksesta mutta mistä voisi olla kyse?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 25&pnum=98
Tässä olin katsovinani, että olisi merkitty loisen vaimo mutta olenko tulkinnut väärin? Voisiko mies olla yläpuolella oleva Vilppu Antinpoika, joka löytyy ylempää samasta
rippikirjasta sukunimellä Tikka.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 926&pnum=3
Nyt tulikin kerralla useampi kysymys joita olen koko pääsiäisen tässä pyöritellyt mielessäni. Nyt ei enää ajatuskaan kulje ja ajattelin, että josko täältä löytyisi apua.
Terveisin,
KaisaVii
Rippikirjojen tulkinta-apua
Re: Rippikirjojen tulkinta-apua
1) p. 14 (RK 1853-1863) Etuliite on Qp, Qvinnsperson, salavuoteudesta tms rangaistu nainen.
2) p. 57 (RK 1864-1874) ja
3) p. 5 (RK 1864-1874)
Epäilen että pappi tiesi toisesta "asiattomasta" suhteesta, mikä tilapäisesti esti Påhlin liikkumista? Lyijykynällä Betyg gifvs ej. Obs! Stina Thomasdr fr. pag. 57. Påhl on kuitenkin saanut työlupaa jonnekin 1868.
Yliviivattu merkintä kuuluu ilmeisesti allaolevalle piialle. Pappi on kirjoittanut väärälle riville.
4) p. 112 (RK 1875-1880) vagabondi (irtolainen),
mainetodistus Mikkelin Lasarettiin 16.4.1877. [frejdbevis], ("henkilö")todistus sairaalaa varten.
5) p. 2 (RK 1880-1890)
Lois Vilppu Antinpoika siirtyy sivulta 2 sivulle 38 vuonna 1880. Vuonna 1883 hän palaa sieltä sivulle 2, sukunimellä Tikka.
Stinan etuliitteet ovat löysö, lois, piika. V:o saattaa olla virhe. Stina muuttaa sivulle 7 vuonna 1883, missä hänellä sukunimi Järvinen. Yleensä ei tiedä kuka päätti sukunimestä.
Terv. Birgit S.
2) p. 57 (RK 1864-1874) ja
3) p. 5 (RK 1864-1874)
Epäilen että pappi tiesi toisesta "asiattomasta" suhteesta, mikä tilapäisesti esti Påhlin liikkumista? Lyijykynällä Betyg gifvs ej. Obs! Stina Thomasdr fr. pag. 57. Påhl on kuitenkin saanut työlupaa jonnekin 1868.
Yliviivattu merkintä kuuluu ilmeisesti allaolevalle piialle. Pappi on kirjoittanut väärälle riville.
4) p. 112 (RK 1875-1880) vagabondi (irtolainen),
mainetodistus Mikkelin Lasarettiin 16.4.1877. [frejdbevis], ("henkilö")todistus sairaalaa varten.
5) p. 2 (RK 1880-1890)
Lois Vilppu Antinpoika siirtyy sivulta 2 sivulle 38 vuonna 1880. Vuonna 1883 hän palaa sieltä sivulle 2, sukunimellä Tikka.
Stinan etuliitteet ovat löysö, lois, piika. V:o saattaa olla virhe. Stina muuttaa sivulle 7 vuonna 1883, missä hänellä sukunimi Järvinen. Yleensä ei tiedä kuka päätti sukunimestä.
Terv. Birgit S.
Re: Rippikirjojen tulkinta-apua
Hei,
Kiitos paljon näistä vastauksista!
Ei tosiaan ole tiedossa, että Hermannilla olisi sisarusta mutta en osannut ajatella, että pelkkä epäily asiattomasta suhteesta saattaisi päätyä kirkonkirjoihin. On ollut maailma kovin erilainen tuolloin.
Asiasta riippumatta oli kuitenkin näin sukututkijan silmin mukava kerrankin löytää hieman tarkempia merkintöjä rippikirjasta, kuin mihin olen aiemmin omissa tutkimuksissani törmännyt. Antavat kuitenkin hieman tarkempaa mielikuvaa henkilön elintavoista ja olosuhteista. Jännä myös pohtia, millaisia jälkiä tällainen elämä on jälkipolveen jättänyt.
Tänäänkin näyttäisi tulevan sateinen päivä, joten mikäs sen parempi syy viettää aikaa tutkimusten parissa.
Jos jollakin vielä lisää vinkkejä kuinka ja mistä voisin kaivella näihin tietoihin liittyen lisätietoja Stiinan vaiheista niin otan mielelläni vastaan. Myös muut kommentit / tulkinnat aiempaan liittyen ovat tervetulleita.
-KaisaVii
Kiitos paljon näistä vastauksista!
Ei tosiaan ole tiedossa, että Hermannilla olisi sisarusta mutta en osannut ajatella, että pelkkä epäily asiattomasta suhteesta saattaisi päätyä kirkonkirjoihin. On ollut maailma kovin erilainen tuolloin.
Asiasta riippumatta oli kuitenkin näin sukututkijan silmin mukava kerrankin löytää hieman tarkempia merkintöjä rippikirjasta, kuin mihin olen aiemmin omissa tutkimuksissani törmännyt. Antavat kuitenkin hieman tarkempaa mielikuvaa henkilön elintavoista ja olosuhteista. Jännä myös pohtia, millaisia jälkiä tällainen elämä on jälkipolveen jättänyt.
Tänäänkin näyttäisi tulevan sateinen päivä, joten mikäs sen parempi syy viettää aikaa tutkimusten parissa.
Jos jollakin vielä lisää vinkkejä kuinka ja mistä voisin kaivella näihin tietoihin liittyen lisätietoja Stiinan vaiheista niin otan mielelläni vastaan. Myös muut kommentit / tulkinnat aiempaan liittyen ovat tervetulleita.
-KaisaVii
Re: Rippikirjojen tulkinta-apua
Tässä vähän vihjeitä miten voi löytää uusia vihjeitä:
Tarkista aina Lastenkirjaa. Jos syntyi lisää lapsia, ne merkittiin siihen. Yleensä vastaava sivu (joskus "kylä, talo"), missä äiti on kirjoilla Rippikirjassa:
- p. 57; Leivonmäki lastenkirja 1864-1874 (AP I Ab:2) Sivu 57-58 Havumäki, No 12 Mäkiaho ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 30&pnum=31
Tästä voi seurata Hermannin taivalta, mistä tullut ... s. 7, s. 4, s. 10, s. 1, jne.
Rippikoulua Herman on käynyt. Papin merkintä lyijykynällä huonoin kaikista. Viittaus Sikanen 11, ja fol. 229.
Leivonmäki rippilapset 1852-1891 (AP I D:1) Sivu 30 1880 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 54&pnum=31
Leivonmäki rippilapset 1852-1891 (AP I D:1) Sivu 32 1881 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 54&pnum=33
- p. 229 Lastenkirjassa; Leivonmäki lastenkirja 1880-1890 (AP I Ab:3) Sivu 229-230 Leivonmäki, no 1 Ala-Rusila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 1&pnum=116
Lastenkirjan sivuilta 204, 49, 11 ja 2. Herman kulkee välillä nimellä Herman Stinantytär.
- p. 229 Rippikirjassa; Leivonmäki rippikirja 1880-1890 (AP I Aa:4) Sivu 229 Leivonmäki, No 1 Savenaho Ala-Rusila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 6&pnum=227
Terv. Birgit S.
Tarkista aina Lastenkirjaa. Jos syntyi lisää lapsia, ne merkittiin siihen. Yleensä vastaava sivu (joskus "kylä, talo"), missä äiti on kirjoilla Rippikirjassa:
- p. 57; Leivonmäki lastenkirja 1864-1874 (AP I Ab:2) Sivu 57-58 Havumäki, No 12 Mäkiaho ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 30&pnum=31
Tästä voi seurata Hermannin taivalta, mistä tullut ... s. 7, s. 4, s. 10, s. 1, jne.
Rippikoulua Herman on käynyt. Papin merkintä lyijykynällä huonoin kaikista. Viittaus Sikanen 11, ja fol. 229.
Leivonmäki rippilapset 1852-1891 (AP I D:1) Sivu 30 1880 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 54&pnum=31
Leivonmäki rippilapset 1852-1891 (AP I D:1) Sivu 32 1881 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 54&pnum=33
- p. 229 Lastenkirjassa; Leivonmäki lastenkirja 1880-1890 (AP I Ab:3) Sivu 229-230 Leivonmäki, no 1 Ala-Rusila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 1&pnum=116
Lastenkirjan sivuilta 204, 49, 11 ja 2. Herman kulkee välillä nimellä Herman Stinantytär.
- p. 229 Rippikirjassa; Leivonmäki rippikirja 1880-1890 (AP I Aa:4) Sivu 229 Leivonmäki, No 1 Savenaho Ala-Rusila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 6&pnum=227
Terv. Birgit S.
Re: Rippikirjojen tulkinta-apua
Hei,
Olenkin löytänyt nämä Hermannin lastenkirjamerkinnät ja sukuun liittyvät henkilöt on aikalailla jo tiedossa.
Rippikoulumerkintöjä en ollut käynyt katsomassakaan, joten se oli hauska lisä. Tuona aikana sai vielä kirjoittaa totuudenmukaisesti arvioinnit
Olen yrittänyt etsiä rippikirjoista viittauksia, onko Kristiina vaatinut elatusmaksuja Hermannin isältä mutta tähän tietoon tai viittauksiin en ole törmännyt. Olen tuomiokirjoistakin yrittänyt etsiä vähän hakuammunnalla mutta tuloksetta. Ehkä hänellä ei jostain syystä ollut vaatimuksia miehelle. Synninpäästön oli ilmeisesti rippikirjan mukaan saanut 14.6.1863. Siihen liittyviä tarkentavia tietoja en ole myöskään löytänyt. Täytyy vielä etsiä, löytäisinkö ripitettyjen luetteloita digioituna. Jotain pitäjänpöytäkirjoja löysin, joissa oli kuitenkin merkintä, että pöytäkirja tuona päivänä on pidetty.
Luinkin juuri wikipediasta tietoja ripityksistä. Jalkapuurangaistus kumottiin vuonna 1848 ja julkiset kirkonrangaistukset (kirkollinen sakko, häpeäpenkki, julkirippi) vuonna 1864. Kristiinan ripitys on sattunut siis juurikin tähän muutosvaiheeseen.
-KaisaVii
Olenkin löytänyt nämä Hermannin lastenkirjamerkinnät ja sukuun liittyvät henkilöt on aikalailla jo tiedossa.
Rippikoulumerkintöjä en ollut käynyt katsomassakaan, joten se oli hauska lisä. Tuona aikana sai vielä kirjoittaa totuudenmukaisesti arvioinnit
Olen yrittänyt etsiä rippikirjoista viittauksia, onko Kristiina vaatinut elatusmaksuja Hermannin isältä mutta tähän tietoon tai viittauksiin en ole törmännyt. Olen tuomiokirjoistakin yrittänyt etsiä vähän hakuammunnalla mutta tuloksetta. Ehkä hänellä ei jostain syystä ollut vaatimuksia miehelle. Synninpäästön oli ilmeisesti rippikirjan mukaan saanut 14.6.1863. Siihen liittyviä tarkentavia tietoja en ole myöskään löytänyt. Täytyy vielä etsiä, löytäisinkö ripitettyjen luetteloita digioituna. Jotain pitäjänpöytäkirjoja löysin, joissa oli kuitenkin merkintä, että pöytäkirja tuona päivänä on pidetty.
Luinkin juuri wikipediasta tietoja ripityksistä. Jalkapuurangaistus kumottiin vuonna 1848 ja julkiset kirkonrangaistukset (kirkollinen sakko, häpeäpenkki, julkirippi) vuonna 1864. Kristiinan ripitys on sattunut siis juurikin tähän muutosvaiheeseen.
-KaisaVii